Viikkokatsaus 3.4.2023: Epävarmuus markkinoilla jatkuu, mutta tarjolla on myös hyviä uutisia

Myös taantumahuolet painoivat markkinoiden mielissä koko ensimmäisen kvartaalin ajan, ja epävarmuus talouskasvun ympärillä on edelleen suurta. Pitkään nollakorkojen varaan rakentunut talous ajautui kriisiin, kun korkoja alettiin nostaa. Nostojen ensimmäiset merkittävät vaikutukset nähtiin muutama viikko sitten, kun Silicon Valley Bank ja Credit Suisse ajautuivat likviditeettiongelmien takia konkurssin partaalle. Noussut korkotaso vaikuttaa talouteen ja markkinoihin laajasti, mutta esimerkiksi tyypillisesti korkealla velkavivulla rakennettu kiinteistömarkkina on luonnollinen kandidaatti seuraavaksi markkinoiden polttopisteeksi.

Nopeasti noussut rahan hinta nostaa myös jatkossa haasteita markkinoille, kuluttajille ja yrityksille. Samaan aikaan talouskasvu näyttää edelleen epävarmalta, vaikka globaalit näkymät ovat hieman parantuneetkin. Kaikki tämä tarkoittaa, että keskuspankkien kiirastuli inflaation ja taantuman uhan välissä jatkuu vielä keväällä. Rahapolitiikan osalta keskuspankit ovat viestineet vahvasti, että lyhyen aikavälin haasteista huolimatta suuri inflaatio on edelleen merkittävin rahapolitiikkaan vaikuttava tekijä.

Inflaatio on edelleen korkeaa, mutta on kääntynyt laskuun sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kevään aikana merkittävää on kuitenkin seurata kokonaisinflaation sijaan ydininflaatiota, joka ei ota huomioon energian ja ruoan hintojen muutoksia. On jopa mahdollista, että energian hinnan laskiessa kokonaisinflaatio hidastuu ydininflaation alapuolelle, mutta koska keskuspankit seuraavat nimenomaan ydininflaatiota, tällä ei välttämättä olisi merkittävää vaikutusta rahapolitiikan suuntaan.

Kasvunäkymistä hyviä ja huonoja merkkejä

Talouskasvun näkökulmasta hyvin vähän on muuttunut sitten vuoden alun. Kasvuluvut ovat jatkaneet hieman positiivisen puolella, mutta vain hieman. Yhdysvalloissa työmarkkinaluvut vaikuttaisivat vihdoin hidastuvan, mutta avoimia työpaikkoja suhteessa irtisanottuihin on edelleen todella paljon. Ilman selkeää taantumaa työmarkkinoiden ei ainakaan ennakoida romahtavan.

Kiinan talousdata puolestaan on piristynyt selkeästi kautta linjan. Globaalin talouden kannalta yksi oleellinen näkökulma on, keskittyykö maan talouskasvu palvelu- vai teollisuussektorille. Palvelusektorin kasvu hyödyttää ennen kaikkea Kiinan sisäisiä markkinoita, kun taas teollisuussektorin kasvun voidaan ennakoida heijastuvan vahvemmin muuhun maailmaan.

Eurooppa ja Suomi ovat koko ensimmäisen kvartaalin ajan pärjänneet osakemarkkinoista vahvimmin. Voidaankin puhua kahden kastin markkinoista: Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat ovat noin kymmenen prosenttia vuoden takaista tilannetta alempana, kun Eurooppa ja Suomi ovat muutaman prosentin positiivisen puolella.

Seuraako osakkeiden volatiliteetti korkojen perässä?

Korkojen volatiliteetti on viime viikkoina ollut tuntuvasti korkeampaa kuin osakkeiden finanssisektorin epävarmuudesta johtuen. Osakemarkkinoilla puolestaan hintaheilunta on ollut huomattavasti alhaisempaa. Tyypillisesti korkojen ja osakkeiden volatiliteetit seuraavat toisiaan, joten voidaan olettaa, että joko korkojen hintaheilunta laskee tai osakkeiden nousee tulevina viikkoina. Korkojen tuotto-odotukset ovat myös säilyneet korkeina.

Osakkeille näkymät ovat kasvun osalta tällä hetkellä melko epävarmat. Rahapolitiikan sykli lähenee loppuaan ja osakemarkkinoiden suunta näyttää siksi epävarmalta. Mikäli korkotaso pidetään keskuspankkien toimesta korkeana myös nostosyklin jälkeen salkulta vaaditaan selvästi eri ominaisuuksia kuin uuden laskusyklin aikana. Tästä syystä osakesalkun osalta aktiivisuus on keskiössä tulevien kuukausien aikana. 

Viikon markkinaindikaattorit