Rikastumisen reseptiä etsimässä

Suomen vauraimman kymmenen prosentin joukkoon pääsee puolen miljoonan euroa omaisuudella. Sen kerryttämiseen vaurain kymmenys on käyttänyt yleensä vuosia tai vuosikymmeniä. Lue, miten suomalaiset rikastuvat ja miten vaurastumiseen voi itse vaikuttaa.

Kuva: Unsplash, Anh Duy

Useimmat meistä haluavat rikastua, sillä raha mahdollistaa monen tavoitteen saavuttamisen. Meistä monien unelmat liittyvät matkusteluun, huolettomiin eläkevuosiin, kakkoskodin hankintaan ja oman näköisen vapaa-ajan rakentamiseen. Vakaa taloudellinen tilanne helpottaa näiden kaikkien saavuttamista.

Näin suomalainen rikastuu

Tilastokeskuksen tutkimuksen1 mukaan suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Kotitalouksien yleisin varallisuuslaji varallisuuden arvolla mitattuna oli oma asunto (48 % kokonaisvarallisuudesta), kun taas yleisimmin omistettu varallisuuslaji heti talletusten jälkeen oli auto (72 % kotitalouksista omisti auton tai muun kulkuneuvon).

Auton arvo pääsääntöisesti laskee vuosien mittaan eikä omana kotina toimivasta omistusasunnosta haluta herkästi luopua. Näin ollen kumpikaan kyseisistä omaisuuseristä ei ole paras mahdollinen varallisuuden kerryttämisen väline, mikäli vaurastumisen tavoitteena on mahdollistaa itselleen kasvava elintaso ja huolettomampi rahan käyttö.

Siinä missä keskivertosuomalaisen tärkein yksittäinen varallisuuslaji oli oma asunto, rikkaimmalla kymmenyksellä sen muodosti rahoitusvarallisuus. Rahoitusvarallisuus koostuu muun muassa osakkeista, rahastoista ja sijoitusvakuutuksista. Huolimatta siitä, kuinka tulonhankinta tapahtuu, on hyödyllistä sijoittaa kertyvää varallisuutta joko itse tai esimerkiksi Mandatumin varainhoidon palvelun avulla tuottaviin sijoituskohteisiin.

Saman tutkimuksen mukaan nettovarallisuudella mitattuna Suomen rikkaimpaan kymmenykseen päästäkseen oli kotitaloudella oltava omaisuutta 499 700 euroa. Tämä hieman alle puolen miljoonan nettovarallisuus lasketaan vähentämällä varoista velat.

Varakkaimmissa kotitalouksissa parhaiten tienaava henkilö oli keskimääräistä useammin yrittäjä, ja eri ikäisiä tarkasteltaessa varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Varallisuuden kerryttäminen vaatii siis useimmiten aikaa ja elinvuosia tai rahakkaan bisneksen. Yrittäjillä rikastuminen voi tapahtua onnistuneen yrityskaupan myötä, mutta silloinkin kauppaa edeltää usein vuosien tai vuosikymmenten sitkeä kehitystyö.

Vaurastuminen on summapeliä tulojen kasvattamisen ja menojen vähentämisen välillä. Harva rikas ihminen on saavuttanut vaurautensa pelkästään hyvien tulojen avulla; usein merkittävänä tekijänä on myös suunnitelmallinen säästäminen. Elinkustannukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon ylimääräistä rahaa jää käytettäväksi muun ohella sijoittamiseen ja säästämiseen, toisin sanoen varallisuuden kerryttämiseen. Sekin, että on valmis lykkäämään suurempia hankintoja ajallisesti pidemmälle, vapauttaa varoja sijoitettavaksi.

Se miten elät, vaikuttaa vaurastumiseen

Rikkauden mittana voi käyttää varallisuutta tai tuloja. Tulot kertovat siitä, kuinka paljon lisää rahaa ihmiselle kertyy tarkasteltavana ajanjaksona. Varallisuus puolestaan kuvaa ajan saatossa kertynyttä omaisuutta. Kun puhutaan rikastumisesta, puhutaan yleensä vaurastumisesta; siitä kuinka tavoitteena on omaisuuden kasvattaminen yli ajan. Harvalla kun on mahdollisuutta kerryttää toivomaansa rikkautta vuoden ansiotuloilla, mutta suunnitelmallinen säästäminen mahdollistaa rikkaamman elämän.

Mandatumin sijoituslaskurin avulla voi tehdä vaihtoehtoisia laskelmia vaurastumisesta. Yli puolen miljoonan euron sijoitusomaisuus syntyy laskennallisesti alle 25 vuodessa, kun sijoittaa kuukausittain 600 euroa 5 % vuotuisella tuotto-odotuksella ja maksaa lisäksi velattomaksi 200 000 euron arvoisen asunnon. Monen kymmenen vuoden sijoitushorisontti voi tuntua pitkältä, mutta voiko sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä oppia?

Mallia sitoutumiseen voi ottaa urheilusta. Ensinäkin tavoitteet kannattaa pilkkoa osiin. Sen sijaan että tähyilee kaukana horisontissa odottavaan lopputavoitteeseen, voi miettiä, missä on mahdollista olla vuoden päästä. Kun ensimmäisen vuoden etapin on saavuttanut, on taas aika asettaa seuraava tavoite. Toiseksi tavoitteet kannattaa muotoilla mitattavaan ja näkyvään muotoon. Huolettomasta elämästä voi toki unelmoida, mutta konkreettinen rahamääräinen tavoite auttaa sen saavuttamisessa. Kolmanneksi tarvitaan uskoa itseen. Vastaan voi tulla elämäntilanteita, jotka estävät välitavoitteiden saavuttamisen. Tällöin luovuttamisen sijaan kannattaa miettiä, millaiseksi seuraavat välietapit uudessa tilanteessa mukautetaan.