Myrskyssä tarvitaan pragmaattisuutta ja luottamusta

Mustaan joutseneen havahtuu vasta, kun sen itse näkee. Mustaksi joutseneksi kutsutaan epätodennäköistä tapahtumaa, jonka ennakointi on vaikeaa.

Pandemia on ollut monen yrityksen riskiarviolistoilla, mutta sen todennäköisyys on ollut pieni. Pandemian voimakkuus yllätti kaikki, koska vastaavankokoista kriisiä ei ole koettu pitkään aikaan.

Kriisitilanteessa yritysten riskinhallinnan taso ja prosessit joutuvat kovaan testiin. Silloin auttaa, jos on olemassa rakenne, johon tukeutua.

Pienenkin todennäköisyyden riskien arviointiin ja valmistautumiseen kannattaa laittaa aikaa, sillä mitä enemmän tietoa on pöydällä, sitä varmemmalla pohjalla päätöksenteko on, muistuttaa talousvaikuttaja Jannica Fagerholm.

Eikä pandemia valitettavasti ole ainoa mustasulkainen. Vastaavalla tavalla esimerkiksi suuret kyberhyökkäykset ja ilmastonmuutos ovat riskejä, joiden olemamassaolo tiedostetaan, mutta joiden konkreettisia vaikutuksia tietyn yrityksen bisnekseen on vaikea hahmottaa.

Ulkoisen kriisin iskiessä luottamuksen merkitys yrityksen johdon ja hallituksen välillä korostuu. Kun johto joutuu sammuttamaan tulipaloja, hallituksen tehtävä on säilyttää rauhallisuus, hahmottaa kokonaiskuva ja tarvittaessa haastaa johdon näkemyksiä.

Uudet ajat tarjoavat uusia mahdollisuuksia

Voimakkaan ulkoisen kriisin iskiessä näkyvyys sumenee. Ylin johto keskittyy torjumaan isoja vahinkoja ja takaamaan työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien turvallisuuden. Hallituksen rooli ylimmän johdon tukijana ja haastajana korostuu.

Hallituksen tehtävä on luoda näkemyksiä nykytilanteesta ja olemassa olevista vaihtoehdoista. Suurten muutosten aikana hallituksen muuntautumiskyky ja monipuolinen osaaminen on erittäin tärkeää. Vahva hallitus pystyy tarkkailemaan maailmaa useilta eri suunnilta. Hallitus voi auttaa johtoa tunnistamaan esimerkiksi yrityskauppoihin, uusiin asiakasryhmiin ja liiketoimintamallien muutoksiin liittyviä mahdollisuuksia.

Vaikeassa tilanteessa eteenpäin suunnistaminen vaatii hallitukselta ketteryyttä ja ketteryys luovuutta. Luovuus tarvitsee aikaa ja tilaa. Siksi rauhallisuuden säilyttäminen hallitustyössä on tärkeää.

Hallituksen – ja etenkin tarkastusvaliokunnan – pitää muistaa roolinsa johdon haastajana. Hallituksen on hankittava tietoa päätöksentekonsa tueksi. Jotta hallitus pystyy rakentamaan näkemyksen ja ohjaamaan, sen täytyy pystyä yhdistämään sisäisen tieto ulkoiseen tietoon. Mitä vahvemmalla pohjalla tieto on, sitä helpompi sitä on soveltaa.

Kriisissä korostuvat yritysjohdon ja hallituksen välinen luottamus ja pragmaattisuus. Jo valmiiksi kovien paineiden alla olevaa johtoa ei ole syytä kuormittaa ylimääräisillä vaatimuksilla. Jos yrityksessä tuotetaan jo tietoa jotain muuta instanssia varten, hallitus voi hyödyntää samaa tietoa. Jokaista tietopyyntöä varten ei tarvitse tehdä omaa raporttiaan, jos sitä ei aidosti tarvita.

Hallituksen on jatkuvasti arvioitava yrityksen riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Isossa ulkoisessa kriisissä riskienhallinta joutuu kovaan testiin. Vaikka kohdattu kriisi olisi kokoluokassaan ennennäkemätön, tilanteessa auttaa rakenne, johon nojata.

Yrityksissä on tyypillisesti käytössä yleinen riskikartta, johon on listattu yritystä mahdollisesti uhkaavat riskit, niiden todennäköisyydet ja toimenpiteet, joihin riskin realisoituessa ryhdytään. Sellaisen kartan päälle voidaan rakentaa yllättävän riskin iskiessä oma karttansa. Kriisin kohdatessa ei ole aikaa keksiä pyörää uudestaan vaan käyttää niitä työkaluja, joita yrityksellä on jo käytössään.

Asiakkaiden ja kilpailijoiden käyttäytymiseen liittyviä riskejä käsitellään tyypillisesti yritysten sisällä. Ulkoisia riskejä voisi nykyistä kattavammin arvioida myös yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Julkisen sektorin ja yritysten välinen keskustelu on tärkeää. Ilmastonmuutokseen liittyen tällaista keskustelua käydäänkin jo kiitettävän paljon.

Runsaan vuosikymmenen takainen finanssikriisi heilutti talouden rakenteita voimakkaasti. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että pandemia ei iskenyt talouteen niin kovasti kuin pelättiin. Välittömästi aloitettu voimakas elvytys todennäköisesti auttoi.

Pandemia on kuitenkin talouskriisiä vaarallisempi kriisi, koska se osuu suoraan ihmisten terveyteen. Olen yllättynyt siitä, kuinka nopeasti suomalaisyrityksissä pystyttiin toimimaan. Työskentelytapojen muutokset, asiakkaiden suojaaminen ja työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen hoituivat esimerkillisesti. Aika näyttää, miten isosti pandemia vaikutti yrityksissä liiketoiminnan ytimeen ja kuinka nopeasti strategiset muutokset saatiin implementoitua.

Ajan kuluessa tämäkin kriisi painuu vähitellen taka-alalle ja edessä aukeaa muuttunut toimintaympäristö. Onneksi ihminen on optimisti ja tietää, että jokaisesta kriisistä opitaan jotain. Uudet ajat tarjoavat uusia mahdollisuuksia.