Viikkokatsaus 25.4.2022: Inflaatiolle ei edelleenkään laantumisen merkkejä. Onko edessä jopa 75 korkopisteen kertanostoja?

Fed ja EKP ovat viestineet entistä kireämmästä rahapolitiikasta. Onko tänä vuonna edessä jopa 75 korkopisteen kertanostoja? Mitä markkinat nyt erityisesti seuraavat Ukrainan sodassa? Entä miltä Japanin ja Kiinan rahapolitiikka näyttää?

Miltä markkinoilla nyt yleisesti näyttää?

Markkinoilla fokuksessa pysyvät ja tulevat pysymään vielä pitkään Ukrainan sota, inflaatio ja keskuspankkien toimet. Nyt pääfokus on kuitenkin siirtynyt Ukrainan sodasta keskuspankkeihin.

Inflaatiolle ei edelleenkään näy laantumisen merkkejä ja kuluttaja ovat nyt ahtaalla. Keskuspankkiirit tunnistavat nyt olevansa auttamattomasti myöhässä inflaation taltuttamisessa ja niiltä odotetaankin yhä aggressiivisempia toimia.

Osakemarkkinoilla tunnelma on pessimistinen; tuotot ovat miinuksella noin 5–10 %. Korkoherkemmillä osakemarkkinan osilla, kuten esim. teknologiavetoisella Nasdaqilla, negatiivinen reaktio on ollut voimakkaampi. Vasta alkaneesta tuloskaudesta haetaankin nyt merkkejä yritysten tuloksentekokyvystä volatiilissa ympäristössä. Tuloskaudesta huolimatta osakemarkkinoita vie nyt pääosin yritysuutisoinnin sijaan makrotason tapahtumat.

Korkojen nousu on painanut korkosijoitusten tuottoja. Valtionlainoissa on nähty historiallisen raju pudotus tänä vuonna. Dollari on ollut edelleen vahva euroa ja varsinkin jeniä vastaan. Raaka-aineiden hintojen nousu ei tunnu taittuvan, mikä lisää keskuspankkien painetta rahapolitiikan kiristyksille entisestään.

Ukrainan sotaa on kestänyt jo kaksi kuukautta. Mitä markkinat nyt erityisesti seuraavat?

Lyhyellä aikavälillä Ukrainan sota pysyy edelleen vaikeasti ennustettavana ja rauhanneuvottelut tuntuvat käyvän vaikeammiksi.

Markkinoiden näkökulmasta öljyn ja maakaasun mahdolliset tuontikiellot ovat tällä hetkellä seuratuin aspekti. Muuten markkinoiden mielenkiinto on kääntynyt Ukrainasta kohti inflaatiokeskusteluja.

Fed ja EKP ovat viestineet entistä kireämmästä rahapolitiikasta. Onko tänä vuonna edessä jopa 75 korkopisteen kertanostoja?

Inflaatiolle ei edelleenkään näy laantumisen merkkejä. Yhdysvalloissa inflaatio on pääosin kysyntälähtöinen, kun taas Euroopassa enemmänkin tarjontapuolen ongelma. Fedin, EKP:n ja jopa vielä hetki sitten löysemmän rahapolitiikan puolella olleen Ruotsin Riksbankenin retoriikka on muuttunut nyt yhä koronnostohaluisemmaksi.

Varsinkin Fed indikoi päätavoitteensa olevan rahoitusolosuhteiden kiristämisen jopa talouskasvun ja rahoitusmarkkinoiden tukemisen kustannuksella. Viime viikolla markkinoilla alettiin spekuloida Fedin voivan nostaa korkoja jopa 75 korkopistettä kerralla. Yleensä korkoja nostetaan 25 korkopistettä kerrallaan ja siis jo aiemmin ennakoidut 50 korkopisteen nostot olisivat tavallisia aggressiivisempia. 75 korkopisteen kertanoston aggressiivisuudesta kertoo sekin, ettei sellaisia ole nähty vuosikymmeniin. Ennusteissa on heitelty nyt lähes 4 %:n korkoja koronnostosyklin huippuvaiheessa 2023.

Euroopassa inflaatio ei ole kiihtynyt ihan samaan tahtiin kuin Yhdysvalloissa, mutta EKP:llekin ennakoidaan päivä päivältä ripeämpää koronnostotahtia. Koronnostosyklin aloitus Euroopassa nähtäneen heinäkuussa.

Ennusteita katsoessa on hyvä huomata, että tilanne elää nyt nopealla tahdilla, eikä ole kauaakaan, kun esimerkiksi Euroopassa ei odotettu tälle vuodelle nostoja vielä ollenkaan. Suunta on kuitenkin vahvasti ylöspäin.

Kiinassa ja Japanissa ollaan rahapolitiikan kiristämisen sijaan nyt löysäysmoodilla. Mitä seurauksia tällä on ollut?

Kun länsimarkkinoilla eletään yhä kireämmän keskuspankkipolitiikan maailmassa, Japanissa ja Kiinassa ollaan taas päinvastaisessa maailmassa. Erityisesti Kiinassa päivä- ja viikkotasolla spekuloinnin kohteena eivät olekaan kiristystoimet vaan kuinka paljon rahapolitiikkaa löysätään.

Nykyisenkaltaisessa ympäristössä löysän rahapolitiikan seuraus Japanille on ollut jenin dramaattinen heikentyminen. Jenin laskun myötä myös Kiinan renminbiin tulee devalvoitumispaineita, mitä nyt parin viime viikon aikana onkin jo nähty. Suurena raaka-ainetuojana jenin devalvoituminen altistaa Japania tuonti-inflaatiolle, joten jää nähtäväksi, kuinka kauan Japanin keskuspankki haluaa toteuttaa löysää rahapolitiikkaansa. 

Nähtäväksi jää myös millaisia aaltoja lännen kiristyvä ja samaan aikaan Aasian löysä rahapolitiikka tulevat tuomaan globaaleille markkinoille.

Mitkä maantieteelliset osakemarkkinat ovat nyt pärjänneet parhaiten?

Paikallisvaluutoissa mitattuna, eli valuuttojen liikkeet poisluettuina, isot markkinat ovat kehittyneet jokseenkin yhtenä ryppäänä eli toisin sanoen jokseenkin yhtä huonosti. Osakemarkkinat ovat kuroneet umpeen Venäjän hyökkäyksen jälkeistä kurssikuoppaa, mutta esimerkiksi niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa lähennellään edelleen -9 % tuottoja tälle vuodelle (YTD). Oikeastaan ainoana poikkeuksena on suosiollisesta toimialajakaumastaan nauttiva Iso-Britannia noin +5 % tuotoilla (YTD).

Euroalue on kärsinyt suhteellisesti Ukrainan sodasta eniten. Huomioiden Euroopan laajemmin (eli mukaan lukien mm. Iso-Britannian, Norjan ja Sveitsin) sodan negatiivinen vaikutus on ollut hieman lievempi.

Kehittyvät markkinat kokonaisuutena ovat pärjänneet markkinoista huonoiten. Kuitenkin markkinan sisällä merkittävä raaka-ainetuottaja Latinalainen Amerikka sekä hieman yllättäen Intia ovat olleet suhteellisia menestyjiä; ensimmäinen noin 7 %:n ja jälkimmäinen noin prosentin tuotoilla. Intiaan ovat mahdollisesti vaikuttaneet positiivisesti rahavirrat Kiinasta.

Entä millaisten toimialojen osakkeet ovat nyt pärjänneet?

Markkinoilla on nähty viime aikoina voimakastakin volatiliteettia niin kasvu- ja arvoyhtiöiden kuin esimerkiksi myös erilaisten toimialojen välillä. Markkinoilla ei olekaan selvää kuvaa, mistä voittajayhtiöt nyt löytyvät. Yleisellä tasolla markkinat ovatkin jokseenkin pessimistisellä mielialalla.

 

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ma 25.4.

Saksa

Ifo-indeksi, liike-elämän luottamus

Huhtikuu

90.8

Ti 26.4.

USA

Kuluttajien luottamus

Huhtikuu

107.2

Ke 27.4.

Saksa

Kuluttajien luottamus

Toukokuu

-15.5

To 28.4.

Euroalue

Talouden luottamus (ESI)

Huhtikuu

108.5

To 28.4.

USA

Bkt-kasvu (n/n, vuotuistettu)

Q1

6.9 %

Pe 29.4.

USA

Kuluttajien luottamus (Michigan)

Huhtikuu

65.7

Pe 29.4.

Euroalue

Inflaatio (v/v, 1. julkaisu)

Huhtikuu

7.5 %

Pe 29.4.

Euroalue

Bkt-kasvu (v/v, 1. julkaisu)

Q1

4.6 %

Lähde: Bloomberg