Viikkokatsaus: Kiihtyykö elvytys Yhdysvalloissa ja Euroopassa?

Markkinakatsaus

Mitä vakuutuksia yrityksesi oikeasti tarvitsee?

Yrittäjyys

Taloudet ovat toipumassa koronashokista – joko ensimmäinen juna markkinoilla meni?

Kevään koronashokin myötä yrityslainojen jälkimarkkinoilla bondien hinnat tippuivat osakkeiden tapaan vapaapudotuksessa. Taas toipuminen on hinnoiteltu osakemarkkinoilla vauhdikkaasti sisään, mutta yrityslainamarkkinoilla näin ei monessakaan kohdassa ole.

sij. blogi kesäkuu.jpg

Kevään koronashokki iski tuhannen voltin lailla globaaliin talousjärjestelmään. Jokainen kansantalous ja siinä toimivat yritykset ja kuluttajat joutuivat sopeutumaan nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Niin kuin monesti ennenkin, edeltävän vaiheen päätökset näyttelevät myös roolia koronasta toipumisessa.

Yritysten maksuhäiriöt ovat niin globaalisti kuin täällä Euroopassa lähteneet nousuun. Luottoluokittaja Standard & Poor´s ennakoi esimerkiksi tuoreessa raportissaan, että eurooppalaisten korkean riskin (niin sanottujen high yield -luokitettujen) yritysten maksuhäiriöaste nousisi indeksitasolla maaliskuuhun 2021 mennessä noin 8,5 prosenttiin. Kaikki tästä ei kuitenkaan realisoidu lopulliseksi joukkolainasijoittajan luottotappioksi.

Konkurssipesän tai velkasaneerausohjelman lopputuloksena joukkolainoilla on tapauskohtaisesti niin sanottu palautusaste yhtiön sen hetkisen taloudellisen arvon ja muiden yhtiön taseen instrumenttien yhtälönä vaihdellen tilanteesta riippuen prosentuaalisesti paljonkin.

Osakemarkkinoillahan toipuminen on hinnoiteltu vauhdikkaasti sisään, mutta yrityslainamarkkinoilla näin ei monessakaan kohdassa ole.

Joka tapauksessa on selvää, että luottosykli on kääntynyt heikompaan suuntaan talouksien äkkijarrutuksen seurauksena. Käsijarrukäännös oli vieläkin rajumpi markkinoilla. Yrityslainojen jälkimarkkinoilla bondien hinnat tippuivat osakkeiden tapaan vapaapudotuksessa. Tämä aiheutti itsessään myös merkittävää epävarmuutta sijoittajakunnassa, ja lopputuloksena monilla rahastoilla oli edessä rahastojen kiinnilaittaminen lunastustulvan vuoksi.

Nämä pakkomyyntitilanteet aiheuttivat mielestämme merkittävän dislokaation yrityslainojen hintojen (ja samalla siis niiden tuottotasojen) ja samojen yritysten todellisten fundamenttien välille. Jos jälkimarkkinoilla hinnanmuodostusmekanismi häiriintyy pahasti, ei salkunhoitajilla ole pahimmassa tapauksessa muuta mahdollisuutta kuin myydä ”hintaan mihin hyvänsä” vastatakseen lunastuksiin, kunnes järkevämmäksi saattaa tulla koko rahaston lunastusten ja merkintöjen keskeyttäminen määräajaksi. Korona-kevään pahimpina hetkinä juuri tästä oli kyse.

Kun pakkomyynnit sitten virustilanteen rauhoituttua ja talouksien avautuessa ovat loppuneet, sitä ei ole seurannut kylläkään mitään ”pakko-ostoja”. Jonkin verran pohjoismaisillekin markkinoille on tullut rahastoihin uutta sijoitusvirtaa, ja yrityslainojen uusemissioiden ollessa naftaliinissa, jälkimarkkinahinnat ovat toipumaan päin - jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Silti markkinoilla on edelleen varsin paljon yritysten joukkolainoja, jotka ovat vasta toipumisen alkutaipaleella. Osakemarkkinoillahan toipuminen on hinnoiteltu vauhdikkaasti sisään, mutta yrityslainamarkkinoilla näin ei monessakaan kohdassa ole. Velkasijoittajat ovat varovaisella kantilla – moni lippu on leimaamatta.

Markkinoilla on edelleen varsin paljon yritysten joukkolainoja, jotka ovat vasta toipumisen alkutaipaleella.

Luottosyklin kääntyminen on fakta myös meillä Pohjoismaissa. Toistaiseksi Suomessa pienyritystenkin raportoidut konkurssit eivät pistä vielä silmään edellisiin taloussykleihin verrattuna. Monissa tapauksissa juostaan kuitenkin aikaa vastaan. Isompien yhtiöiden osalta keinovalikoiman ja rahoituskanavien määrä on laajempi. Lainaehtoja on jumpattu monien yhtiöiden kanssa.

Teimme Nordic High Yield -salkustamme tarkemman yhtiökohtaisen analyysin kolmella eri koronan talousskenaariolla. Tarkastelimme sitten myös yrityksen tilannetta velkaisuusasteen, likviditeetin, lainakovenanttien, luottoluokituksen sekä muiden tekijöiden suhteen. Lopputuloksena voidaan sanoa, että pakkomyyntien aiheuttamien jälkimarkkinahintojen laskun seurauksena vallitseva noin 10 prosentin salkun tuottotaso sijoittajalle puskuroi kyllä hyvin luottosyklin käännettä heikompaan.

Tämä juna on lähtenyt selvästi osakkeita verkkaisemmin asemalta.