Samppanjaa ilman kuplia

Champagnen viinintuotannossa kuhisee – mutta ei niinkään kuohu.

Liki unholaan jäänyt punaviinien ja valkoviinien tuotanto on herännyt alueella uudelleen henkiin ilmastonmuutoksen takia, kun entistä lämpimämmät satovuodet ehtivät kypsyttää kunnolla myös punakuoriset rypäleet. Vaikka ilmasto Champagnessa on edelleen kuohumattomien viinien valmistukseen varsin viileä ja epävakaa, lämpimät huippuvuodet ja parhaiden tuottajien viinit osoittavat jo viinien potentiaalin.

Samaan aikaan Champagnen uuden polven pientuottajat ovat aloittaneet viinitrendin, joka keskittyy yhä enemmän kasvupaikan ilmentämiseen. Klassisten sekoitesamppanjoiden sijaan heitä inspiroivat yhden kylän tai yhden palstan samppanjat.

Terroir-samppanjoiden lisäksi ilmiöllä on vahva kytkös läheiseen Bourgognen viinialueeseen, jonka kanssa Champagnella on paljon yhteistä niin ilmastossa, maaperässä kuin rypälelajikkeissakin. Huippuviineistään tunnetun Bourgognen esimerkki on saanut Champagnen tuottajat kokeilemaan siipiään myös kuohumattomissa viineissä.

Koska alueella rypäleet ovat kalliita, ei kuplimatontakaan viiniä myydä hintakärjellä. Champagnen puna- ja valkoviinit ovat tuntemattomuuteensa - ja joskus laatuunsakin – nähden hintavia. Silti maineikkaimmat niistä katoavat keräilijöiden kellareihin salamannopeasti yli sadan euron hintalapustaan huolimatta.

Champagneen on jo ehtinyt syntyä kuohumattomia viini-ikoneja, mutta uuden ajan innovatiiviset tuottajat katsovat tulevaan yhä avoimemmin mielin. Heidän käsittään syntyy niin tulevaisuuden kuohumattomia klassikoita kuin perinteisen ajattelun mullistavia viinikuriositeetteja.

Ilmastonmuutos vauhdittaa kehitystä

Champagnen viinit eivät ole aina kuplineet. Rooman ajoista 1700-luvun puoliväliin asti Champagnen maakunta tunnettiin kuohumattomista viineistään. Munkkilegenda Dom Pérignon taisteli koko ikänsä kuin varkain viineihinsä syntyviä kuplia vastaan. Käymisen kemia oli pitkään mysteeri, ja herkkien pullojen räjähtely kellareissa sai aikaan suuria tuhoja. Lasipullojen vahvistuessa ”paholaisen viini” kesytettiin pikkuhiljaa. Kupliva samppanja syntyi virallisesti vuonna 1728.

Vielä 1800-luvun taitteessa 90 prosenttia Champagnen tuotannosta oli kuplimattomia viinejä. Vähitellen niiden tuotanto kuitenkin tyrehtyi. Comité Champagnen arvion mukaan alueen kuplimattomien viinien tuotanto on tällä hetkellä noin 75 000 pulloa vuodessa.

Vaikka tuotantoluvut eivät sitä vielä näytä, Champagnessa tapahtuu paljon kuplimattomissa viineissä.

Satovuodet alueella ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä viime aikoina, ja erityisesti trilogia 2018, 2019 ja 2020 sai monen tuottajan kääntämään katseensa myös puna- ja valkoviinien valmistukseen. Tällaisina vuosina luontoäiti tarjoaa kuohumattomille viineille riittävän kypsyyden, runsaan suutuntuman ja pehmeän hapokkuuden. Punaviinitkin saavat hyvän värin ja pehmeyttä tanniinirakenteeseen, kun rypäleet ehtivät kypsyä kunnolla.

Bourgognen läheisyys inspiroi

Kaikki kupliva samppanja kuuluu Appellation Champagne Contrôlée -laatuluokituksen alle, mutta sen lisäksi alueella on käytössä kaksi muutakin viiniluokitusta. Champagnen kuohumattomat puna-, valko- ja roseeviinit etiketöidään nimellä coteaux champenois. Lisäksi Etelä-Champagnen Les Riceys’n kylällä on oma historiallinen roseeluokituksensa Rosé des Riceys, olihan kylän syvän värinen ja pitkään uutettu rosee itsensä aurinkokuninkaan suosikki 1600-luvulla.

Erityisesti eteläinen Côte des Bar on kunnostautunut kuplimattomien viinien tuottajana. Ilmasto on siellä mannermaisempi ja mentaliteetti vahvasti läheisen Bourgognen inspiroima.

”Tunnemme yhteenkuuluvuutta Bourgognen naapureidemme kanssa. Monet paikalliset nuoret viininviljelijät, minä mukaan lukien, olemme opiskelleet Champagnen sijaan Bourgognessa”, Domaine La Borderien -tilan perustaja Simon Normand sanoo.

Koska Pinot Noir ja Chardonnay ovat valtavirtarypäleitä Champagnessa, alueen kuohumattomien viinien tyylillinen esikuva on luonnollisesti Bourgognessa. Etelään avautuvat, lämpimät Pinot Noir -rinteet Ambonnayn, Aÿn, Bouzyn and Cumières’n kylissä ovat alueen klassisimpia punaviinikehtoja.

Champagnen punaviineistä kaksi on nauttinut erityistä arvostusta jo vuosikymmenien ajan: alueen maineikkaimpana pidetty ja huippuhintoihin yltävä, konsentroitunut mutta elegantti Egly-Ouriet Ambonnay Rouge Cuvée des Grands Côtes Vieilles Vignes sekä Bollingerin tuhti ja tammanpuhuva La Côte aux Enfants Aÿ Rouge.

Jälkimmäinen syntyi Jacques Bollingerin vuonna 1918 alkunsa saaneesta punaviiniunelmasta. Bollinger oli omistanut köynnöksiä La Côte aux Enfants’n palstalla kotikylässään Aÿssä vuodesta 1861. Nimensä mukaisesti tarha oli paikoin niin jyrkkä, että vain lapset pystyivät työskentelemään sillä. Jacques Bollinger sai 15 vuodessa haalittua palstan itselleen ostettuaan tarhoja yli 50 eri omistajalta. Ensimmäinen tarhaviini tehtiin vuonna 1933. Vuodesta 1976 asti palstan punaviini on antanut väriä ja luonnetta myös Bollingerin La Grande Année Rosé -samppanjalle.

Samppanjan kepeyttä punaviinissä

Louis Roedererin talossa kuohumattomien viinien valmistus oli lopetettu yli 50 vuotta sitten, mutta ilmastonmuutos kannusti kellarimestari Jean-Baptiste Lécaillonin uusiin kokeiluihin:

”Voimme nykyisin poimia kypsiä ja täydellisen terveitä rypäleitä Champagnessa. Haluamme tutkia näitä alueen uusia ulottuvuuksia.”

Hommage à Camille -viinien projekti alkoi vuonna 2002, kun Roederer istutti Mareuil-sur-Aÿn Charmont -palstalleen Bourgognen ja Alsacen Pinot Noir -klooneja punaviinin tuotantoa silmällä pitäen. Monen vuoden kokeilujen jälkeen ensimmäinen kaupallinen viini tuotettiin vuosikerralta 2018.

”Camille Rougen ei ole tarkoitus olla Bourgognen kopio. Siinä täytyy tuntua Champagnen kepeys”, Lécaillon taustoittaa tavoiteltua tyyliä.

Valkoiseksi vastapariksi punaviinille Lécaillon haki vanhojen köynnösten alhaisten satomäärien tarhaa. Sellainen löytyi Le Mesnil-sur-Ogerin Volibartsista. Viiniin käytetyt Chardonnay-rypäleet murskataan jaloin. Valkoviinille annetaan hieman kuorikontaktia ja se käytetään erilaisissa astioissa: terästynnyreissä, hiekkakivisissä astioissa ja uusissa Bourgognen tammitynnyreissä.

Camille-viinien tuotanto on minimaalista ja viininvalmistus käsityötä, mutta projekti katsoo jo pitkälle tulevaisuuteen. Roederer on istuttanut uusia tarhoja viinejään varten. Aika näyttää, miten pitkälle kuplivan samppanjan kärkituottajan rahkeet riittävät ja onnistuuko se haastamaan maailman parhaiden pinot noirien ja chardonnay-viinien laadun.
Intohimosta menestys ei ainakaan jää kiinni.

Pientuottajien kiehtovat kuriositeetit

Pientuottajista erityisesti Marnen jokilaaksossa sijaitseva Benoît Tarlant on hurahtanut coteaux champenois -viineihin. Hän on tuonut markkinoille jopa yhdeksän eri kuohumatonta viiniä. Niiden joukossa on myös maanalaisissa qvevri-ruukuissa, georgialaisen perinteen mukaan vinifioitu punaviini sekä oranssin viinin tapaan kuorikontaktilla tehty valkoviini.

Kiehtovia kuriositeetteja on paljon lisääkin.

Mouzon Leroux on istuttanut Verzyn kylän Les Fervins palstalleen kaikkia Champagnen seitsemää sallittua lajiketta. Päälajikkeita – Chardonnay, Pinot Noir ja Meunier – täydentää Les Fervins 7 Cépage -viinissä Pinot Blanc, Pinot Gris, Arbane ja Petit Meslier.

Drappierin Trop m’en Faut taas on harvinainen, puhdas pinot gris.

Kuplivan blanc de noirs -samppanjan tapaan tummakuorisista rypäleistä tuotetaan alueella myös valkoviinejä. Benoît Déhun La Rue des Noyers on kiintoisasti puhdas meunier-valkoviini. Ylivoimainen enemmistö tuotetuista coteaux champenois -viineistä on punaisia, ja roseet Rosé des Riceys’iden ulkopuolella ovat hyvin harvinaisia. Raketin lailla maineeseen singahtanut Paul Gosset on kuitenkin valjastanut Aÿn Pinot Noir -palstansa myös roseen tuotantoon. La Tonnelle Coteaux Champenois Rosé on upean silkkinen ja mehukas rosee, josta voi aistia alueen vaaleanpunaisen viinin potentiaalin.

Moni Champagnen kuohumaton viini on laiha, mehumainen ja hapokas, mutta Champagne on lähtenyt kehittämään viinityyliä avoimin mielin. Vaikka mittavat vuosikertaerot vaikeuttavat kehitystyötä, ilmaston lämmetessä osa kasvupaikoista kenties soveltuu nykyistä paremmin kuohumattomille viineille. Siihen on syytä varautua.

Benoît Tarlantin sanoin:

”Me teemme Champagnen viinejä, olivat ne sitten kuohuvia, kuohumattomia, vaaleita, vaaleanpunaisia tai punaisia.”

Alueen parhaat coteaux champenois -viinit ovat jo osoittaneet Champagnen terroirin mahdollisuudet. Tarlantin viinifilosofia maksimoi ne.

Champagnen kuohumattomat viinit – Essi Avellanin suositukset

Alkon valikoima

• Delavenne Pere & Fils Coteaux Champenois Bouzy Rouge 2017
• Domaine Alexandre Bonnet Rosé des Riceys La Forêt 2018

Valkoviinit

• Benoît Déhu La Rue des Noyers Blanc
• Doyard En Vieux Fombrés Vertus Chardonnay
• Drappier Trop m’en Faut
• Jacques Lassaigne Haut Revers du Chutat Montgueux Chardonnay
• Louis Roederer Hommage à Camille Blanc
• Mouzon Leroux Les Fervins 7 Cépage

Roseeviini

• Paul Gosset La Tonnelle Coteaux Champenois

Punaviinit

• Bollinger La Côte aux Enfants Aÿ Rouge
• Coessens Rouge Lieu-Dit Largillier Vendange Égrappée Rouge
• Egly-Ouriet Cuvée des Grands Côtés Vieilles Vignes Ambonnay Rouge
• Geoffroy Cumières Rouge
• Domaine La Borderie Les Devoix Rouge
• Louis Roederer Hommage à Camille Rouge
• Paul Bara Bouzy Rouge
• Pierre Paillard Les Mignottes Bouzy Rouge
• Tarlant Grand Picou à St-Agnan Rouge