Viikkokatsaus 5.6.2023: Velkakattokriisin väistyminen piristi markkinoita

Viime viikko päättyi markkinoilla positiivisissa tunnelmissa, kun markkinoita hiertäneeseen Yhdysvaltojen velkakattoon löydettiin ratkaisu, jonka maan kongressi hyväksyi perjantaina. Myös Yhdysvaltojen toukokuun työllisyysraportti oli odotuksia vahvempi. Euroalueen pohjainflaatio puolestaan näytti maltillistumisen merkkejä ensimmäistä kertaa sitten loppuvuoden 2021.

Vaikka velkakattokriisi vältettiinkin, sen seurauksena saatetaan nähdä hintaheiluntaa. Liittovaltion kirstut ovat tällä hetkellä lähes tyhjät, eli heti kun perustuslaki sallii uuden velan ottamisen, liittovaltio laskee liikkeelle runsaasti uusia velkakirjoja. Sijoittajat todennäköisesti tarttuvat tilaisuuteen sankoin joukoin ja ostavat niitä, mutta se tarkoittaa, että rahaa ja kysyntää riittää vähemmän muihin sijoituskohteisiin, etenkin korkomarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että sijoitusmarkkinoilla saattaa olla lyhyellä aikavälillä tavanomaista suurempaa hintaheiluntaa.

Dollari vahvistui velkakattokeskustelujen aikana ja euron suhde dollariin on nyt noin 1,07. Pidemmällä aikavälillä trendi viittaa kuitenkin edelleen heikentyvään dollariin suhteessa euroon. Tulevat viikot paljastavat, kääntyikö trendi päälaelleen vai jatkuuko euron vahvistuminen.

Vahvat työllisyysluvut voivat vaikuttaa rahapolitiikan suuntaan Yhdysvalloissa

Myös Yhdysvaltojen vahva työllisyysraportti saattaa osoittautua kaksiteräiseksi miekaksi. Toukokuussa syntyi raportin mukaan noin 340 tuhatta työpaikkaa. Luku on todella hyvä, mutta se pitää suhteuttaa työttömyyslukuihin, jotka myös heikkenivät samalla ajanjaksolla. Työvoimaan on siis tullut runsaasti uusia työntekijöitä, mikä heikentää työttömyyslukuja, vaikka uusia työpaikkoja syntyikin paljon.

Keskuspankki Fed lienee myös kiinnostunut vahvoista työllisyysluvuista. Markkinoilla on spekuloitu, voisiko keskuspankki sittenkin jatkaa rahapolitiikan kiristämistä uusilla koronnostoilla kesän jälkeen, mikäli työmarkkinat pysyvät vahvoina ja inflaatio ei käänny riittävän suureen laskuun. Kesäkuun korkokokouksesta ei tällä hetkellä odoteta uutta nostoa, mutta sen jälkeen on mahdollista, että rahapolitiikan kiristäminen jatkuu.

Euroopassa sen sijaan ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio kääntyi vihdoin laskuun. Virallista inflaatioraporttia edeltävien ennakkotietojen mukaan toukokuun pohjainflaatio olisi 5,3 prosenttia, kun huhtikuussa luku oli 5,6 prosenttia. Kokonaisinflaatio on ollut jo pidempään laskussa ja oli toukokuussa ennakkotietojen mukaan 6,1 prosenttia (7,0). Vaikka ennakkotiedot eivät ole täysin tarkkoja, ne ovat usein hyvin lähellä lopullisia lukuja. On myös mahdollista, että Euroopassa käy samoin kuin Yhdysvalloissa, jossa pohjainflaatio ensin laski ja sitten tasaantui. Tällöin myös EKP:n olisi harkittava ohjauskorkonsa lisänostoja.

Osakkeiden ja korkojen hintaheilunta laski

Osakkeiden hintaheilunta eli volatiliteetti on nyt alimmillaan moneen vuoteen ja selvästi historiallisen keskiarvon alapuolella. Volatiliteetin lasku voi kertoa siitä, että sijoittajien mieliala on ainakin hetkellisesti seesteinen eikä huolia ole juuri nyt paljon. Hintaheilunta laski myös korkomarkkinoilla, mutta siellä ollaan edelleen reilusti historiallisen keskiarvon yläpuolella. Korkojen epävarmuus liittyy nopeasti muuttuneeseen rahapolitiikkaan ja nousseisiin korkoihin.

Positiivinen markkinatunnelma on heijastunut myös korkosijoituksiin. Etenkin high yield -yrityslainat ja lainamarkkinat ovat tuottaneet viime viikkoina hyvin. Dollarin vahvistuminen ei näy yhtä selvästi euromääräisissä tuotoissa kuin vielä kuukausi sitten.

Osakemarkkinoilla on puolestaan nähty melko suuria liikkeitä, vaikka viikkotasolla jäätiin maltillisiin tuottoihin koska viime viikkoon lähdettiin melko korkealta tasolta. Vuoden alusta tarkastellessa yhdysvaltalaismarkkinat ovat hiuksenhienolla erolla tuottoisimmat, mutta Eurooppa on myös ollut vahva. Helsingin pörssin heikko kehitys johtuu ennen kaikkea suurimpien yhtiöiden vaikeuksista.

Viikon markkinaindikaattorit