Olisiko sittenkin pitänyt vain säästää sukanvarteen?

Oman salkun tuotto on harvaa viime aikoina piristänyt, varsinkaan jos sijoittamisen aloitti nousukauden huipulla vain vähän ennen korona-aikaa. Kriisit ja laskumarkkinat kuitenkin kuuluvat sijoittamiseen. Tärkeintä on muistaa, että pitkällä aikajänteellä suunta on perinteisesti ollut ylöspäin.

Viime vuosina sijoittamisesta on tullut valtavirtaa. Moni suomalainen on ottanut ensiaskeleita sijoittamisen polulla. Sitten tuli korona, sota ja kiihtyvä inflaatio sekä sitä myötä jo unohduksiin jääneet korot nousivat. Osakkeissa harvinaisen pitkä nousukausi kääntyi laskuksi, karhumarkkinaksi. Juuri ennen koronaa tai sen jälkeen eli nousukauden huipulla sijoittamisen aloittaneille laskumarkkina on voinut näyttäytyä erityisen rumalta: koko sijoitussalkku voi olla nyt miinuksen puolella. Vähemmästäkin pohtii, olisiko pitänyt vain jatkaa säästämistä säästötilille.

Pidempään sijoittaneille, varsinkin heille, joille nykyinen laskumarkkina ei ole ensimmäinen eikä välttämättä edes toinenkaan, tilanne ei ole yhtä musta. Pitkäjänteiselle sijoittajalle nykytilanne voi näyttäytyä jopa mahdollisuutena.

Kriisejä ja laskukausi ollut ennenkin - ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa

70-luvun öljykriisi ja musta maanantai 80-luvun lopulla. Suomen pankkikriisi 90-luvulla. IT-kuplan puhkeaminen ja 9/11 vuosituhanteen taitteessa. Finanssikriisi ja moni muu kriisi, joita samaisten 50 vuoden ajanjaksolle on mahtunut. Historia on täynnä markkinoita heiluttelevia kriisejä, joiden keskellä sijoittajan tulevaisuus on näyttänyt perin synkältä. Silti joka kerta, kun sijoittajien usko on ollut synkimmillään, on tullut käänne. Seuraava nousukausi on alkanut ja pian sijoittajat ovatkin jo mananneet, mikseivät sijoittaneet enemmän kurssien ollessa matalalla.

Vaikka kriisejä matkalle mahtuukin, historiallisesti on nähty, että keskimäärin pitkällä aikavälillä osakkeet nousevat. Se ei toki tarkoita, että jokainen yritys nousee kriisistä entistä ehompana. Osalle yrityksistä kriisi on tien päätös ja yritykseen sijoittaneille rahojen menetys. Mutta osalle yrityksistä kriisi tuo suurimman kasvupyrähdyksen, ja suurimmalle osalle yrityksistä kriisi on jotain tältä väliltä.

Kun salkku on hyvin hajautettu, hyvin pärjäävät osakesijoitukset paikkaavat huonompia eikä yhden tai parinkaan yrityksen alamäki suuremmin heilauta koko salkun tuottoja. Eroja on myös siinä, miten eri omaisuuslajit pärjäävät eri tilanteissa. Esimerkiksi nyt, kun osakemarkkinat ovat laskupaineessa, korkosijoituksissa nähdään jopa osakkeita vastaavia tuotto-odotuksia. Siksi on yleensä kannattavaa hajauttaa sijoitukset myös eri omaisuuslajeihin. Esimerkiksi Mandatumin digitaalisessa varainhoidossa sijoitukset on hajautettu laajasti korkosijoitusten, osakkeiden ja vaihtoehtoisten sijoitusten välillä sijoittajan sijoitussuunnitelman mukaisesti.

Lue lisää: Vuosi, jolloin korot haastoivat osakkeet

Muista ainakin tämä: Kun kriisi ja laskumarkkina osuu omalle kohdalle varsinkin ensimmäistä kertaa, tulevaisuus voi vaikuttaa synkältä. Kriisejä kuitenkin tulee ja menee. Hyvä hajautus ja pitkä sijoitushorisontti tuovat sijoittajalle mielenrauhaa.

Nousukäänne tulee aina lopulta yllätyksenä

Parhaan tuoton saamiseksi kannattaa ostaa osakekurssin ollessa alimmillaan ja myydä juuri kun kurssi on korkeimmillaan. Teoriassa näin, käytännössä tässä onnistuvia ei maailmassa ole montaa, samaan temppuun toistuvasti pystyviä ei taida olla ketään. Silti monen sijoittajan tekee mieli muuttaa sijoitukset käteiseksi markkinoiden laskiessa ja palata markkinoille juuri ennen nousua. Useimmiten markkinoilta lähtö tapahtuu käytännössä kuitenkin liian myöhään ja paluu taas, kun kovin kurssinousu on jo takanapäin. Pahimmassa tapauksessa sijoittaja myy kurssien ollessa matalimmillaan juuri ennen nousukäänteen alkua.

Lue lisää: Uskaltaako nyt sijoittaa – vai olla sijoittamatta?

Sijoittajan kannattaakin pysyä sijoitussuunnitelmassaan myös vaikeina aikoina. Tasaisuus on valttia: hajauttamalla sijoitukset ajallisesti (eli esimerkiksi sijoittamalla säännöllisesti kuukausittain) sijoittaa puoliväkisin myös pohjilta ja pääsee ajoissa mukaan kurssinousuun.

Muista ainakin tämä: Laskukauden taite ja siitä alkava kurssinousu tulevat yleensä varoittamatta ja vauhdilla. Sijoittamalla säännöllisesti et jää paitsi alunkaan jyrkimmästä noususta. Osa sijoittajista myös lisää sijoituksiaan laskuaikoina.

(Juttu jatkuu)

 

Inflaatio syö maksukykyä nyt urakalla, erityisesti se vaikuttaa tulevaisuuden varallisuuteen

Korkojen nousu on nostanut lainojen kustannuksia, inflaatio taas muita elämisen kustannuksia. Pitkän matalan inflaation ja nollakorkojen aikajakson jälkeen nykytilanne on monelle vieras. Suurin osa suomalaisista miettiikin nyt omia menojaan tarkemmin. Jos arki ei sitä akuutisti vaadi, omasta tulevaisuudesta ei kannata silti nytkään tinkiä. Korkean inflaation aikana sijoittaminen on erityisen tärkeää.

Suomessa inflaatio on tätä kirjoittaessa 8,3 prosenttia samaan aikaan, kun säästötilien korko on nollassa tai hieman yli. Vaikka säästötilillä säästöt mahdollisen tilikoron myötä näyttäisivätkin kasvavan, todellisuudessa rahan arvo laskee inflaation vauhdilla, eli reippaasti ohi tililtä saatavan korkotuoton. Taas esimerkiksi osakkeissa keskimääräinen vuosituotto on historiallisesti ollut seitsemän prosenttia, millä inflaation tekemää hallaa on saanut tasapainotettua jo huomattavasti paremmin. Ja kun inflaatio vihdoin saadaan kuriin, erotus voi mahdollisesti kääntyä jo puhtaaksi tuotoksi, tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.

Jos arjen pyörittäminen vaatii kuitenkin nyt kulukuuria, kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi kuukausittain sijoittamaansa summaa muokata sen sijaan, että sijoittamisen lopettaa kokonaan. Sijoittamalla varat kasvavat tuoton lisäksi myös korkoa korolle -ilmiön vauhdittamana, ja siksi pienilläkin summilla on iso vaikutus omaan tulevaan varallisuuteen.

Muista ainakin tämä: Älä tingi tulevaisuudestasi lopettamalla sijoittamista kokonaan. Tarvittaessa voit säätää sijoitussummaasi tilanteen mukaan. Korkoa korolle -ilmiön ansiosta pienilläkin summilla on väliä.

Artikkelia varten on haastateltu Mandatumin asiantuntijoita.