Sitoutunut työntekijä seisoo palkitsemisen ja merkityksellisyyden risteyksessä

Pandemia on nostanut entuudestaankin tutun osaajapulan esiin, kun työtavat ovat muuttuneet ja maailmanlaajuinen irtisanoutumis- ja alanvaihtoilmiö on kiihtynyt. Miten yrityksen johto voi varmistaa, että liiketoiminta jatkuu ja kasvulla on hyvät edellytykset, kun kilpailu osaajista kasvaa?

Kuva: Unsplash

Yhä useampi yritys on herännyt kiihtyvään kilpailuun työntekijöistä ja suoranaiseen osaajapulaan, erityisesti tietointensiivisessä työssä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen Professor of Practice Pekka Mattilan mukaan kysymys ei ole nykyään pelkästään työntekijöiden saamisesta organisaatioon, vaan myös heidän talossa pitämisestään.

pekka_mattila.jpg
Pekka Mattila
Professor of Practice, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Mattilan tutkimustiimin vuosittain tekemän tutkimuksen mukaan peräti 85,6 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä oli viime vuonna sitä mieltä, että heidän toimialallaan on työnantajien kesken kova taistelu hyvistä työntekijöistä ja erityisosaajista. Mattilan mukaan valtaosa suuryrityksistä on nyt havahtunut siihen, että työmarkkinoilla ei voida olla enää itsevarmoja siitä, että uusia työntekijöitä saadaan sitoutettua työhön helposti. Ratkaisuja on haettava palkitsemisen ja työn merkityksellisyyden kautta aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti.

”Myös Mandatumilla on herätty kilpailuun osaajista ja ilmiö näkyy laajasti myös Mandatumin asiakasyrityksissä”, Mandatumin palkitsemisen palveluiden liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman kertoo.

Palkitsemisratkaisuihin panostaminen kannattaa, sillä Mattilan mukaan etenkin tietointensiivisessä työssä tuottavuuserot työntekijöiden välillä voivat olla niinkin korkeita kuin satoja tai jopa tuhansia prosentteja.

Voittavan työyhteisön kaava

Millainen on yritys, joka onnistuu sitouttamaan uusia huippuosaajia tehokkaasti ja motivoimaan heitä viikosta toiseen? Vastaus löytyy palkitsemisen ja merkityksellisyyden risteyksestä.

kiisa_hulkko-nyman.png
Kiisa Hulkko-Nyman
Palkitsemisen palveluiden liiketoiminta-
johtaja, Mandatum

Työntekijän sitouttamisesta ja motivaatiosta puhuttaessa ei voi olla sivuuttamatta rahallista palkitsemista. Mandatumin hiljattain julkaiseman palkitsemistutkimuksen tulosten mukaan rahallinen palkitseminen on työntekijöille usein jopa suurempi motivaation lähde kuin yritysten johdossa arvioidaan. Palkitsemisen kokonaisuuden tulisi kuitenkin rakentua muustakin kuin rahallisesta palkitsemisesta.

Merkittäviä kilpailutekijöitä työmarkkinoilla ovat muun muassa kattava työterveydenhuolto ja kehitysmahdollisuuksien läpinäkyvyys.

Tärkeää olisi myös, että yritys osaisi viestiä omasta palkitsemisratkaisustaan tehokkaasti omille työntekijöilleen, jotta he tietäisivät, mistä heidän saamansa korvaus koostuu. Jos palkkioiden määräytymisperiaatteita ei tunneta, palkitseminen ei myöskään motivoi tai vaikuta positiivisesti työnantajamielikuvaan.

”Etenkin rekrytointivaiheessa on tärkeä sanoittaa selkeästi, mitä työpaikka tarjoaa työntekijälle”, Hulkko-Nyman toteaa.

Työn merkityksellisyyden lähteellä

Mandatumin palkitsemistutkimuksessa osoitettiin myös työn merkityksellisyyden tärkeys työntekijöiden sitouttamisen kannalta. Merkityksellisyys voi syntyä yksilöstä riippuen monesta eri lähteestä: toista motivoi yrityksen tulos, toista yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Osa työntekijöistä taas tuntee merkityksellisyyden tunnetta kokiessaan tehneensä positiivisen vaikutuksen asiakkaan elämään.

Oman vaikuttavuutensa löytää Mattilan mukaan parhaiten tukemalla muita löytämään heille tärkeitä asioita työssään ja yhdistämällä omat yksityiset merkityksensä organisaation tavoitteisiin. Yrityksen näkökulmasta tärkeintä olisi Mattilan mukaan olla asettamatta organisaation arvoja liikaa työntekijöiden päälle, vaan antaa heille tilaa muodostaa oma käsityksensä työnsä merkityksellisyydestä.

Yrityksen on tärkeää kuunnella, miten kukin työntekijä sanoittaa omat tarpeensa.

Merkityksellisyyden tunnetta ja tiimisuoritusten laatua voidaan Mattilan mukaan kasvattaa myös lisäämällä moninaisuutta työpaikoilla. Mattilan mukaan sukupuolten välinen tasaväkinen edustus ja sukupuolinen tasa-arvo tuottavat selkeän positiivisen suorituseron, ja etnisen ja kulttuurillisen moninaisuuden positiivinen vaikutus tiimiin on vielä suurempi. Etenkin johtotason moninaisuus heijastuu koko yrityksen tekemiseen positiivisesti.

Pelkkä moninaisuuden lisääminen voi kuitenkin lyhyellä aikavälillä johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen tiimien sisäisten konfliktien lisääntyessä ja viestintävaikeuksien yleistyessä. Siksi on äärimmäisen tärkeää panostaa samanaikaisesti osallistamiseen ja kuuluvuuden tunteen kasvattamiseen konkreettisella tasolla. Näin luodaan tilaa uusille arvoille, ohjausmekanismeille ja päätöksenteon kaavoille, jotka pitkässä juoksussa rikastuttavat ja tehostavat tiimin toimintaa.

Palkitsemisen perustarpeet pysyvät samoina sukupolvesta toiseen

Nykyään kuulee usein puhuttavan uuden sukupolven muuttuneista tarpeista työpaikalla. Tutkimusten mukaan nuoret työntekijät vaativat työpaikoiltaan pikemminkin hyvää fiilistä kuin korkeaa palkkaa, mutta mistä hyvä fiilis koostuu?

Nuorilla työntekijöillä kyse on loppujen lopuksi samoista perusosista kuin vanhemmillakin työntekijöillä, mutta se, miten niistä puhutaan, on muuttunut. Hyvä tunnelma johtuu useimmiten onnistumisen kokemuksista ja tunteesta, että on tullut kohdelluksi oikeudenmukaisesti työpaikalla. Rahallinen palkitseminen on merkittävä osatekijä näiden tunteiden rakentumisessa.

”Rahallinen palkitseminen konkretisoi niitä asioita, mistä voidaan kokea onnistumista. 65 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että täydentävät palkitsemistavat lisäävät heidän kokemustaan työssä onnistumisesta”, Hulkko-Nyman avaa.

Vaikka perustarpeet olisivatkin samoja, yrityksen on tärkeää kuunnella, miten kukin työntekijä sanoittaa omat tarpeensa.

”Ilman tunteita merkityksellisyyspuheet menettävät kaiken merkityksensä. Työpaikalla pitää vallita turvallinen ilmapiiri, jossa työntekijät voivat kokea saavansa sanoa miltä heistä tuntuu: mitä kaipaan, mitä haluan saada täällä aikaan, mitä voimme yhdessä saavuttaa? Sellaiseen työpaikkaan on helppo sitoutua”, Mattila tiivistää.