Viikkokatsaus 30.5.: Markkinoiden mannerlaatat ovat liikkeellä

Millä työkaluilla EKP on herännyt taistelemaan inflaatiota vastaan? Miten korko- ja osakemarkkinoiden välinen suhde on muuttunut? Entä mitä muutoksia Yhdysvaltojen kuluttajatuotesektorilla on nähty?

Mitä korkomarkkinoilla on tapahtunut viime viikolla?

Viime viikkoina on nähty, että korkomarkkinoiden kovin nousu on tullut päätökseen. USA:n pitkät valtionlainat ovat alkaneet käyttäytyä normaalimmin ja korkojen negatiivinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa on palannut. Aiemmin nousevat korot toimivat moottorina osakkeiden laskulle, mutta nyt suhde on kääntynyt taas päinvastaiseksi.

Markkinoilla pitkään vallinnut TINA-periaate (There Is No Alternative, ei vaihtoehtoa osakesijoituksille) on nyt kääntymässä TARA-periaatteeksi (There Are Reasonable Alternatives, on olemassa kohtuullisia vaihtoehtoja osakkeille). Likvidiltäkin korkopuolelta alkaa löytyä kohtuullisen tuoton vaihtoehtoja osakkeille.

Miten osakemarkkinoiden maantieteellinen vaihtelu on muuttunut?

Alkuvuodesta oli hetkiä, jolloin osaketuotot erosivat merkittävästi eri maantieteellisten alueiden välillä. Viime viikkoina on palattu tilanteeseen, jossa eri alueiden osakemarkkinoiden tuotot ovat taas tiukassa nipussa eurosijoittajalle, alemmalla tasolla kuin aivan vuoden alussa. Viimeisen kuukauden aikana erityisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat laskeneet muiden tasolle, dollarin heikentymisen avustamana.

Osakesijoittamisen näkökulmasta talouden mannerlaatoista on nyt liikkeessä useampi kuin kertaakaan moneen kymmeneen vuoteen.

Millä työkaluilla Euroopan Keskuspankki on herännyt taisteluun inflaatiota vastaan?

EKP on koko kevään ajan tullut muutaman askeleen Yhdysvaltain Fediä jäljessä raha- ja korkopolitiikassaan. Nyt EKP:n puheenjohtaja, Christine Lagarde, vaikuttaa kuitenkin heränneen kiristämään EU:n rahapolitiikkaa. EKP on viestinyt selkeästi päättävänsä Euroopan negatiivisten korkojen aikakauden heinäkuun ja syyskuun kokousten koronnostojen saattelemana.

Lisäksi EKP on ilmoittanut lopettavansa arvopapereiden osto-ohjelmansa ennen ensimmäistä koronnostoa, tuoden elvyttävän rahapolitiikan päätökseen. Suunnanmuutoksen päätavoitteena on inflaation hillitseminen.

Entä mitä tekee Fed?

Fed puolestaan on kiristänyt rahapoliittista ympäristöä Yhdysvalloissa jo useamman kuukauden. Fedin puheenjohtajan, Jerome Powellin, rahapoliittinen retoriikka on edelleen aggressiivista, mutta markkinat odottavat herkeämättä pienempiäkin viitteitä retoriikan lieventymisestä. Edellytyksenä tälle olisi inflaation maltillistuminen, esimerkiksi rahoitusympäristön kiristymisen kautta. 

Riittävää rahoitusympäristön kiristymistä voi arvuutella osakemarkkina- tai yrityslainamarkkinatasojen avulla. Oletuksena on, että merkittävä markkinastressi laukaisisi rahapoliittisen käännöksen elvyttävämpään suuntaan (ns. ”Fedin putin”) ja toisi mukanaan positiivisen markkinakäänteen.

Keskuspankkien toiminnan taustalla on inflaatiokehitys ja globaalin taantuman mahdollisuus. Vaikka talousluvut sekä Euroopasta että Yhdysvalloista ovat antaneet varovaisia merkkejä paremmasta, markkinoiden puheenparteen on viime viikkoina tarttunut laman mahdollisuus. Samaan aikaan kun korkoja nostetaan, globaalit reaaliansiot ovat miinuksella ja kuluttajatuotesektori on ahtaalla. Taantumaodotukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet valtavirraksi, vaan esimerkiksi Goldman Sachs pitää edelleen todennäköisempänä, että lamalta vältytään.

Miten Kiinan keskuspankki on reagoinut maan ”mahdottomaan” koronapolitiikkaan?

Kiinan tiukat koronarajoitustoimet ovat hidastaneet maan talouskasvua tuntuvasti. Sen seurauksena Kiinan keskuspankki PBC (People’s Bank of China) on pyrkinyt keventämään maan talousahdinkoa elvyttävillä toimilla. PBC on nyt ainoa suuri keskuspankki, joka on elvytyspolulla kiristämisen sijaan.

Mitä Yhdysvaltain ja Euroopan taloudessa kannattaa pitää silmällä tulevina viikkoina?

Inflaation lisäksi kuluttajasektori ja asuntomarkkinat ovat merkittäviä indikaattoreita Yhdysvaltain taloudessa tulevina viikkoina ja kuukausina. Suuret jälleenmyyjät, kuten Walmart ja Target, ovat kärsineet kuluttajien ostovoiman laskiessa nousevien hintojen ympäristössä. Koska tavara ei käy kaupaksi, jälleenmyyjille on alkanut kertyä varastoon runsaasti tuotteita. Kun yritykset aikanaan myyvät varastojaan alennuksella, kuluttajamarkkinoille voi syntyä deflatorinen shokki.

Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla asuntoluottokorot ovat tuplaantuneet puolessatoista vuodessa. Samanaikaisesti talojen myynti on hiljentynyt. Asuntomarkkinat eivät vielä ole akuutissa syöksykierteessä mutta ovat huomionarvoinen osatekijä myös sijoittajan näkökulmasta.  

 

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ma 30.5.

Euroalue

Talouden luottamus (ESI)

Toukokuu

105.0

Ti 31.5.

Euroalue

Inflaatio (1. julkaisu, v/v)

Toukokuu

7.5 %

Ti 31.5.

USA

Kuluttajien luottamus

Toukokuu

107.3

Ke 1.6.

USA

Teollisuuden luottamus (ISM-indeksi)

Toukokuu

55.4

To 2.6.

Euroalue

Tuottajahinnat (v/v)

Huhtikuu

36.8 %

To 2.6.

USA

Tehdastilaukset (k/k)

Huhtikuu

2.2 %

Pe 3.6.

Euroalue

Vähittäismyynti (v/v)

Huhtikuu

0.8 %

Pe 3.6.

USA

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen muutos

Toukokuu

428 000

Pe 3.6.

USA

Palvelusektorin luottamus (ISM-indeksi)

Toukokuu

57.1

Lähde: Bloomberg