Koskaan ei ole liian aikaista perintösuunnittelulle

Kun varallisuutta ja omaisuutta on kertynyt, perintösuunnittelun aloittaminen on hyvä tehdä ajoissa. Sen avulla voit päättää omaisuuden ja varallisuuden jakautumisesta. Testamentti, avioehto ja henkivakuutuksen edunsaajamääräykset ovat hyviä keinoja varmistaa, että varallisuus siirtyy toivotusti. Perintösuunnittelun avulla pystytään turvaamaan oman lähipiirin taloudellinen asema, suojaamaan omaisuutta ja ehkäisemään riitoja.

Kuva: Getty Images

Kuolema on surullinen asia ja siksi elämän raskaassa käännekohdassa hyvin tehty perintösuunnittelu helpottaa läheisten elämää. Perintösuunnittelun avulla löydetään sopiva tapa pienentää veroseuraamuksia ja siirtää omaisuutta eteenpäin. Sen ei tarvitse aina olla vain yhteen tavoitteeseen tähtäävää. Perintösuunnitelma kannattaa tehdä yhdessä asiantuntijan kanssa, jotta oma tahto varmasti toteutuu eikä tule vahingossa toimineeksi omien aikomustensa vastaisesti.

Hyvä perintösuunnittelu on tehokasta verosuunnittelua

Perillisten maksukyvyn varmistaminen voi olla yksi tärkeimmistä asioista, joita ottaa huomioon perintösuunnittelua tehdessä. Perintöverot voivat kuormittaa perijöitä taloudellisesti, minkä vuoksi perinnön verotukseen ja sen maksun turvaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota perintösuunnittelussa. Henkivakuutus mahdollistaa varsin vapaasti varojen allokoimisen haluamalleen henkilölle ja sen edunsaajamääräyksen perusteella ratkaistaan, kenelle vakuutuskorvaus maksetaan vakuutuksenottajan kuoltua. Henkivakuutuskorvauksen voi esimerkiksi käyttää perintöverojen maksamiseen. 

Lue lisää: näin henkivakuutus turvaa perhettä.

Toisaalta on myös hyvä pohtia, tarvitsevatko perilliset taloudellista tukea jo perittävän elinaikana. Ennakkoperintöä jakamalla perillisisten tukeminen onnistuu jo omana elinaikana. Lapselle annettu lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, ellei lahjan antaja tätä erikseen kumoa lahjakirjassa tai testamentissa. Ennakkoperinnöstä maksetaan sen saamishetken arvon mukaan lahjaveroa kuten muistakin lahjoista. Perittävän kuoltua ero kuitenkin vähennetään maksettavasta perintöverosta. Ilman veroseuraamuksia voi kuitenkin lahjoittaa 4 999 euroa kolmen vuoden välein. On siis tärkeää pohtia, onko lahjoitusten tekeminen mahdollista jo elinaikana verovapaina lahjoina.

Vain kymmenen prosenttia suomalaisista on tehnyt perintösuunnittelun tärkeimmän osan – testamentin.

Testamentin avulla voi määrätä omaisuuden jakautumisesta, tiettyjen rajoitusten puitteissa. Avopuolison aseman turvaaminen tai perillisten puolisoiden avio-oikeuden poissulkeminen on hyvin yleistä testamenttia tehdessä. Toisaalta, jos perillisiä ei ole, kohteen testamentille voi valita itse – kunhan se on kirjattu testamenttiin. Testamentti on tärkeä ilman läheisiä perillisiäkin, sillä ilman testamenttia varallisuus voi perimysjärjestyksen mukaan jakautua kaukaisillekin sukulaisille.

Jos esimerkiksi ensiksi kuolleelta aviopuolisolta ei jää lapsia, eloonjäänyt puoliso perii hänet, vaikka olisi tehty avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Kun leskikin menehtyy, hänen omaisuutensa jaetaan molempien vainajien toissijaisten perillisten – vanhempien, sisarusten ja heidän jälkeläistensä – kesken. Myös puolison lakimääräisen perintöoikeuden voi ohittaa tekemällä testamentin jonkun toisen hyväksi. Testamentilla ei kuitenkaan voi poistaa lesken asumisoikeutta yhteisessä kodissa.

Testamentti, avioehto ja henkivakuutuksen edunsaajamääräykset ovat hyviä keinoja varmistaa, että varallisuus siirtyy toivotusti. Ennakointi ja suunnitelmallisuus luovat turvallisuutta. Perintösuunnittelun läpikäynti ja päivittäminen aika-ajoin kannattaa.