Oletko henkivakuutuksessa edunsaajana? Huomioi nämä

Läheisen kuolemaan liittyy paljon surua, mutta myös käytännön asioita. Mitä asioita henkivakuutuskorvaukseen hakemiseen liittyy ja minkälaisissa tilanteissa henkivakuutuskorvaus voi tulla maksettavaksi?

Kuva: Jill Heyer, Unsplash

Läheisen menehtyessä surun keskellä joutuu usein murehtimaan myös taloudellista selviytymistä. Henkivakuutus tarjoaa keinon turvata itselle tärkeän ihmisen taloudellista tilannetta. Edunsaajamääräyksen ollessa voimassa henkivakuutuskorvaus ei ole riippuvainen kuolinpesästä eikä se vähennä omaisten mahdollisesti saamien lakisääteisten korvausten määrää.

Kun hetki koittaa, edunsaajana voi olla kuitenkin vaikea tietää, mitä kaikkea henkivakuutuskorvaukseen liittyy. Tässä muutamia seikkoja avuksesi.

Korvauksen hakeminen, verotus, edunsaajamääräys – mitä henkivakuutuskorvauksesta on hyvä tietää?

Henkivakuutuskorvaus kuuluu vakuutuksenottajan nimeämille edunsaajille. Jos edunsaajamääräys on voimassa, vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään.

Tällaisessa tilanteessa korvausta hakevat määrätyt edunsaajat. Tarvittavat selvitykset voivat vaihdella tilanteen ja vakuutuksen mukaan, mutta pääsääntöisesti edunsaajien tulee toimittaa vakuutusyhtiölle korvaushakemukset, joihin on liitetty heidän omat taustatietonsa ja henkilöllisyystodistuksiensa kopiot. Lisäksi usein tarvitaan vakuutettua koskeva sukuselvitys, jolla todetaan edunsaajien asema ja suljetaan pois muiden mahdollisten korvaukseen oikeutettujen henkilöiden olemassaolo. Kun tarvittavat selvitykset on saatu, jokainen edunsaaja saa itselleen hänelle kuuluvan osuuden korvauksesta. 

Jos edunsaajamääräystä ei ole annettu tai sen mukaisia edunsaajia ei ole, vakuutetun kuoleman perusteella maksettava korvaus kuuluu yleensä hänen kuolinpesällensä. Kuolinpesään kuuluvat henkilöt todetaan sukuselvityksen ja esimerkiksi testamentin määräysten perusteella. 

Jos kuolemantapauksen perusteella maksettava korvaus kuuluu vakuutetun lähiomaisille tai kuolinpesälle, korvaus on pääsääntöisesti perintöveron alaista. Muille kuin edellä mainituille maksettava korvaus on tuloverolain alaista pääomatuloa. Henkivakuutuskorvauksen verotusta koskevista säännöistä ja käytännöistä saa tarkempaa tietoa muun muassa Verohallinnon julkaisemasta vero-ohjeesta (www.vero.fi).

Edunsaajamääräyksellä on väliä

Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen sisältö on tarpeellista tarkistaa aika ajoin. Muutoin edunsaajaksi on voinut tahtomatta jäädä esimerkiksi entinen puoliso, tai perheeseen myöhemmin syntyneet lapset voivat unohtua kokonaan.

Henkivakuutuksen vakuutuksenottajalla on lähtökohtaisesti oikeus päättää vakuutuksen voimassaolosta sekä siitä, ketkä henkilöt ovat edunsaajien asemassa. Henkivakuutuksen edunsaajaksi voidaan nimetä tiettyjä henkilöitä nimellä ja henkilötunnuksella. Usein edunsaajamääräyksenä käytetään kuitenkin vakiintuneita nimikkeitä, kuten ”omaiset”, ”puoliso” tai ”lapset”. Näiden yleisesti käytettyjen edunsaajamääräysten merkityksestä on laissa annettu tulkintaohje.  Sen mukaan esimerkiksi edunsaajamääräys ”omaiset” on voimassa aviopuolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi tarkemmin laissa kuvatulla tavalla.

Nimeämistavalla on merkitystä, sillä esimerkiksi ”puolisolla” viitataan nykyiseen aviopuolisoon tai rekisteröityyn kumppaniin. Monille tulee myös yllätyksenä, että esimerkiksi avopuoliso tai uusperheessä puolison lapset eivät kuulu ”omaisiin”, vaan heidät pitää merkitä edunsaajiksi erikseen nimillä ja henkilötunnuksilla.

Mistä eri vakuutusmuodoista korvaus voi tulla?

Henkivakuutuskorvaus voi tulla maksettavaksi vakuutussopimuksesta, joka on voimassa pelkästään vakuutetun kuoleman varalta. Henkivakuutusturva voi olla järjestetty myös velkaan liitetyllä lainaturvavakuutuksella, jolloin korvaussummalla katetaan ensisijaisesti velasta johtuvaa vastuuta. Korvaus voi perustua myös sijoitusvakuutukseen. Tällainen henkivakuutus sisältää kuolemantapauksen varalta voimassa olevan vakuutuksen ohella myös säästämis- ja sijoitusominaisuuden. 

Henkivakuutuksen vakuutusmäärä ja sen mukaisesti maksettava korvaus määräytyvät aina vakuutussopimuksen perusteella.

Henkivakuusturvan tarve on monissa elämänvaiheissa korostunut, esimerkiksi kun perheessä on pieniä lapsia tai kodista on vielä iso laina maksettavana. On tärkeää selvittää, minkälainen henkivakuutusturvan tarve tämänhetkisessä elämäntilanteessa on sekä järjestää itsellensä ja läheisillensä riittävä vakuutusturva.

Muista nämä
  • Edunsaajamääräyksen ollessa voimassa vakuutuskorvaus maksetaan suoraan edunsaajille.

  • Jos edunsaajamääräystä ei ole tehty tai sen mukaisia edunsaajia ei ole, henkivakuutuskorvaus kuuluu kuolinpesälle.

  • Pääsäännön mukaan korvaus on perintöveron alaista, kun korvaus kuuluu vakuutetun lähiomaisille tai vakuutetun kuolinpesälle. Muille kuin lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettava korvaus on tuloverolain alaista pääomatuloa.

  • Vakuutuksenottaja päättää edunsaajista eli antaa edunsaajamääräyksen. Vakuutettu voi olla itse ottanut vakuutuksen tai vakuutuksen on voinut sopia joku toinen, kuten vakuutetun työnantaja.

  • Edunsaajamääräys tulee pitää ajan tasalla ja on syytä tarkistaa aina suurten elämänmuutosten, kuten eron tai lapsen syntymän yhteydessä.