Viikkokatsaus: Ovatko osakkeet yliostettuja vai ylimyytyjä?

Markkinakatsaus

Mitä vakuutuksia yrityksesi oikeasti tarvitsee?

Yrittäjyys

Taloudet ja yritykset hyvällä toipumisuralla – hyvät yritykset tuntuvat pärjäävän tälläkin kertaa

Kulunutta sijoitusvuotta on hallinnut käytännössä yksi teema: koronavirus. Nyt sen akuutein shokkivaikutus sijoitusmarkkinoihin alkaa olla takanapäin ja uusia teemoja on tulossa koronan rinnalle. Epävarmat ajat ovat kuitenkin jatkumassa, siitä ei päästä mihinkään, kirjoittaa Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.

erivärinen tuoli.jpg

Silloin tällöin on hyvä tarkastella myös edellisiä blogikirjoituksia. Mitä hyvin epävarmassa ympäristössä tuli sanottua?

Ennen juhannusta tällä samalla palstalla tarkastelin yritysten toimintaympäristöä ja rajusti heikentynyttä markkinatilannetta muun muassa rahoituksen saatavuuden ja sen hinnan suhteen. Kirjoitin, että silloin Q1-tulosten valossa tilanne vaikutti muun muassa korkomarkkinoilla monen yrityksen joukkolainojen hintojen suhteen reippaalta ylilyönniltä, kun sijoittajakunnan pakkomyynnit olivat jyllänneet jälkimarkkinoilla.

Nyt tiedossamme on myös samojen yritysten Q2-tulokset ja voidaan sanoa, että ylilyönnistä todella oli kyse. Liikevaihdot odotetusti laskivat huomattavasti pohjoismaisilla yhtiöillä, mutta ehkä eivät pahimpien odotuksiemme tahtia. Sitten kun kulusäästöt ja muut toiminnan uudelleen järjestelyt olivat nähneet päivänvalon, monesti itse tulokset olivat pelättyä parempia. Pohjoismaissa yhtiöt olivat itse asiassa todella aktiivisia myös rahoituksen järjestämisensä suhteen ja niin pankkilainojenkin kuin joukkolainojen ehtoja rukattiin monissa tapauksissa. Lainalimiitteihin ja -kovenantteihin neuvoteltiin liikkumavaraa ja eräpäiviä rukattiin pidemmälle – tietysti kustannusta vastaan.

Kun kulusäästöt ja muut toiminnan uudelleen järjestelyt olivat nähneet päivänvalon, monesti itse tulokset olivat pelättyä parempia.

Voisi sanoa, että finanssikriisin ajoita nähtiin tuttu tilanne: täytyy toimia nopeasti, reagoida muuttuvaan maailmantilanteeseen ja hoitaa kuntoon rahoitusasema monta kanavaa pitkin. Se oli talousjohtajien tärkein tehtävä.

Hyvin johdettujen yritysten reaktiot näkyvätkin analyysissämme selvästi. Monen yhtiön oma likviditeettitilanne on itse asiassa tällä hetkellä parempi, kuin mitä ne Q1-tulosten valossa olivat. Voikin olla, että jotkin odotetut tämän syksyn yrityslainojen uusemissiot jäävät näkemättä, kun yritysten rahoitustilanne on tällä haavaa parempi. Intuitiivinen viesti kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta ja kaupan murroksesta näkyy myös salkkuyhtiöissämme hyvin selvästi. Muun muassa verkkokauppaan nojaavat liiketoimintamallit päihittivät kivijalkasysteemit monella toimialalla.

Kansantalouden tasolla konkurssitilastoissa näkyy silti monessa maassa nousua. Ruotsin tuoreet luvut elokuulta kertovat aggregaattiluvun konkurssihakemuksissa olevan +7 prosenttia tämän vuoden alusta verrattuna viime vuoteen ja hotelli- ja ravintola-alalla jopa +62 prosenttia. Suomessa taas konkurssien määrä puolestaan väheni tammi-heinäkuussa 6 prosenttia viime vuodesta. Tilastoissa lienee kuitenkin viiveitä. Monella toimialalla kello käy kirjaimellisesti.

Hyvät yritykset tuntuivat pärjäävän tälläkin kertaa.

Laajasti tarkastellen talouksien toipuminen on onneksi kuitenkin hyvässä käynnissä parasta aikaa, olettaen ettei virustilanteessa nähdä merkittävää takapakkia. Aasiassa talouksien toipuminen on etenemässä vauhdikkaasti ja erityisesti Kiinassa aletaan monella aktiviteettimittarilla olla jo koronaa edeltävillä tasoilla. Globaali makrotaloustilanne siis piristyy viikko viikolta, ja keskuspankit ovat tosissaan elvytyksen kanssa.

Sama viesti on sanottava finanssipolitiikan puolelta. Erityisesti euroalueella Saksan menolisäykset alijäämäisen budjetin kautta vetävät nyt koko euroaluetta. Ehkä tällä hetkellä mielenkiinto euroalueella kohdistuu juuri siihen, että kaikkein suurimmat euromaat ovat prosentuaalisesti elvyttäneet myös eniten. Saksalla on ollut tähän varaan. Siksi uusi EU:n ”elpymisrahasto” ja sen ympärillä käytävä keskustelu on hyvin kiinnostavaa. Miten paljon oikeasti tulevaisuudessa laajoja ongelmia taklataan ”yhteisvastuullisesti” EU:n budjetin kautta?

Ulkoisesta megaluokan shokista sekä poliittisesta väännöstä ja sen luomasta ympäristöstä huolimatta hyvät yritykset tuntuivat pärjäävän tälläkin kertaa. Niihin on hyvä sijoittaa.