Pohjoismaista parrasvaloihin

Mandatumin Nordic High Yield -rahasto [1] palkittiin toukokuussa Euroopan parhaana high yield -joukkovelkakirjalainoihin sijoittavana rahastona kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Eli samaisella aikavälillä, jolloin maailmassa möyri niin korona, inflaatio ja korkeat korot sekä sota. Rahastosta vastaava seniorisalkunhoitaja Juhani Lehtonen tekee katsauksen viime vuosiin blogikirjoituksessaan.

Nordic High Yield -rahaston seniorisalkunhoitaja Juhani Lehtonen

Mitä, globaali pandemia, härregyyd, nyt levenee luottoriskit* kunnolla! Tällainen oli suurin piirtein alkureaktioni, kun maaliskuussa 2020 koronavirus sulki talouksia ja iski tuhannen voltin lailla yhteiskuntiin. Korkorahastoissamme siirryttiin niin sanottuun ”kohotettuun valmiuteen” – Nordic High Yield -rahastomme etunenässä.

*Luottoriskin leventyminen viittaa yritysten luottoriskipreemion nousuun pohjakorkojen päällä, yleensä silloin kun riskinottohalukkuus vähenee markkinoilla.

Pohjoismaisilla yrityslainamarkkinoilla meno äityikin hetkeksi todella heiluvaksi, kun myyntipaine alkoi ja verrokkiemme korkorahastoista markkinoille tuli paljon pakkomyyntejä lunastuksia kattaakseen. High yield- ja jopa rahamarkkinarahastoja pantiin säppiin vasemmalta ja oikealta myös Euroopassa.

Tilanteemme oli kuitenkin verrattain vakaa ulosvirran suhteen, ja onneksemme sisään rahastoon tuli myös varoja. Rahastomme pysyi auki kaikki pankkipäivät. Pääsimme ostamaan opportunistisesti isolla alennuksella joukkovelkakirjalainoja, kun monet markkinoilla olivat samaan aikaan pakotettuja myyjiä. Tuli elävästi vuosien 2008–2009 finanssikriisin markkinaympäristö mieleen ja tälläkin kertaa muutamia todellisia täysosumaostoja saatiin tehdyksi.

Stockmann haki samaan aikaan suojaa velkojilta ja sitä varten organisoiduttiin. Se oli Nordic High Yield -rahastomme merkittävä yrityssaneeraustapaus pandemian aikana. Tilanne lutviutui lopulta pitkän ja perusteellisen prosessin seurauksena, kun kiinteistöjen myynnistä saaduilla varoilla maksettiin vakuudellinen joukkovelkakirjalainamme takaisin. Välissä tietysti kuukausikaupalla neuvotteluja.  

Koronaa taklattiin globaalisti lopulta ennennäkemättömällä elvytyksellä. Valtiot iskivät synkronoidusti pöytään usean prosentin finanssipoliittisen elvytyksen per bruttokansantuote ja samoilla kellonlyömillä keskuspankit tuuppasivat uudestaan "all-in-elvytyksen”. Markkinat rauhoittuivat viimein ja opportunistinen finanssikriisin aikoja muistuttanut ostoikkuna napsahti kiinni. Mutta seuraava haaste oli samalla kylvetty – nimittäin inflaatio.

Nämä menneet kolme vuotta ovat olleet yksi salkunhoitourani intensiivisimmistä sijoitusympäristöistä.

Olimme Nordic High Yield -rahastossa jo vuosikausia pitäneet verrattain matalaa korkoriskin määrää – toisin sanoen duraatiota. Korkoihmisille alle 1 vuoden duraatio kertoo heti rahamarkkinoita vastaavaa korkoriskiherkkyyttä korkojen nousua vastaan, eli olimme siis varautuneet korkojen nousuun. Olimme pitäneet negatiivisia korkoja eriskummallisena ilmiönä, joskin sitä sai ihmetellä aika kauan. Tiesimme, että jonakin hetkenä ne korot sitten tulevaisuudessa nousevat, joskin aikataulu oli hämärän peitossa. Nyt sekin selvisi.

Keskuspankit vähättelivät voimakkaasti inflaation ajallista kestävyyttä, kun hinnat nousivat vuonna 2021. Puhuttiin ohimenevästä ilmiöstä. Se oli kaikkea muuta. Onneksi keskuspankit käänsivät Yhdysvaltojen johdolla kelkan joulukuussa 2021 ja kommunikoivat määrätietoisesti täydellisestä suunnan muutoksesta. Sodan sytyttyä Euroopassa helmikuussa 2022 olivat koronnostot keväällä täydessä käynnissä Yhdysvalloissa, ja heinäkuussa Euroopan keskuspankkikin lopulta liittyi mukaan inflaation vastaisiin talkoisiin. Korkotaso nytkähti kesällä 2022 reippaasti ylemmäs pitkin tuottokäyrää ja lopulta syksyllä vielä toisen rymistyksen. Lyhyt duraatio tuli todella tarpeeseen.

Korkojen nousu oli niin nopeaa ja terävää, ettei sellaista oltu Euroopassa nähty vuosikymmeniin. Eurooppalainen high yield -indeksi laski 2021–2022 ajanjaksona -8,5 prosenttia, mutta onnistuneen korkoriskin asemoinnin ja pohjoismaisten salkkuyhtiöidemme hyvän tilannekestävyyden ansiosta Nordic High Yield -rahastomme tuotti samana ajanjaksona 2021–2022 6,6 prosenttia*. Saavutimme rahaston ensimmäisen Lipper-palkinnon Europe High Yield -kategoriassa kolmen viime vuoden periodilla, eli käytännössä koronasta korkojen nousuun [2].

Voi hyvällä omatunnolla sanoa, että nämä menneet kolme vuotta ovat olleet yksi salkunhoitourani intensiivisimmistä sijoitusympäristöistä. Niin erilaisia ja käänteentekeviä tapahtumia on pakkaantunut lopulta aika lyhyeen aikajaksoon. Navigointi tällaisessa ympäristössä vaatii paljon, mutta tukeutuminen omaan sijoitusprosessiimme tällaisessakin ympäristössä on lopulta kaiken a ja o.

Mitä ikinä tuleman pitää seuraavan kolmen vuoden tai kymmenen vuoden periodilla, niin se on varmaa, että iskunkestävyyttämme on testattu ja se on hyväksi havaittu.

 

* ennen hallinnointipalkkiota

 

[1] Mandatum SICAV-UCITS – Mandatum Nordic High Yield Total Return Fund on Mandatum Fund Management S.A.:n hallinnoima luxemburgilainen UCITS-rahasto. Rahaston salkunhoitajana toimii Mandatum Asset Management Oy. Rahasto on liitettävissä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön sijoitussidonnaisten vakuutusten sijoituskohteeksi.

[2] Palkinnot perustuvat Lipper Leader for Consistent Return -luokitukseen. Tämä on riippumaton, kvantitatiivinen ja riskikorjattu luokitus, jossa rahaston tuottohistoriaa tarkastellaan 3, 5 ja 10 vuoden ajalla. Lipper Leader -luokituksia ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Lisätiedot: www.lipperfundawards.com