Tiesitkö nämä 8 tuoretta faktaa eläkkeistä?

Kuinka suuri on suomalaisen keskieläke? Entä miten merkittävä on ero naisten ja miesten eläkkeissä? Lue vastaukset näihin kysymyksiin ja muita tuoreita faktoja eläkkeestä.

Kuva: Unsplash

Eläkkeensaajien kasvava määrä, eläkeuudistus ja merkittävät erot naisten ja miesten eläkkeissä nousevat usein otsikoihin ja keskusteluihin. Kokosimme Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen avulla kahdeksan tuoretta faktaa suomalaisesta eläkejärjestelmästä – päivitä tietosi ajan tasalle.

1. Naisten eläke huomattavasti pienempi kuin miesten 

Suomalaisten kuukausittainen keskieläke ylitti ensimmäistä kertaa 1 800 euron rajan vuonna 2022, jolloin suomalaisten keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa. Erot sukupuolten välillä ovat kuitenkin suuria, sillä miesten keskimääräisen kuukausieläkkeen ollessa 2 070 euroa oli naisten vastaava eläke vain 1 658 euroa.

Vaikka naisten eläkkeet ovat kasvaneet ja erot eläkkeiden määrissä sukupuolten välillä ovat kaventuneet, naisten eläkkeet ovat yhä merkittävästi miesten eläkkeitä pienempiä. Lisäksi eron kaventuminen tapahtuu hitaasti. Erot eläkkeissä selittyvät erityisesti naisten lyhyemmillä työurilla ja alhaisemmalla palkkatasolla.

2. 34 % suomalaisista eläkkeensaajia

Samalla, kun työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on laskenut, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on puolestaan kasvanut viime vuosina. Vuonna 2022 Suomessa oli yhteensä 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa eli joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen oli eläkkeellä.

3. Eläkepäivien viettoon siirrytään keskimäärin 62-vuotiaana

Keskimääräisessä eläkkeellesiirtymisiässä tapahtui pientä laskua vuonna 2022, jolloin Suomessa siirryttiin eläkkeelle keskimäärin 62,2-vuotiaana. Aiemmin vuonna 2021 jopa 47 % vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli 63-vuotiaita.

Vaikka suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä viime vuonna hieman notkahtikin, sen ennustetaan nousevan taas tulevaisuudessa.

Lue lisää aiheesta: Elintarvikeyhtiö Snellman pyrkii edistämään ikääntyvien työntekijöiden välistä tasa-arvoa ja hyvinvointia uudella eläkeratkaisulla, jonka ansiosta ikääntyvät työntekijät voivat tehdä lyhennettyä työviikkoa ilman, että heidän eläkkeensä pienentyvät sen takia.

4. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laskussa pitkällä aikavälillä

Kun vielä vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkettä sai 253 000 henkilöä, vuoteen 2022 mennessä heidän määränsä oli laskenut 181 000:een. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on kymmenessä vuodessa laskenut sekä naisten että miesten osalta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työeläkemenoista jopa 50 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä ja vastaavasti 19 % tuki- ja liikuntaelinsairauksista vuonna 2022. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kuitenkin nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi samalla, kun mielenterveyden sairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut laskussa.

5. Eläkkeensaajista hieman yli puolet naisia

Naisten osuus kaikista eläkettä saavista henkilöistä vuonna 2022 oli noin 55 % ja miesten 45 %.

Eläkelajeittain tarkasteltuna naisten osuus oli miehiä suurempi muun muassa vanhuuseläkkeiden, maatalouden erityiseläkkeiden ja kaikkien eläkkeiden yhteenlasketun määrän osalta. Työkyvyttömyyseläkkeen osalta naisten ja miesten osuudet olivat lähes yhtä suuret, joskin vuodesta 2011 lähtien työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt vuosittain enemmän naisia kuin miehiä.

(Artikkeli jatkuu.)

 

6. Työeläkeuudistus pidentänyt työuria

Aiemmin vanhuuseläkkeelle pääsyn rajapyykkinä toiminut 63 vuotta korvattiin vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa syntymävuodesta riippuvaisella alaikärajalla. Uudistuksen tavoitteena on turvata eläketurvan kestävyys myöhentämällä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Eläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostaminen vaikuttaa ETK:n mukaan toimivan tavoitellun mukaisesti, kun työurat ovat pidentyneet ja 63-vuotiaiden työllisyysaste on noussut.

Vaikka uudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle siirrytään aiempaa myöhemmin ja vanhuuseläkkeelle jäävien määrä on laskenut, yhä useampi on uudistuksen jälkeen siirtynyt vanhuuseläkkeelle välittömästi vanhuuseläkkeen alaikärajan saavutettuaan. Saman kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

7. Eläkemenot lähes 35 miljardia euroa vuodessa

Suomessa maksettiin vuonna 2022 yhteensä 34,9 miljardia euroa eläkkeitä. Eläkemenojen osuus sosiaalimenoista on noin 45 %, ja osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

8. Eläkeläisten työnteko kasvussa

Lähes 70 prosenttia suomalaisista ansaitsee alle 2 000 euron kuukausittaista eläkettä, valtaosa heistä naisia. Eläkeläisten työnteko on kasvanut tasaisesti jo yli vuosikymmenen ajan, ja työnteon suosio on kasvanut erityisesti eläkeikäisten keskuudessa.

Tiedätkö jo oman eläkkeesi määrän?

Mandatumin eläkelaskurilla selvität helposti arvion tulevan eläkkeesi määrästä ja mahdollisesta tarpeesta lisäsäästöille.