Lue 8 tuoretta faktaa eläkkeistä – milloin eläkkeelle siirrytään ja kuinka suuri on suomalaisen keskieläke?
Tiedätkö, millainen on suomalaisen keskieläke? Kuinka paljon nettotulot laskevat keskimäärin eläkkeelle siirryttäessä? Entä kuinka moni suomalainen säästää vapaaehtoista eläkettä? Tutustu uusimpiin tietoihin.
Fakta 1: Keskieläke on 1 762 euroa kuukaudessa
Suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa vuonna 2020, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli puolestaan 1 534 euroa kuukaudessa, joka on lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Miesten keskieläke oli 1 983 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 579 euroa eli viidenneksen vähemmän.
Eläkkeiden tasaisesta kasvusta huolimatta kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa on miehiä. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Fakta 2: Suurimmat eläkkeet maksetaan Uudellamaalla
Suomen suurimmat eläkkeet maksetaan Uudellamaalla, jossa asuvat saivat keskimäärin 2 085 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 879 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla (1 530 €).
Fakta 3: Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten
Nyt jo lähes joka toinen suomalainen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten. Eläkevuosia varten säästäminen on yleistynyt Suomessa 2010-luvun alkupuoleen verrattuna.
Erityisesti yrittäjät erottuvat aktiivisina eläkesäästäjinä. Myös miehet, 55–64-vuotiaat ja korkeakoulutetut varautuvat muita useammin eläkevuosiin säästämällä.
Säästäminen on yleistynyt merkittävästi miehillä. Nyt 52 prosenttia miehistä säästää eläkettä varten. Naisista säästäjiä on noin 40 prosenttia.
Fakta 4: Eläkeajan säästöt kulutukseen
Suomalaiset arvioivat käyttävänsä säästöjä eläkeaikana pääasiassa tavanomaiseen kulutukseen. Yli puolet mainitsee jokapäiväisen elämisen kulut eläkesäästöjen ensisijaiseksi käyttökohteeksi. Lähes yhtä moni mainitsee säästöjen käyttökohteeksi yllättävien menojen kattamisen.
Noin kolmannes painottaa säästöjen käyttökohteena terveys- ja hoivapalveluja, harrastuksia tai lomamatkoja. Harrastusten ja lomamatkojen osuus säästöjen käyttökohteista on kasvanut, molemmissa noin 10 prosenttiyksikköä. ETK:n tutkimuksessa kolme viidestä säästämättä jättäneestä mainitsee syyksi sen, ettei eläkesäästäminen ole heille taloudellisesti mahdollista. Naiset, työttömät ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat kansalaiset kokevat taloudellisia rajoitteita eläkesäästämisessä muita useammin.
Fakta 5: Nettotulot laskevat keskimäärin viidenneksen työstä eläkkeelle siirryttäessä
Työstä eläkkeelle siirtyneiden nettotulosuhteen mediaani on 79 prosenttia eli nettotulot laskevat keskimäärin viidenneksen eläkkeelle siirryttäessä. Tieto käy ilmi Eläketurvakeskuksen seurantatutkimuksesta, joka kattaa vuodet 2002–2017.
Fakta 6: Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi – joka toinen haluaa eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana
Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
Palkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa. Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Muutos on merkittävä.
Fakta 7: Eläkkeelle siirrytään noin 62-vuotiaana
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle keskimäärin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Fakta 8: Korona vaikutti eläkehakemuksiin
Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin. Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Muutos eläkehakemusten määrissä näkyi erityisesti koronakesän 2020 jälkeen. Vanhuuseläkehakemukset vähenivät elokuusta viime vuoden loppuun reippaasti, mistä osan selittänee korona. Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa, kun ei ole mahdollista matkustella ja harrastaa.
Jutun lähteenä on käytetty Eläketurvakeskuksen tutkimuksia ja julkaisuja. Niistä saa lisätietoa osoitteessa: https://www.etk.fi/ajankohtaista/page/3/
Mandatumin eläkelaskurilla saat helposti käsityksen tulevan eläkkeesi suuruudesta, ja mahdollisesta lisäsäästöjen tarpeesta.
