Fearless Finns: Uusia valmennuskuvioita
Naisten alppimaajoukkueen blogissa ääneen pääsee tällä kertaa joukkueen uusi valmentaja Jukka Rajala. Aiemmin maajoukkueessa itsekin laskenut Jukka haluaa nyt tarjota urheilijoille monipuolista tukea lajissa kehittymiseen.
Mandatum Lifen kumppani, alppihiihdon naisten maajoukkue, kirjoittaa kauden aikana viikottaista Fearless Finns -blogia Mandatum Lifen verkkosivuilla. Joukkueeseen kuuluu kaudella 2020-2021 Riikka Honkanen, Erika Pykäläinen, Rosa Pohjolainen sekä tällä hetkellä kuntoutusprosessia läpikäyvä Nella Korpio. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista sekä siitä, millaisia muutoksia poikkeuksellinen vuosi on tuonut uralle. Kaiken taustalla on alppimaajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.
Terveiset aurinkoisilta Italian Dolomiiteilta!
Kaikki starttasi syksyllä käydyistä keskusteluista alppihiihdon urheilutoimenjohtaja Tommi Viirretin kanssa. Naisten maajoukkueen valmennuspaikka oli auennut, kun edellinen valmentaja oli jättänyt tehtävän perhesyistä. Kerroin Tommille, että olisin halukas ottamaan tehtävän ja haasteen vastaan – kunnianhimoisen haasteen Suomen alppihiihdon huipulta.
Olin useamman vuoden ajan jo pohtinut, että haluan lähitulevaisuudessa valmentaa alppihiihtoa ammatikseni. Lasteni ollessa pieniä olin haudannut ajatukset valmennustyöstä, sillä maajoukkuevalmentajalle kertyy noin 200 reissupäivää vuodessa. Omat perhekuviot menivät valitettavasti keväällä avioeron myötä uusiksi, ja kiitän ex-vaimoani siitä, että hän antoi minulle mahdollisuuden kuunnella sydäntäni ja ottaa valmennustyöt vastaan.
Työskentelin aiemmin vakuutusalalla ja toimin Kouvolan Hiihtoseuran valmentajana. Valmennustehtävät järjesteltiin uudelleen, joten pystyin hyvillä mielin jättämään HoviRuoka -ryhmän ja lasteni valmentamisen osaaviin käsiin. Kaudella 19–20 olin myös toiminut Erika Pykäläisen henkilökohtaisena valmentajana ja sen myötä käynyt hyviä keskusteluja naisten päävalmentaja Nicolas Burtinin kanssa. Keskustelumme vahvisti tunnetta, että meistä tulisi loistava aisapari. 1.1.2021 kaikki oli valmista ja työsopimukseni alkoi virallisesti.
Erika Pykäläinen loukkasi jalkansa syksyllä 2020 Hintertuxin lumileirillä. Laadimme Nicolaksen, Tommin, Tanja Poutiainen-Rinteen ja Urheilu Mehiläisen tukijoukon kanssa tarkan suunnitelman siitä, miten Erikan paluu rinteeseen voisi parhaiten toteutua. Hyvän kuntoutusjakson jälkeen aloitimme 27.12.2020 Erikan kanssa laskemisen Suomen rinteissä. Laskimme kymmenen päivän ajan todella monipuolisesti vapaalaskua, erilaisia tekniikkaharjoitteita ja eri lajeja: super-G:tä, suurpujottelua ja pujottelua.
Toteutimme harjoittelun Urheilu Mehiläisen ja maajoukkuelääkärimme Sikri Tukiaisen ohjeiden mukaan. Seurasimme jalan kuntoa ja otimme välipäiviä silloin kun jalka sitä vaati. Rinteessä meni paljon odotettua paremmin, joten oli taas aika käydä Sikrin luona kontrollissa Helsingissä. Saimme luvan lähteä vaikeampiin olosuhteisiin, ja 13.1.2021 saavuimme Itävaltaan.
Naisten maajoukkuetta on viime aikoina koeteltu liiankin paljon. Nella Korpio ja Rosa Pohjolainen ovat valitettavasti sairastuvalla. Riikka Honkanen ei ole vielä alkukauden kisoissa saavuttanut potentiaaliansa, mutta Erikan paluu kisoihin loukkaantumisen jälkeen tuo uutta iloa joukkueeseen!
Roolini joukkueessa on kaiken kaikkiaan laaja. Tulen toimimaan lajivalmentajana, fysiikkavalmentajana, suksihuoltajana ja autokuskina sekä treenilaskujen videokuvaajana ja analysoijana. Toimin myös henkisenä tukena ja muun muassa starttilähettäjänä. On tietenkin urheilijoille myös kivaa, että joukkueessa on taas suomenkielinen valmentaja.
Eli tekemistä riittää, ja haluan mahdollistaa, että urheilijat voivat keskittyä laskemiseen ja menestymiseen. Oma alppihiihdon ammattilaisurani päättyi 12 vuotta sitten loukkaantumiseen juuri Hinterreithissa, jossa harjoittelimme neljä päivää viime viikolla. 12 vuotta on sopiva aika olla poissa maailmancup-kuvioista, ja on kiva olla täällä taas. On mahtavaa voida tehdä työtä, joka tuottaa itselleni ja muille iloa, ja joka ei varsinaisesti tunnu työltä - ja tietenkin olla ympäristössä, jossa voin olla 100-prosenttisesti sydän ja mieli mukana.
12 vuotta ja ympyrä on sulkeutunut. Olen valmis auttamaan joukkuetta kohti kirkkaampaa tulevaisuutta. Vamos!
Terveisin,
Juki
Jukka Rajala, Naisten maajoukkueen valmentaja