Viikkokatsaus 8.5.2023: Kai sen, mikä menee ylös, täytyy myös tulla alas?

Markkinatunnelma on säilynyt varsin rauhallisena parin viime viikon aikana. Osakemarkkinat kehittyivät viime viikon alkupuolella mollivoittoisesti, mutta päättivät viikon reippaaseen kurssinousuun. Eurooppa on pysynyt edelleen alkuvuoden parhaana osakemarkkinana. Hintaheilunta on ollut vähäistä ja maltillistunut myös korkomarkkinoilla. Markkinoiden hinnoittelemaa tulevaa hintaheiluntaa kuvaava VIX-indeksi on lasketellut alle 20:n, mikä kuvaa varsin normaalia hintaheiluntaa. Vuoden 2022 alun jälkeen VIX on valtaosan ajasta ollut yli 20.

Isompia markkinoita heiluttavia yllätyksiä ei saatu niin Yhdysvaltojen kuin Euroopan keskuspankin viime viikkoisista kokouksistakaan. Molemmat keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan yhdellä pykälällä eli 0,25 prosenttiyksikköä.

Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) ohjauskoron vaihteluväliksi muodostui noston myötä 5,00–5,25 prosenttia. Nostosta huolimatta keskuspankin viesti muuttui astetta pehmeämmäksi, kun Fed viesti haluavansa tarkastella jo tehtyjen toimien vaikutusta reaalitalouteen, sillä yleensä toimet näkyvät inflaatiossa yleensä muutaman kuukauden viiveellä. Markkinat tulkitsivatkin keskuspankin pitävän nyt koron nostoissa tauon pitkän koron nostojen sarjan jälkeen. Fedin pääjohtaja Jerome Powell ei silti sulkenut pois mahdollisuutta nostojen jatkumisesta tarvittaessa.

Markkinahinnoittelu ottaa edelleen ennakkoa suhteessa keskuspankin viestintään: ensimmäistä koron laskua odotetaan jo syyskuun kokouksesta ja vuoden loppuun mennessä keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan kolmella pykälällä (eli 0,75 prosenttiyksikköä). Keskuspankin viestinnästä viittauksia koron laskuihin ei kuitenkaan löydy.

Ajallisesti Euroopan keskuspankki (EKP) on ollut koko ajan hieman Fediä jäljessä kamppailussa inflaatiota vastaan. Silti myös EKP hidasti koronnostotahtiaan viime viikolla nostaessaan ohjauskorkoa vain yhdellä pykälällä. Perusrahoitusoperaatioiden korko (eli korko, joilla pankit voivat saada keskuspankilta lainaa) on nyt 3,75 prosenttia ja talletuskorko (eli talletuskorko, jonka pankit voivat saada keskuspankilta talletuksilleen) 3,25 prosenttia.

Etukäteen Euroopan keskuspankilta uumoiltiin yhden tai kahden pykälän nostoa. Päätöksen kallistuminen yhden pykälän nostoon nähtiinkin viittaavan siihen, että korkojen lakipiste saavutettaisiin nopeammin kuin mitä aiemmin odotettiin. Markkinat hinnoittelevat nostoja kesän ajalle vielä 1–2 pykälää.

Tiedotustilaisuudessa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde itse korosti nostojen jatkuvan sitkeän pohjainflaation myötä. EKP on kuitenkin rahapolitiikassa puun ja kuoren välissä: pohjainflaatio ei näytä hellittämisen merkkejä, mutta tuoreimpien tietojen mukaan pankkien lainananto on vähentynyt odotettua enemmän, mikä lisää riskejä talousaktiviteetin hyytymisestä.

Tällä viikolla saadaan lisätietoa keskuspankkien toimien vaikutuksesta inflaatioon, sillä datajulkistuksissa on vuorossa Yhdysvaltojen huhtikuun inflaatioluvut. Inflaation odotetaan pysytelleen vuositasolla +5,0 prosentissa ja pohjainflaation maltillistuneen +5,5 prosenttiin (+5,6 prosenttia maaliskuussa). Myös Euroopasta saadaan tällä viikolla tuoreita inflaatiolukuja muun muassa Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Odotuksia parempi tuloskausi

Tuloskaudella on edetty jo loppupuoliskolle molemmilla puolin Atlanttia. Yhtiöiden tulokset ovat olleet odotuksia vahvempia Yhdysvalloissa ja selkeästi vahvempia Euroopassa.

Yhdysvalloissa noin 85 prosenttia yhtiöistä on nyt raportoinut ensimmäisen kvartaalin tuloksensa. Noin 70 prosenttia jo raportoineista yhtiöistä ylitti odotukset, mikä on tyypillinen osuus. Liikevaihtojen kasvu oli keskimäärin +4 prosenttia, tosin tuloksia katsoessa kannattaa kuitenkin muistaa inflaatioharha: ensimmäisen kvartaalin inflaatio kuukausitasolla oli 5–6,5 prosenttia, joten reaalisesti liikevaihdot keskimäärin supistuivat. Tulokset puolestaan supistuivat -3 prosenttia. Toimialoista kuljetus ja logistiikka on ollut vahva, samoin (suuret) pankit ja öljypalvelusektori. Amazonin hyvä tulos nostaa kuluttajasektorin lukuja. Raaka-ainesektorin tuloskasvu hiipuu.

Euroopassa 2/3 yhtiöistä on ylittänyt odotukset, kun noin 60 prosenttia yhtiöistä on tähän mennessä raportoinut tuloksensa. Raportoineilla yhtiöillä tuloskasvu oli +17 prosenttia ja liikevaihdon kasvu keskimäärin +6 prosenttia. Vahvaa kehitystä on ollut erityisesti teknologiayhtiöissä ja rahoitussektorilla. Pankeilta on saatu kovia tuloksia, raaka-ainesektorin tulokset hiipuvat Euroopassakin. Heikkoa kasvua on nähty myös harkinnanvaraisissa kulutustuotteissa ja palveluissa.

Tulosennusteita tarkistetaan nyt ylöspäin odotuksia paremmin sujuneen tuloskauden myötä.

Viikon markkinaindikaattorit