Vaikea aika nostaa seniorilainojen tuotto-odotuksia

Kasvava yksityinen yrityslainamarkkina avaa mahdollisuuksia hajauttamiseen ja vastuullisuusvaikuttamiseen. Seniorilainoihin sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tuottotasot ovat nousseet korkojen kipuamisen ja markkinamyllerryksen myötä.

”Negatiivisten ja nollakorkojen maailma on näillä näkymin menneisyyttä. Se on hyvä asia korko- ja lainasijoittajille”, Mandatum Asset Managementin (MAM) Head of Leveraged Finance Alexander Gallotti sanoo.

Markkinamyllerrys ja epävarmuus ovat nostaneet tuottotasoja. Epävarmuuden takia markkinoilla on toki myös volatiliteettiä eli hinnat heiluvat.

”Täydellinen ajoitus on vaikeaa, ellei mahdotonta. Lainamarkkinaan sijoittavien on järkevää muistaa ajallinen hajautus.”

Myös pitkäjänteisyyttä tarvitaan, sillä pitkiin sijoitusaikoihin sitoutuminen parantaa tyypillisesti tuottomahdollisuuksia.

Turbulenssi näkyy yksityisten yrityslainojen eli seniorilainojen markkinallakin.

”Luottoriskipreemiot ovat nousseet huomattavasti. Se on heijastunut negatiivisesti jälkimarkkinahinnoitteluun”, Gallotti sanoo.

Lainoja voi nyt ostaa alle nimellisarvon, eli lainasijoituksista kiinnostuneet pääsevät nyt mukaan aiempaa halvemmilla hinnoilla.

”Se tarkoittaa aiempaa korkeampia tuotto-odotuksia. Keskimäärinen tuottotaso markkinalla on nyt yli kahdeksan prosenttia, mikä on historiallisestikin hyvin houkutteleva taso”, Gallotti kommentoi tilannetta vuodenvaihteessa.

Gallottin mukaan nykyisissä hinnoissa näkyy varautuminen myös mahdollisiin huonoihin uutisiin tulevaisuudessa, joten tämänhetkiset tuottotasot antavat paljon puskuria lähivuosille.

Mutta mikä ihme yksityinen lainamarkkina on?

Yksityisellä yrityslainamarkkinalla eli seniorilainamarkkinalla on monta nimeä. Sitä kutsutaan leveraged loan -markkinaksi ja varsinkin aiemmin myös pankkilainamarkkinaksi.

Senioriteetti viittaa siihen, että lainanantajilla on ensisijainen oikeus yhtiön antamiin vakuuksiin, joihin kuuluvat tyypillisesti muun muassa yhtiön osakkeet. Se tarkoittaa myös, että lainaan sijoittaneet saavat varansa takaisin ennen muita velkojia, jos lainan ottanut yritys joutuu esimerkiksi saneeraukseen.

Yrityslainamarkkina on yksityinen toisin kuin julkisesti noteerattujen yritysvelkakirjojen markkinat (corporate bonds, investment grade bonds, high-yield bonds), joilta yritykset hakevat myös rahaa lainaksi.

High-yield-velkakirjat ovat korkeariskisiä yritysvelkakirjoja, minkä takia niiden tuottovaatimuskin on korkea. Seniorilainojen riski, ja sitä kautta mahdollinen tuotto, luokitellaan high-yield-velkakirjojen kanssa suunnilleen samalle tasolle.

”Koska seniorilainojen transaktiot ovat yksityisiä, se on käytännössä isojen instituutioiden markkina”, Gallotti kertoo.

Seniorilainamarkkinoille sijoittavat pankkien lisäksi tyypillisesti eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat.

Kuvio menee yleensä niin, että esimerkiksi pankki kerää syndikaatin eli sijoittajien yhteenliittymän, joka sijoittaa lainaan yhdessä. Yksittäisille sijoittajille satojen miljoonien tai miljardien eurojen lainat ovat usein liian isoja.

Luottamuksellista tietoa ja perehtymistä

Yksityisyydestä on se etu, että lainan ottaja pystyy jakamaan luottamuksellista tietoa rajatummalle joukolle mahdollisia sijoittajia kuin julkisilla joukkovelkakirjamarkkinoilla.

Niinpä yksityinen lainamarkkina houkuttaa yrityksiä esimerkiksi silloin, kun ne eivät halua antaa herkkää tietoa kilpailijoilleen tai asiakkailleen.

”Se tarkoittaa, että pystymme tekemään perusteellisempaa ja parempaa luottoanalyysiä kuin julkisten markkinoiden tietojen perusteella. Seniorilainoissa on myös tyypillisesti aikaa sijoituksen harkitsemiseen kaksi kolme viikkoa, kun joukkovelkakirjamarkkinoilla täytyy toimia nopeammin.”

Perusteellinen analyysi vaatii asiantuntemusta, joten lainoihin sijoittavat ovat yleensä private equity -toiminnan ja sen rahoittamisen asiantuntijoita. Seniorimarkkinoissa on vahva käsityön ja erikoisosaamisen leima.

(Artikkeli jatkuu)

 

Seniorilainoissa on vaihtuva korko. Ne on tyypillisesti sidottu kolmen kuukauden euriboriin. Koron nousu ei siis lähtökohtaisesti vaikuta negatiivisesti lainojen hinnoitteluun jälkimarkkinoilla toisin kuin kiinteäkorkoisissa velkakirjoissa. Kiinteäkorkoisten velkakirjojen hinta laskee koron noustessa.

”Tämä pienempi korkoriski on viime aikoina ollut hyvin tärkeä. Koska seniorilainat ovat vaihtuvakorkoisia, niiden tuottotasot kasvavat viitekoron noustessa, sillä yhtiön maksamat kupongit kasvavat samassa tahdissa”, Gallotti selostaa.

Kuponki tarkoittaa velasta kerran tai useammin vuodessa maksettavaa korkoa. Se on yhdistelmä viitekorkoa ja yhtiökohtaista marginaalia.

Yhteistä syndikoiduille seniorilainoille ja joukkovelkakirjoille on se, että molemmilla on jälkimarkkinat, joilla sijoittajat voivat käyvät kauppaa lainoilla. Seniorilainojen markkina ei tosin ole yhtä likvidi kuin julkisesti noteerattujen lainojen markkina. Lainamarkkinalla toimiminen vaatii erikoisosaamista, verkostoja ja tukitoimintoja.

”Sijoittajan on hyvä asennoitua pitkäjänteisesti. Tyypillinen sijoitusaika on 5–7 vuotta.”

Seniorilainan hinta saattaa vaihdella jälkimarkkinoilla. Lainan määräajan eli juoksuajan päätyttyä sijoittajalle maksetaan lainan nimellisarvo.

Eurooppalainen seniorilainamarkkina on jotakuinkin yhtä suuri kuin high-yield-yritysvelkakirjojen markkina.

”Molemmilla markkinoilla olevia yrityksiä ei ole paljon. Siis jos sijoittaa vain high-yield-markkinoille, jää iso sijoitusuniversumi kattamatta ja hajautushyöty saamatta”, Gallotti sanoo.

Seniorilainojen palautusaste on ollut historiallisesti korkeampi kuin high-yield-joukkovelkakirjojen. Se tarkoittaa, että esimerkiksi yrityssaneerauksessa tai vapaaehtoisessa restrukturointiprosessissa seniorilainaan sijoittaneet ovat saaneet takaisin suuremman osan lainapääomasta kuin vakuudettomat joukkovelkakirjasijoittajat, toisin sanoen, luottotappiot ovat sitä kautta pienempiä.

”Seniorilainojen vakuudellisuuden takia ja varsinkin hajautuneella salkulla luottotappioiden riski on rajattu.”

Lainoja defensiivisille kasvuyrityksille

Sujuva rahoitus on yhteiskunnan toimintaedellytys, ja siinä korkoihin ja velkaan sijoittavilla on avainrooli.

Yksityisten yrityslainojen markkina on kasvanut 15 viime vuoden aikana. Finanssikriisin jälkeen pankkien pääomavaatimuksia ja alan regulaatiota kiristettiin, jottei pankeista tulisi enää rahoitusjärjestelmän tasapainoa uhkaavia riskikeskittymiä. Pankit eivät voineet antaa lainoja entiseen tapaan, joten yritykset alkoivat etsiä velkarahaa muualta eli yksityisiltä lainamarkkinoilta ja joukkovelkakirjamarkkinoilta. Samalla perinteisten pankkilainojen osuus yritysrahoituksesta on pienentynyt.

Seniorilainoja ottavat yritykset ovat yleensä pääomasijoittajien omistamia kasvuhakuisia ja kasvualoilla toimivia: ne ovat isoja, laadukkaita ja defensiivisiä eli niiden myynti ei vaihtele yhtä paljon suhdannekierron mukaan kuin syklisten yritysten. Tyypillisiä aloja ovat terveydenhuolto, lääketeollisuus, päivittäistavarakauppaan liittyvä teollisuus ja ohjelmistoala.

”Nämä yritykset vaikuttavat talouskasvuun juuri kasvuhakuisuuden ja investointien kautta, ja myös työllisyyteen pitkällä aikavälillä. Ammattimaisesti johdetut yritykset lisäävät tehokkuutta ja parantavat tuottavuutta”, Gallotti sanoo.

”Defensiivisiä yrityksiä on näillä markkinoilla paljon, koska pääomasijoittajat hakevat tyypillisesti niitä. Ei-sykliset yritykset pystyvät ottamaan enemmän velkaa.”

”Lainoilla rahoitetaan tyypillisesti yrityskauppoja. Yleensä raha käytetään pääomasijoittajien kohdeyhtiöitten ostamiseen, siis leveraged buyouteihin.”

Leveraged buyout tarkoittaa osin lainapääomalla rahoitettua yritysostoa, jossa luottojen vakuutena on yrityksen varallisuus.

Vastuullisuus vaikuttaa lainan riskianalyysiin

Vastuullisuuden merkitys sekä sijoittajille että lainan ottajille kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Mandatumissa vastuullisuusprosessi kulkee luottoriskiprosessin rinnalla.

”Sijoituskohteidemme täytyy täyttää vastuullisuuspolitiikkamme kriteerit. Katsomme ESG:tä myös riskimielessä.”

Mandatum käyttää yritysten vaikutusten arvioinnissa suomalaisen Uprightin analytiikkaa. Upright tarjoaa tietoa siitä, millaisia resursseja yritys on käyttänyt ja onko yrityksen nettovaikutus yhteiskuntaan negatiivinen vai positiivinen.

”Tämä ei ole pelkkää maailmanparannusta, sillä ESG-ystävälliset yritykset parantavat pitkällä aikavälillä salkun luottolaatua.”

Kestävyysriskien huomioiminen on olennainen osa vastuullista sijoitustoimintaa. Jos sijoituskohteen vastuullisuus ei ole kunnossa, voi riskejä aiheutua myös esimerkiksi regulaation tai yhtiön asiakkaiden käyttäytymisen kautta.

Hyvä esimerkki vastuullisuuden roolista velkasijoittamisessa on MAMin UI-Mandatum AM Senior Secured Loan Fund -rahasto.

Rahasto täyttää EU:n alueella markkinoitavien rahoitustuotteiden vastuullisuuskriteerit kestäville sijoitustuotteille. Kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (”SFDR”) artikla 9:n mukaisissa rahoitustuotteissa on oltava mitattava kestävä sijoitustavoite, jonka saavuttamisesta on raportoitava vuosittain sijoittajille.

Mandatum Asset Managementin tietojen mukaan rahasto oli Euroopan ensimmäinen artikla 9:n vaatimukset täyttävä eurooppalaisille leveraged loan -markkinoille sijoittava rahasto, kun MAM lanseerasi sen huhti–toukokuussa 2022 yhdessä Universal Investmentin kanssa. Eurooppalaisille ammattisijoittajille suunnattu vaihtoehtorahasto sijoittaa eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen lainamarkkinaan.

Uuden rahaston tavoitteena on positiivinen nettovaikutus yhteiskuntaan ja sitä mitataan yhteiskunnan, ympäristön, terveyden sekä tiedon ja osaamisen osalta. Lisäksi jokaisella rahaston sijoituskohteella täytyy olla positiivinen nettovaikutus sosiaalisten ulottuvuuksien osalta (yhteiskunta, terveys, tieto ja osaaminen).

Velkasijoittajan näkökulmasta seniorilainamarkkinoilla onkin tarjolla tuoton lisäksi vaikuttamismahdollisuus: sijoituksia harkitessaan voi ottaa huomioon yritysten vaikutuksen yhteiskuntaan.

Sijoittaja voi esimerkiksi päättää välttävänsä erittäin saastuttavia toimialoja tai valita salkkuun yhteiskunnallisesti tärkeitä yrityksiä.

Sijoittajat voivat asettaa lainoille myös vastuullisuustavoitteita. Ne voivat olla esimerkiksi sitoumuksia päästöjen vähentämisestä tai kierrätysmateriaalien lisäämisestä tuotantoon. Näitä kannustavia kovenantteja eli luottosopimuksen erityisehtoja on alkanut ilmestyä lainoihin yhä tiuhempaan parin viime vuoden aikana.

Gallotti kertoo esimerkin: ”Esimerkiksi lainan marginaali voi pienentyä tai kasvaa sen perusteella, että yritys täyttää tai ei täytä vastuullisuustavoitteitaan.”