Mikä on kestävä sijoitus? EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntökokonaisuus auttaa sijoittajia vastuullisen sijoittamisen vertailussa

Kuluttajan ei tarvitse kaupassa kauaa pähkäillä, onko pesuaine tai saippua turvallinen tai ympäristölle ystävällinen. Riittää, että tuotteessa on EU-ympäristömerkki. Mutta entä sijoitusten kohdalla? Miten niitä voisi verrata toisiinsa? Monien sijoituskohteiden vastuullisuuden kohdalla moni onkin ollut ymmällään ja ihan syystä. Vastuullista sijoittamista on ollut vaikeaa vertailla, koska yhteistä kehikkoa ei ole ollut. Vertailuun on tarvittu aikaa, tietoa ja osaamista.

Tekstiilit, jalkineet, käsitiskiaineet, konetiskiaineet, paperit, shampoot, saippuat, hoitoaineet, maalit, televisiot. Melkein mitä tahansa ostoslistalta löytyy, tuotteiden vertailua on helppoa.  Eko- eli ympäristömerkkien tarkoituksena on kertoa kuluttajalle puolueettomasti tuotteiden ympäristövaikutuksista. Parhaimmillaan merkit ohjaavat kuluttajia ja yrityksiä vastuulliseen, ympäristön paremmin huomioivaan kuluttamiseen. Sama tilanne luomuruoan kanssa. Luomumerkki ja samat luomuehdot ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Merkki varmistaa, että ruoka on tuotettu valvotusti.

Mutta entä sijoitusten kohdalla? Miten niitä voisi verrata toisiinsa? Näitä ongelmia ratkoo Euroopan komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata varoja kestäviin sijoituskohteisiin.


Uusi sääntely tulee antamaan raamit sille, mitä voi jatkossa kutsua kestäväksi sijoitukseksi


Komission laskelmien mukaan Pariisin sopimuksen mukaisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää vuosittain 260 miljardia lisää pääomia tavoitteita tukeviin investointeihin. Yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli investointivajeen umpeen kuromisessa, koska julkiset varat eivät sitä yksin kata.

Jatkossa EU-tasolla on määritelty, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä ja Pariisin sopimuksen tavoitteita tukevana. Taksonomia-asetuksena tunnettu kokonaisuus pitää sisällään EU:n ympäristötavoitteet ja kattavan teknisen kriteeristön eri liiketoiminta-alueiden kestävyyden arvioinnille.

Lisäksi finanssimarkkinatoimijat kertovat jatkossa omista toimintaperiaatteistaan kestävyysriskien ja haitallisten kestävyysvaikutusten huomioimiseksi ja luokittelevat tarjoamansa rahoitustuotteet eri kategorioihin niiden kestävyyden perusteella.

Uusi sääntely tulee antamaan raamit sille, mitä voi jatkossa kutsua kestäväksi sijoitukseksi. Kestävinä markkinoituja sijoituskohteita koskevat tiukemmat tiedonantovaatimukset ja niiden kestävyysominaisuuksista on annettava määrämuotoista tietoa. Ensimmäiset säädökset tulivat voimaan 10.3.2021 ja alkuvaiheessa ne koskevat ennen kaikkea finanssimarkkinatoimijoita.

”Muutos lisää läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoista tietoa sijoittajille. Sääntely tulee vaikuttamaan sijoittamiseen ja finanssimarkkinatoimijoihin lukuisilla tavoilla – niin yrityksiin kuin sijoittajiin. Tämä on kokonaisuudessaan hyvä muutos”, Mandatum Lifen lakimies Suvi Collin kertoo.

Mikä on kestävä sijoitus? Entä mitkä ovat sijoittajan omat vastuullisuustavoitteet?

Sijoittajan on voinut olla hankala arvioida sijoitusten kestävyyttä. Eri toimijat ovat soveltaneet eri kriteerejä vastuullisuutta arvioidessaan ja vastuullisina sijoituskohteina on markkinoitu keskenään hyvin erilaisia kohteita.

Suorien sijoitusten kohdalla sijoittajat ovat voineet seurata mm. yritysten vastuullisuusraportointia joko suoraan tai asiaa tuntevien yritysten datan avulla. Viime vuosien aikana markkinoille on muodostunut täysin uusi ekosysteemi palveluntarjoajia, jotka keräävät, analysoivat ja julkaisevat yrityksiin liittyvää vastuullisuusdataa. Tunnetuimpia ovat Sustainalytics, MSCI ja ISS ESG. Vaikka vastuullisuusdataa on tarjolla aiempaa enemmän, ongelmana on yhä se, ettei data ole välttämättä yhteismitallista eikä sitä ole yksityissijoittajalle helposti saatavilla.

Rahastojen vastuullisuusluokitukset perustuvat puolestaan yhtiökohtaisiin vastuullisuusluokituksiin. Rahastoja, sijoituskoreja ja muita sijoitustuotteita on voinut vertailla toisiinsa esimerkiksi Morningstarin avulla.

Varainhoitajien vertailussa yksi hyvä lähtökohta on ollut myös se, onko finanssialan yritys sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. YK:n Kansainvälinen sijoittajayhteistyöorganisaatio PRI arvioi vuosittain jäsentensä sijoitustoimintaa eri kategorioissa suhteessa vuosittaiseen kehittymiseen ja muihin jäseniin. Esimerkiksi Mandatum Life saavutti parhaan yleisarvosanan (A+) YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden eli PRI:n (Principles for Responsible Investment) vuoden 2020 arvioinnissa.

EU laittaa rahoitustuotteet luokkiin ja asiakkaiden on otettava kantaa omiin vastuullisuustavoitteisiinsa

EU:n alueella markkinoitavat rahoitustuotteet luokitellaan jatkossa sen mukaan, edistääkö tuote kestävyystekijöitä tai onko sillä kestävään kehitykseen liittyvä tavoite.


Rahoitustuotteet luokitellaan jatkossa kolmeen ryhmään:
  1. Kestävät sijoituskohteet, jotka myötävaikuttavat EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseen (ns. tumman vihreät artiklan 9 mukaiset sijoituskohteet)
  2. Sijoituskohteet, jotka edistävät kestävyystekijöitä muiden ominaisuuksiensa ohella (ns. vaalean vihreät artiklan 8 mukaiset sijoituskohteet)
  3. Muut sijoituskohteet (ns. artiklan 6 mukaiset sijoituskohteet).

Kestävyyden kannalta kunnianhimoisin on artikla 9. Sen mukaisissa rahoitustuotteissa on oltava mitattava kestävyystavoite, jonka saavuttamisesta on raportoitava vuosittain sijoittajille.

Myös artikla 8:n mukaisissa kohteissa on oltava selkeä kestävyystekijät huomioiva strategia, jonka toteutumisesta on raportoitava vuosittain.

Mandatumissa sijoituskohteita on jo luokiteltu sääntelyn mukaisiin kategorioihin.

Artikla 9:n mukaiseksi kestäväksi rahoitustuotteeksi arvioitiin esimerkiksi ML Maailma Ilmasto Indeksi, joka sijoittaa maailman osakemarkkinoille vähintään 30 % pienemmällä hiili-intensiteetillä maailman osakemarkkinoihin verrattuna ja jonka sijoituskohteena olevat yhtiöt tavoittelevat keskimäärin seitsemän prosentin vuotuista päästövähennystä.

Valtaosa muista Mandatum Lifen tuotteista on artiklan 8 mukaisessa luokassa, eli ne huomioivat kestävyystekijät osana sijoitustoimintaansa. Näitä ovat muun muassa ML European Small & Mid Cap, ML Pohjoismaat Osake, ML Global Sustainable Equity, ML Stamina Equity Fund, ML Korkosalkku, ML Nordic High Yield, ML Raha Abs, ML Rahasalkku ja ML Allokaatio -sijoituskorit.

Jatkamme koko ajan tarjoamiemme rahoitustuotteiden arviointia, jotta voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin.

"Uskon, että sääntelykokonaisuus lisää edelleen eri asteisten vihreiden sijoituskohteiden kysyntää ja tekee rahoitustuotteista keskenään vertailukelpoisempia."

Mitä muuta Mandatumissa on tehty?

”Olemme myös päivittäneet vastuullisen sijoittamisen politiikkamme ja julkaisseet verkkosivuillamme kestävyysriskeihin liittyvät Mandatumin toimintaperiaatteet sekä miten huomioimme sijoituspäätöksen haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin”, Collin sanoo.

Tuotemateriaaleihin on lisätty tietoa siitä, miten kestävyysriskit on otettu huomioon sijoituspäätöksissä ja kestävyysriskien todennäköisestä vaikutuksesta tuottoon.

Sääntely täsmentyy edelleen, ja jatkossa sijoituspäätösten haitallisia kestävyysvaikutuksia tullaan arvioimaan ja julkaisemaan aiempaa yksityiskohtaisemmin.

Kaikki tämä on vasta alkusoittoa ja paljon lisää on luvassa. Jatkossa rahoitustuotteita tarjoavilla yrityksillä on velvollisuus kartoittaa asiakkaan preferenssejä kestävään kehitykseen liittyen soveltuvuusarvioinnissa. Nyt jokaiselle asiakkaalle on tuttua se, että heidän sijoitustavoitteitaan ja riskinsietokykyään kartoitetaan, jotta asiakkaalle on voitu suositella hänelle soveltuvia rahoitustuotteita. Jatkossa kysytään myös asiakkaan vastuullisuustavoitteita ja ne on huomioitava tuotesuosituksissa. Tämä muutos tulee todennäköisesti voimaan vuonna 2022.

”Uskon, että myös tämä ohjaa asiakasta ajattelemaan kestävää kehitystä ja sitä, millaisia askeleita hän haluaa sijoituksillaan ottaa ilmastonmuutoksen torjumisessa”, Collin sanoo.

Jaa artikkeli