Viikkokatsaus 2.8.2021: Inflaatiohuolista deltavarianttiin. Mitkä markkinat menestyvät nyt parhaiten aloittain ja maantieteellisesti?

Euroopan keskuspankki julkisti uuden inflaatiotavoitteensa. Mitä tavoite käytännössä tarkoittaa? Miltä Q2:n tuloskausi on tähän mennessä näyttänyt? Mitkä markkinat ovat menestyneet nyt parhaiten aloittain ja maantieteellisesti? Lue nämä ja muut viikon kysymykset markkinoista vastauksineen.

Mandatumin viikkokatsaus palaa taas kesätauolta. Tässä katsauksessa palataan viime viikon oleellisten markkinatapahtumien lisäksi myös kesän tapahtumiin.

Markkinoilla ovat tänä vuonna aiheuttaneet huolta nyt jo tutuiksi tulleet teemat: koronavirustilanne ja inflaatio. Mihin markkinoiden katseet nyt kiinnittyvät?

Sijoittajille kuukausittain tehtävän kyselytutkimuksen mukaan sijoittajien selkeimpinä päähuolenaiheina ovat olleet rokotuksille vastustuskykyiset uudet koronavirusvariantit sekä inflaatio.

Vielä huhtikuussa koronavirusvariantit olivat sijoittajien ykköshuolenaiheena, mutta touko- ja kesäkuussa ykköspaikan vei kasvaneet inflaatiohuolet. Viimeisimmän eli heinäkuun kyselyn mukaan inflaatiopelot ovat kuitenkin jo osin hälvenneet ja koronaviruksen deltavariantti on taas syrjäyttänyt inflaation markkinoiden suurimpana huolenaiheena.

Inflaatiopelkojen noustessa koronavirukseen liittyvät pelot tuntuvat laskevan markkinoilla ja päinvastoin. Mistä tämä johtuu?

Inflaatio ja koronatilanne vaikuttavat talouskasvuun päinvastaisella tavalla.
Nouseva inflaatio vaikuttaa korkotasoon nostavasti. Taas jos koronavirus leviäisi voimakkaasti ja rajoituksia jouduttaisiin pitämään odotettua pidempään, vaikutus olisi päinvastainen: talouskasvu ja sitä kautta myös inflaatio eivät olisi niin voimakkaita, eikä korkotasoon kohdistuisi niin voimakasta nousupainetta.

Tämä näkyy myös sijoittajien kyselytutkimuksessa. Kun inflaatiohuolet nousivat alkukesästä, vastaavasti huolet koronavarianteista laskivat. Nyt kun huoli koronavarianteista on taas noussut, huoli inflaatiosta on laskenut. Molemmat ovat silti pysyneet selkeästi suurimpina sijoittajille huolta aiheuttavina tekijöinä.

Euroopan keskuspankki julkisti uuden inflaatiotavoitteensa. Mitä tavoite käytännössä tarkoittaa?

EKP tavoittelee uuden inflaatiotavoitteensa mukaan ”2 %:n inflaatiota keskipitkällä aikavälillä”, kun aiemmin keskuspankki tavoitteli kahta prosenttia, mutta mieluummin sitä alle.

Käytännössä uusi tavoite tarkoittaa, että keskuspankki voi väliaikaisesti antaa inflaation kiihtyä yli tavoitteen, kunhan keskipitkällä aikavälillä odotettavissa on tasaantuminen tavoitteeseen. USA:n keskuspankki teki vastaavan muutoksen omaan tavoitteeseensa jo viime vuonna.

Miten markkinakorot ovat liikkuneet kesän aikana?

Inflaatiopelkojen maltillistuessa ja keskuspankkien pitäessä rahapolitiikkansa löysänä, korkotaso on kesän aikana laskenut niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltojen kymmenvuotisen valtionlainan korkotaso on nyt alle 1,2 %, kun se kävi parhaimmillaan jo 1,7 %:ssa. Euroopassa liike on samansuuntainen, vaikkakin pienempi: Saksan kymmenvuotinen valtionlaina oli alkukesästä parhaimmillaan -0,1 ja nyt myös se on laskenut -0,45 %:iin.

Millaiset pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt?

Myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat maltillistuneet. Markkinoiden hinnoittelema pitkän aikavälin inflaatio on Euroopassa maltillinen 1,6 % ja Yhdysvalloissa 2,3-2,4 %. Yhdysvaltojen luku on hieman korkeampi kuin keskuspankin tavoite inflaatiolle, mutta se on tullut hieman aiemmista odotuksista alaspäin.

Markkinat odottavat edelleen talouskasvun jatkuvan hyvänä myös toipumisvaiheen jälkeen valtioiden tukipakettien ja infrainvestointien myötä.

Mitä USA:n suurelle infrastruktuuripaketille kuuluu?

USA:n 1000 miljardin dollarin infrastruktuuripaketti etenee. Senaatissa pakettia puolsivat demokraattisenaattori sekä 17 republikaania. Nyt näyttäisikin siltä, että paketti tullaan hyväksymään.

Paketin hyväksyminen kiihdyttäisi investointeja infrastruktuuriin ja kasvattaisi kysyntää Yhdysvaltojen teollisuuteen. Toisaalta paketti lisäisi myös raaka-aineiden kysyntää, joka on jo nyt kovaa. Tämä taas voi nostaa raaka-aineiden hintoja ja sitä kautta myös inflaatiota. Toki infraprojektit toteutettaisiin useamman vuoden aikana, jolloin vaikutus ei olisi kerralla niin suuri.

Miltä Q2:n tuloskausi on tähän mennessä näyttänyt?

'Osakemarkkinoilla seurataan parhaillaan toisen vuosineljänneksen tuloskautta, joka on ollut odotuksia vahvempi niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.

Yhdysvaltalaisyrityksistä tähän mennessä noin 55 % on raportoinut tuloksensa. Noin 90 % raportoineista on ylittänyt markkinaodotukset. Tuloskasvu (+91 %) ja liikevaihto (+24 %) ovat olleet selkeästi odotuksia parempia.

Eurooppalaisista yrityksistä noin 60 % yhtiöistä on raportoinut tuloksensa ja noin 60 % raportoineista on ylittänyt markkinaodotukset. Tuloskasvu on ollut +170 % ja liikevaihdon kasvu +27 %.

Yhdysvalloissa positiivisia yllätyksiä nähtiin läpi alojen. Euroopassa taas positiiviset yllätykset kasautuivat muutamille aloille, mutta yllätykset olivat suurempia, mikä näkyi myös nousuna indeksitasollakin.

Mistä Euroopan Yhdysvaltoja vahvempi tuloskausi johtuu?

Eurooppalaiset yritykset ovat suuremmalta osin suhdanneherkemmiltä aloilta. Täten kun viime vuoden Q2 oli heikko oikeastaan kaikkialla, se oli vielä heikompi Euroopassa. Vastaavasti nyt toipuminen on ollut Euroopassa vahvempaa.

Miksi kiinalaiset teknologiaosakkeet ovat olleet laskussa?

Kiinan viranomaiset tiukensivat jälleen otettaan teknologiayhtiöistä. Suurten internetjättien ohella muun muassa ruoankuljetuspalveluja ja pääsykokeisiin valmentavia kursseja tarjoavia yhtiöitä säännellään jatkossa aiempaa tarkemmin. Toimet ovat osa hallinnon uudistuksia, joilla pyritään vähentämään korruptiota, edistämään ympäristönsuojelua ja muokkaamaan kansantalouden tulonjakoa aiempaa tasaisemmaksi.

Teknologiayhtiöiden kurssit ovat laskeneet uutisten seurauksena, ja teknologiayhtiöiden lasku on vetänyt koko Kiinan markkinoita alaspäin.

Inflaatiohuolet ovat vaihtuneet huoleen koronaviruksen deltavariantista. Mitkä markkinat ovat menestyneet nyt parhaiten aloittain ja maantieteellisesti?

Korkojen laskun ja deltavarianttihuolien myötä suhdanneherkkien toimialojen, kuten materiaalit, teollisuus, rahoitus ja energia, tuotto on ollut heikompaa tai lievästi negatiivista. Osa aloista on kuitenkin ollut vuoden alusta parhaiten tuottavimpien joukossa, eli kesän heikompi menestys ei vaikuta vielä koko vuoden lukuihin. Tasaisemmat sektorit on jatkaneet tasaisempaa tuottokehitystä myös kesän aikana. Kesällä parhaiten tuottanut sektori on ollut teknologia, johon korkojen lasku on vaikuttanut eniten positiivisesti, sillä korkojen laskiessa yhtiöiden arvostustasoon ei kohdistu yhtä suurta painetta.

Alkuvuonna maantieteellinen allokaatio ei ollut kovin merkittävässä roolissa, sillä kaikki markkinat kehittyivät enemmän tai vähemmän samaan tahtiin. Kesän aikana erot ovat kuitenkin alkaneet kasvaa. Yhdysvaltalaismarkkinat ovat kehittyneet parhaiten verrattuna Eurooppaan ja perässä tuleviin kehittyviin markkinoihin.

Yhdysvaltalaismarkkinoita on nostanut niiden teknologiavaltaisuus. Vaikka myös Euroopassa kurssikehitys on ollut kesän aikana positiivista, markkina koostuu suuremmalta osin suhdanneherkistä yhtiöistä, jotka taas eivät ole toimineet niin hyvin korkojen laskiessa. Kehittyvät markkinat taas ovat tulleet poikkeuksellisesti jäljessä Kiinan teknologiajättien vetäessä markkinoita alaspäin.

 

Viikon markkinaindikaattorit:

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ma 2.8.

Saksa

Vähittäismyynti (v/v)

Kesäkuu

-2.4 %

Ma 2.8.

USA

Teollisuuden luottamus (ISM)

Heinäkuu

60.6

Ti 3.8.

Euroalue

Tuottajahinnat (v/v)

Kesäkuu

9.6 %

Ti 3.8.

USA

Tehdastilaukset (k/k)

Kesäkuu

1.7 %

Ke 4.8.

Euroalue

Vähittäismyynti (v/v)

Kesäkuu

9.0 %

Ke 4.8.

USA

Palvelusektorin luottamus (ISM)

Heinäkuu

60.1

To 5.8.

Saksa

Teollisuustilaukset (v/v)

Kesäkuu

54.3 %

Pe 6.8.

Saksa

Teollisuustuotanto (v/v)

Kesäkuu

17.2 %

Pe 6.8.

USA

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrän muutos

Heinäkuu

850 000

Lähde: Bloomberg