Elvytysruiske sai aikaan inflaatiopiikin

Rajoitusten asteittainen poistaminen ja finanssielvytys kiihdyttävät talouskasvua...

Sijoitusmarkkinoilla katseet suuntautuvat enenevissä määrin koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Odotukset rajoitusten asteittaisesta purkamisesta rokotusohjelmien edetessä ja elvytysohjelmien rullatessa ovat viime kuukausien aikana vahvistaneet odotuksia talouden elpymisestä. Yksityinen kulutus on kasvanut USA:ssa paitsi elvytyspakettien myötä jaettujen shekkien ansiosta, myös rajoitusten asteittaisen purkamisen vuoksi.

Samaan aikaan kun yksityinen kulutus kiihtyy, liittovaltio suunnittelee julkisten menojen ja investointien merkittävää lisäystä. Presidentti Bidenilla on kautensa ensimmäisinä kuukausina pitänyt kiirettä: ensimmäinen, pandemian akuuttien terveys- ja talousvaikutusten lieventämiseen suunnattu tukipaketti sai kongressin hyväksynnän jo alkuvuodesta. Sen jälkeen Biden on ehtinyt esitellä jo kaksi uutta pakettia. Toinen paketti keskittyisi infrastruktuuriin, ilmastoon ja työllisyyteen. Kolmas puolestaan koulutukseen ja vanhempainetuuksien uudistamiseen.

Myös Euroopassa odotetaan vastaavia merkkejä. Eurooppa on avannut talouksia ja poistanut rajoituksia Yhdysvaltoja verkkaisemmin, minkä vuoksi vastaavaa kasvua yksityisessä kulutuksessa ei vielä tilastoissa näy. Odotuksissa se kuitenkin on. Myös julkisten investointien odotetaan Euroopassa elvytysrahaston rahahanojen auetessa lisääntyvän. Seurauksena inflaatio-odotukset ovat voimistuneet talouskasvunäkymien parantumisen ja energian hinnan nousun myötä.

... mutta kiihtyvä inflaatio varjostaa muutoin aurinkoisia näkymiä

Inflaation osalta keskeinen kysymys on, onko inflaation nousu hetkellistä vai pidempiaikaista. Heikko vertailuajanjakso eli koronakevät ja raaka-aineiden voimakas hinnannousu viimeisen 12 kuukauden aikana selittävät osan inflaation äkillisestä kiihtymisestä. Keskuspankit ovat pitäytyneet kannassaan, jonka mukaan kyse on väliaikaisesta, talouksien avaamiseen liittyvästä ilmiöstä. Lyhyellä aikavälillä inflaation nousun ei siis odoteta muuttavan rahapolitiikan linjaa. Toistaiseksi myös palkkainflaatio on ollut vähäistä, mikä tukee keskuspankkien viestiä. Mikäli inflaatio kuitenkin pysyy korkeana pidempään, voivat keskuspankit joutua reagoimaan siihen vähentämällä rahaelvytystään odotettua aiemmin.

Keskuspankkiirit sekä USA:ssa että Euroopassa ovat toistuvasti toppuutelleet puheita elvytyksen vähentämisestä, todenneet keskustelun olevan ennenaikaista ja korostaneet työmarkkinoiden toipumisen olevan kesken. Keskuspankkien viestinnässä on korostunut sitoutuminen elvytystoimien jatkamiseen riittävän kauan. Viestinnällisesti keskuspankit ovatkin haastavassa tilanteessa, sillä vuonna 2018 viesti elvytyksen asteittaisesta vähentämisestä säikäytti markkinat ja voimisti hetkellisesti hintaheiluntaa. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu eivät kuitenkaan ole automaattisesti negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti. Ajoituksellisesti elvytyksen vähentäminen on kuitenkin tarkka paikka: toimimalla liian aikaisin keskuspankit saattaisivat katkaista talouden toipumisen, mutta toimimalla liian myöhään riskinä olisi talouden ylikuumentuminen.

Yritysten tuloskasvu jälleen odotuksia parempaa

Talouden elpymisen odotetaan voimistavan tuloskasvua tänä vuonna, mikä tukee osakkeita. Ensimmäisen vuosineljänneksen osalta yritykset ovatkin raportoineet hurjia kasvulukemia: USA:ssa tuloskasvu viime vuoteen verrattuna oli +47 prosenttia ja Euroopassa peräti +121 prosenttia. Huomionarvoista on, että USA:ssa vertailukausi eli viime vuoden ensimmäinen neljännes oli suurimmaksi osaksi normaali talousaktiviteetin osalta, sillä koronaviruksella ja siitä johtuneille rajoituksilla oli suoria vaikutuksia talouteen vasta neljänneksen viimeisillä viikoilla. Tuloskasvun ohella korkosijoitusten alhainen tuotto-odotus on monelle sijoittajalle syy pitäytyä osakkeissa huolimatta korkeahkosta arvostustasosta.

Talouden elpyminen parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden ja rahoituksen, näkymiä. Vastaavasti korkoherkillä toimialoilla, kuten teknologia, yhdyskuntapalvelut, päivittäistavarat ja terveydenhuolto, korkojen nousu aiheuttaa painetta arvostustasoon, vaikka yhtiöiden liiketoimintaan se ei suoraan vaikuta. Pidämme toimialajakaumaa tällä hetkellä keskeisenä osakesalkun tuotonmuodostuksen kannalta. Marraskuusta lähtien suunta on ollut asteittain suhdanneherkempään suuntaan. Lisäsimmekin huhtikuussa amerikkalaisten teollisuusyritysten osuutta osakesijoituksissa ja vähensimme vastaavasti USA:n teknologiasektorin painoa.

Kaiken näyttäessä hyvältä vaaditaan sijoittajilta kylmäpäisyyttä. Osakemarkkinoiden lähivuosien tuotto-odotus on maltillistunut kurssinousun myötä. Mahdollisia riskejä osakemarkkinoiden kannalta ovat rokotustahdin jääminen tavoitteista, mikä saattaisi viivästyttää talouksien avaamista, sekä keskuspankkielvytyksen vähentäminen odotettua nopeammin inflaation kiihtymisen myötä. Kun osakemarkkinat hinnoittelevat jo hyvin suotuisaa näkymää, ovat odottamattomat yllätykset todennäköisemmin negatiivisia kuin positiivisia. Tästä syystä olemme osakesijoituksissa lähellä strategisia painoja ja pitäneet tänä vuonna osakepainon ennallaan vähentäen ajoittain kurssinousun verran.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Yksityisvarainhoito

Mandatumin varainhoidon asiakkaana sijoitat kuten konsernimme, pääset mukaan poikkeuksellisiin kohteisiin ja hyödyt erityisosaamisestamme esimerkiksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Varautumisen asiantuntijamme muokkaavat juuri sinun tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden.

Tutustu

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat pysytelleet alhaisina. Korkotasoon kohdistuu enemmänkin nousu- kuin laskupainetta inflaation kiihtymisen myötä, mistä johtuen tuotto-odotus on alhainen ja houkuttelevia mahdollisuuksia vähän. Olemme antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa salkuissa.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Olemme maltillisesti lisänneet eurooppalaisten seniorilainojen osuutta salkuissa. Vastaavasti olemme vähentäneet sijoituksia pohjoismaisiin high yield -joukkovelkakirjoihin. Seniorilainat ovat nyt suhteellisesti houkuttelevia, sillä keskuspankkipolitiikka ei ole heijastunut niiden tuottotasoon samassa mittakaavassa kuin joukkovelkakirjoihin.

Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme maltillisesti vähentäneet myös vähäriskisien investment grade -yrityslainojen osuutta. Kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono, eivätkä pitkän juoksuajan sijoitukset tästä syystä houkuttele, vaan pidämme korkoriskin hyvin maltillisena. Vähäinen korkoriski tarkoittaa myös pienempää negatiivista vaikutusta siinä tapauksessa, että inflaatio kiihtyisi odotuksia korkeammaksi ja korkotaso sen seurauksena nousisi.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa jatkamme kanssasijoitusmallin mukaisen sijoitusohjelman toteuttamista

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä korkotaso pysynee alhaisena pitkään. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa näemme edelleen mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä sekä maantieteellisesti korostuu nykyisessä ympäristössä. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.