Yrittäjän aikajanalla

Hetkessä elämiseen kannustetaan, mutta varautuminenkin kannattaa. Milloin yrittäjän olisi järkevintä kiikaroida vuosikymmenten päässä siintävään horisonttiin, ja koska taas fokus kannattaa pitää lähitulevaisuudessa?

Kuva: Conor Luddy, Unsplash

Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrityksen perustaminen. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaus. Onnistumisia. Haasteita. Kasvua. Ja lopulta yritystoiminnasta luopuminen.

Jokaisen yrittäjän polku on tunnetusti yksilöllinen, mutta tiettyjä ohjenuoria varautumiseen ja suunnitteluun polun eri vaiheissa voidaan antaa. Tunnistatko polun varrelta oman tilanteesi?

Yrityksen perustaminen on eteenpäin katsomista

Yritystä perustaessaan yrittäjä on ehkä enemmän uuden edessä kuin koskaan aiemmin. Samalla kun toiminnan käynnistäminen aiheuttaa innostusta ja odotusta tulevasta, kantaa moni yrittäjä taustalla myös huolta itsestään: kuinka jaksan ja mitä jos minulle sattuukin jotain kriittisessä vaiheessa?

”Oma kokemukseni on, että moni aloittava yrittäjä on niin innoissaan omasta bisneksestään, ettei varautumista huolta aiheuttavien skenaarioiden varalle tehdä, vaan se jää takavasemmalle”, kertoo Mandatumin yrittäjäkonseptin vastuuyhteyspäällikkö Samu Karppinen.

Mikäli yritykseen palkataan heti muutama työntekijä, heidän turvansa saatetaan rakentaa kattavammaksi kuin yrittäjän oma turva. Yrittäjä saattaa asettaa oman YEL-vakuutuksensa liian alhaiseksi ja samalla jättää vapaaehtoiset vakuutukset itselleen ottamatta. Jo muutaman tunnin perehtymisellä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin turviin yrittäjä voi kuitenkin taata myös itselleen paremmat edellytykset jatkaa yrityksen toiminnan kehittämistä, vaikka esimerkiksi tulovirta hetkeksi katkeaisi sairastumisen johdosta.

”Osa yrittäjistä alkaa pohtia näitä asioita vasta muutaman vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta, ja silloin kommenttina usein on, että ’miksen törmännyt tähän aiemmin’”, Karppinen sanoo.

Aloittavan yrittäjän on toki pidettävä ylimääräiset kulut kurissa. Tärkeintä varautumisen kannalta on pohtia, onko yrittäjänä kuitenkaan varaa olla vakuuttamatta itseään ja mitkä yrityksen toimintaedellytykset olisivat, jos yrittäjälle tapahtuisi jotain ennakoimatonta.

Lue lisää: Miten yrittäjä voi varautua tilapäiseen työkyvyttömyyteen?

Yritys kasvaa palkiten

Kun alun haasteista on päästy eteenpäin, alkaa yrittäjä haaveilla kasvusta. Mutta kuinka hyvin kasvuun on yleensä osattu varautua? Monesti kysymys kohdistuu kasvavaan työvoimatarpeeseen ja hyvistä työntekijöistä kilpailemiseen.

”Riippuu toki kasvuvauhdista ja toimialasta, mutta moni yritys voisi varautua ja reagoida henkilöstön palkkaustarpeeseen paremmin. Etenkin jos työntekijöitä halutaan houkutella muista yrityksistä, on pelkkä peruspalkalla kilpailu kallista. Tarvitaan monipuolinen palkitsemisen kokonaisuus, joka aidosti motivoi”, Samu Karppinen pohtii.

Toimiva palkitsemisen kokonaisuus viestii työntekijöille heidän työpanoksensa arvosta, ja toisaalta yrityksen kasvutavoitteista; Kun yritys kasvaa, saavat työntekijät menestyksestä osansa esimerkiksi erilaisten tulosperusteisten palkkioiden muodossa. Hyvä palkitsemismalli on houkutteleva sekä rekrytointivaiheessa että työntekijöiden sitoutumisessa yritykseen.

Kasvu on yrittäjälle kiireistä aikaa: rekrytointeja, investointeja, uusia toimitiloja, kumppanuuksia. Siksi kasvuunkin voi olla kannattavaa reagoida etukäteen. ”Kannustaisin yrittäjää miettimään erilaisia välisteppejä, joiden jälkeen tehdään toimenpiteitä. Kun tietty tavoite on saavutettu, aletaan vaikkapa rakentaa palkitsemismallia etukäteen ennen suurinta rekrytointipainetta”, Karppinen kannustaa.

Varautuminen luo vakautta

Kun yritys on pyörinyt jonkin aikaa kannattavana, voi yrittäjälle alkaa kertyä varallisuutta. Samalla alkaa ehkä muodostua tarkkakin käsitys siitä, millaista palkkaa yrittäjä itse haluaa nostaa ja kuinka jakaa elämäänsä työn ja vapaa-ajan välille. Samasta lähtökohdasta voidaan muodostaa yrittäjän riskeihin varautumisen ja tulevaisuuden suunnittelun kokonaisuutta.

”Jos yrittäjä haluaa varmistaa tietyn kuukausiansiotason ja jäädä eläkkeelle vaikkapa 60-vuotiaana, niin sopiva kokonaisuus varallisuudesta huolehtimista ja riskeihin varautumista auttaa pysymään tavoitteessa,” Karppinen sanoo.

(Artikkeli jatkuu)

Varautumisen ja vaurastumisen kokonaisuuteen vaikuttavat niin lakisääteiset kuin vapaaehtoiset palvelut sekä tietysti yrittäjän oma visio tulevaisuudesta; Joku haluaa myydä yrityksensä 50-vuotiaana ja toinen taas pyörittää kannattavaa bisnestä eläkeikään saakka. Hyvässä kokonaisuudessa palaset loksahtavat kohdilleen yrittäjän tilanteeseen sopivalla tavalla.

Maailman tapahtumat ja taloustilanne vaikuttavat toki siihen, millaisia muutoksia yrittäjän on ehkä suunnitelmaansa tehtävä. Esimerkiksi nousevan korkotason tilanteessa varallisuutta saattaa olla järkevä sijoittaa uusiin kohteisiin. Inflaation voidaan odottaa myös aiheuttavan nousupainetta palkkoihin, mihin yrittäjän kannattaa varautua.

Lue lisää: Yrittäjä voi pyrkiä taklaamaan inflaatiota sijoittamalla

Hyvin suunniteltu luopuminen on puoliksi tehty

Kuten yrityksen kasvuun myös yritystoiminnasta luopumiseen ja eläköitymiseen on järkevä varautua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. ”Yritykset ovat toki erilaisia. Osa tietää saavansa yrityksensä myytyä lähes ajasta riippumatta kelpo hintaan, jos toiminta jatkuu vakaana. Toisille taas myynti saattaa tulla yllättäen esiin kasvun seurauksena”, Samu Karppinen huomauttaa.

Tilanteessa kuin tilanteessa yrittäjä yleensä hyötyy aikaisin aloitetusta myynti- tai eläkesuunnittelusta. Ajoissa aloitettu eläkesuunnittelu kerryttää suurempaa eläkettä. Lisäksi se säästää yrittäjän voimavaroja hektisessä luopumisvaiheessa, kun eläke on jo hoidettu kuntoon.

Etenkin keskikokoisissa ja suuremmissa yrityksissä voi olla kannattavaa pohtia mahdollisen sukupolvenvaihdoksen ajallista kestoa. Esimerkiksi verotuksellista vaikutusta on sillä, siirtyykö yrityksen omistajuus osissa pikkuhiljaa vai kerralla yrittäjän eläköityessä.

Yrityksen luopumista suunniteltaessa fokusta ei kannata pitää ainoastaan yrittäjässä itsessään ja seuraavissa omistajissa. Jos yritystä ollaan myymässä seuraavien vuosien aikana, kannattaa henkilöstön palkitsemisjärjestelmää tarkastella. ”Hyvä palkitsemisjärjestelmä, johon työntekijät ovat tyytyväisiä, houkuttaa varmasti yrityksen ostajaa. Samalla se motivoi henkilöstöä sitoutumaan yritykseen, vaikka omistajuus muuttuisi”, Karppinen pohtii.

-

Oli yrittäjä missä vaiheessa tahansa, riittää tekemistä ja päätöksiä loputtomasti. Varautumisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Oikea kumppani tuntee yrittäjän tilanteen kokonaisvaltaisesti ja auttaa rakentamaan tavoitteisiin sopivaa kokonaisuutta.

Yrittäjyys on hektistä, mutta välillä kannattaa pysähtyä miettimään: Missä olen nyt? Entä kymmenen vuoden kuluttua? Mitä jos jotain ikävää sattuu? Ja entä jos kaikki meneekin juuri oikein?