Koronakriisi sai yrittäjät pohtimaan omaa taloudellista turvaansa

Yrittäjyys

Viikkokatsaus: Katkeaako kasvuyhtiöiden pitkä lento vihdoin?

Markkinakatsaus

Koronakriisi sai yrittäjät pohtimaan omaa taloudellista turvaansa

Moni yrittäjä tiedosti aukon taloudellisessa turvassaan jo ennen koronakriisiä, mutta vasta poikkeustilanne havahdutti pohtimaan sen paikkaamista. YEL-maksuissa pihistäminen on yrittäjälle riski.

lasse_alvesalo_main.jpg
Kuva: Tomi Parkkonen

Yrittäjälle uuden luominen, vastuun ottaminen ja tulosten aikaansaaminen on itsestäänselvyys. Yrittäjä ei yleensä anna tavallisen kausiflunssan tai pienen nuhan hidastaa vauhtiaan.

Keväällä omaa vointia piti kuitenkin alkaa arvioida uudella mitta-asteikolla, paitsi oman terveyden myös muiden turvallisuuden vuoksi.

”Koronatilanne sai perusterveetkin suomalaisyrittäjät puntaroimaan riskivakuuttamisen ja varautumisen tarvetta”, vahvistaa Mandatum Lifen Yritysmyynti ja yksityissijoittajat -yksikön johtaja Lasse Alvesalo.

Alvesalo toteaa, että oma lukunsa ovat yrittäjät, joiden toimialaan ja yritykseen koronakriisi iski keväällä ankarimmin. Pahimmassa tapauksessa yritykset ovat joutuneet taistelemaan olemassaolostaan. Mutta ne yritykset, joiden kassavirtaa ja tasetta poikkeustilanne ei ole yhtä dramaattisesti ravistellut, kriisi tönäisi tarttumaan asiassa toimeen.

 

”Monet yrittäjät ovat kyllä tiedostaneet aukon taloudellisessa turvassaan, mutta kiireen keskellä ja turvallisessa ympäristössä siihen ei ole reagoitu. Kevät sai ihmiset ymmärtämään, että ei helkkari, maailmassa voi sattua mitä tahansa.”

Alvesalo ei tarkoita, ettei suomalainen yrittäjä olisi varautunut yllättäviin tilanteisiin. Liiketoiminnan jatkuvuus on usein pyritty turvaamaan vakuutuksin ja varasuunnitelmin, työntekijät on vakuutettu asianmukaisesti ja asiakkaiden turvallisuus huomioitu. Yrittäjän oma turva jää kuitenkin usein retuperälle, erityisesti pienemmissä yrityksissä.

Erityisesti pienemmissä yrityksissä yrittäjän oma turva jää usein retuperälle.

 

”Jos sairastut, kuka maksaa hoitosi? Jos jäät pidemmälle sairauslomalle, kuka maksaa päivärahasi? Jos kuolet, kuka huolehtii lähimmäistesi toimeentulosta? Nämä ovat niitä avainkysymyksiä, joita jokaisen yrittäjän olisi hyvä kysyä itseltään.”

Yrittäjällä on toki lakisääteinen YEL-vakuutus. Maksujen suuruus perustuu kuitenkin yrittäjän itsensä määrittelemään tulotasoon, joka on usein asetettu todellisia tuloja alhaisemmaksi. Keskimäärin suomalaisyrittäjä maksaa eläkemaksua 22000 euron vuositulon mukaan, mikä oikeuttaa reilun 1200 euron sairauspäivärahaan kuukaudessa. Korvaus konkretisoi YEL-maksuissa pihistämisen riskin.

”Olemme pohtineet yhdessä asiakkaidemme kanssa, olisiko fiksua laittaa itsellekin jotain jemmaan, eräänlaiseen yrittäjän turvarahastoon.” 

Ennakoida voi monin tavoin, vaikka ostamalla sijoitusasunnon tai keräämällä käteistä patjan alle. Alvesalo luettelee myös osakesäästöt, erilaiset sijoitustuotteet, lisäeläkkeet sekä riskiturvat, kuten vakuutukset sairauden hoidon, pitkäaikaisen sairauden ja kuoleman varalta. 

”Yrittäjille on ollut myös henkisesti tärkeää keskustella tilanteesta, saada tukea ja kuulla, miten kriisiin on muissa yrityksissä reagoitu. Konkreettisten neuvojen jakamisen lisäksi tämä on ollut jonkinlaista sielunhoitoakin”, Alvesalo summaa.