Henkilöstörahastolain suunniteltu muutos helpottaisi palkkiorahaston perustamista pienille yrityksille

Henkilöstö- eli palkkiorahasto saatetaan jatkossa voida ottaa käyttöön entistä pienemmissä yrityksissä henkilöstörahastolakiin esitettyjen muutosten ansiosta. Muutos hyödyttäisi niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin.

Kuva: Unsplash / Frederic Dupont

Palkkiorahasto on yrityksen henkilöstön omistama ja hallinnoima rahasto, jota voidaan hyödyntää arvokkaana henkilöstöetuna ja kannustimena osana yrityksen palkitsemisen kokonaisuutta. Palkkiorahasto voidaan perustaa yrityksen työntekijöiden ja johdon yhteispäätöksenä. Tällöin yrityksen henkilöstölle maksamat tulospalkkiot kanavoidaan palkkiorahastoon.

Palkkiorahastot ovat yleistyneet vahvasti suomalaisyrityksissä viime vuosina. Pelkästään viimeisen kahden vuoden aikana niiden määrä on kasvanut 50 prosenttia.

Henkilöstörahastolakiin on viime vuoden marraskuussa esitetty muutoksia, jotka mahdollistaisivat rahaston perustamisen yrityksille, jotka työllistävät vähintään viisi henkilöä ja joiden liikevaihto tai vastaava tuotto on vähintään 100 000 euroa. Tällä hetkellä voimassa oleva alaraja on 10 henkilöä ja 200 000 euron liikevaihto.

"Uudistuksen myötä palkkiorahastojen kattavuus kasvaa ja suomalainen omistajuus tasa-arvoistuu entisestään."

Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2023. Lakiesitys on osa valtioneuvoston kotimaisen omistamisen tukemisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda mahdollisimman moni suomalaisyritys palkkiorahaston perustamisen mahdollisuuden piiriin ja siten kannustaa suomalaisia sijoittamaan ja vaurastumaan.

”Hienoa, että henkilöstörahastolain uudistus on tuomassa palkkiorahastot mahdollisiksi nyt myös entistä pienempien yritysten henkilöstölle. Uudistuksen myötä palkkiorahastojen kattavuus kasvaa ja suomalainen omistajuus tasa-arvoistuu entisestään”, iloitsee Kiisa Hulkko-Nyman, Mandatumin palkitsemispalveluista vastaava johtaja.

Näin palkkiorahasto toimii

Palkkiorahaston tarkoitus on motivoida ja sitouttaa koko henkilöstöä yhtiön strategiaan ja tavoitteisiin sijoittamalla ja hallinnoimalla yrityksen henkilöstölle maksamia tulos- tai voittopalkkioita. Palkkioiden kanavoiminen henkilöstörahastoon on koko henkilöstöä hyödyntävä, sijoittamiseen kannustava ja onnistumisista palkitseva järjestelmä, jonka avulla palkitsemista voidaan tehostaa yhteiset ja yksilölliset tavoitteet yhdistäen.

Palkkiorahaston etuna on, että työntekijät voivat saada palkkionsa rahastosta jopa 40–50 prosenttia suurempina, koska rahastoon maksettavista palkkioista ei makseta henkilösivukuluja ja nostoista osa on verovapaata.

Mikäli työnantaja maksaa työntekijöille esimerkiksi vuosittaisen tulospalkkion käteismaksuna, yritys maksaa siitä pääsääntöisesti kaikki henkilösivukulut, kuten eläkevakuutusmaksun, tapaturma- ja henkivakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun. Jos työnantaja sen sijaan päättää maksaa tulospalkkion palkkiorahastoon, henkilösivukuluja ei tarvitse maksaa. Siten työntekijälle käteen jäävä summa on heti merkittävästi suurempi kuin käteisenä maksettuna. Summasta ei myöskään tarvitse maksaa veroja vielä palkkiorahastoinnin yhteydessä.

"Palkkiorahaston avulla koko henkilöstö voidaan sitouttaa yhtiön yhteisiin tavoitteisiin ja samalla tarjota konkretiaa omien tavoitteiden saavuttamisen hyödyistä."

Rahaston hallitus voi antaa rahaston jäsenille mahdollisuuden valita itselleen sopivan sijoitusstrategian hallituksen ennalta määrittelemistä kohteista.

Työntekijän näkökulmasta palkkiorahasto tuo joustavuutta palkitsemiseen: hän voi palkkiomallista riippuen itse valita, ottaako tulospalkkion käteisenä vai rahastoiko sen. Työntekijä voi myös halutessaan päättää, nostaako osan rahasto-osuudestaan vuosittain vai antaako rahojen kertyä, jolloin nostettavissa oleva summa kasvaa. Nostettavissa olevaan rahasto-osuuteen voidaan siirtää kunakin vuonna enintään 15 prosenttia rahasto-osuudesta. Kun työntekijä päättää nostaa palkkiorahastosta rahasto-osuuksia, hän saa aina 20 prosenttia nostosta verovapaana ja loput nostosta verotetaan ansiotuloveron mukaan. 

(Artikkeli jatkuu)

 

Palkkiorahasto yhdistää yhteisen ja yksilöllisen hyvän

Palkkiorahastolla voidaan tehostaa yrityksen tavoitteiden täyttymistä tavalla, joka sekä vaurastuttaa työntekijöitä että parantaa yrityksen kilpailukykyä. Kaikille samanarvoinen palkitsemisratkaisu myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tahtoa työskennellä yhteisten tavoitteiden eteen.

Tulospalkkioratkaisut ovat usein sidottuja sekä yhtiön että yksittäisen työntekijän tavoitteisiin. Yrityksen tulos ei ole ainoa mittari, johon palkkiot voidaan sitoa, vaan tulospalkitsemisen mittareina pyritään usein käyttämään muitakin asioita, joihin palkittava voi omalla työllään vaikuttaa, esimerkiksi miten kukin voi vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja palveluiden laatuun. Myös vastuullisuuteen liittyviä mittareita on viime vuosina tuotu yhä useammin osaksi tulospalkitsemisen kriteereitä.

”Palkkiorahaston avulla koko henkilöstö voidaan sitouttaa yhtiön yhteisiin tavoitteisiin ja samalla tarjota konkretiaa omien tavoitteiden saavuttamisen hyödyistä. Suomalaiset palkansaajat osaavat arvostaa palkkiorahastoa: Mandatumin teettämässä Palkitseminen 2022 -tutkimuksessa 61 % palkkiorahaston piiriin kuuluvista piti sitä motivoivana”, Hulkko-Nyman kertoo.

Lisäksi palkkiorahastot kannustavat ja ohjaavat työntekijöitä sijoittamaan ylimääräisiä varojaan ja siten esimerkiksi varautumaan eläkepäiviä varten.