Viikkokatsaus: Kiihtyykö elvytys Yhdysvalloissa ja Euroopassa?

Markkinakatsaus

Mitä vakuutuksia yrityksesi oikeasti tarvitsee?

Yrittäjyys

Passiivisten rahastojen suosio kasvaa – Onko aktiivisten rahastojen aika jo ohi?

Viime vuosikymmen on ollut passiivisten indeksirahastojen kulta-aikaa. ”Rahaston edut pienemmillä kuluilla”, moni sijoittaja ajattelee. Onko aktiivisille rahastoille enää sijaa sijoittajien salkuissa?

aktiiviset vs passiiviset LM.jpg

Rahastot ovat suosittu osa erilaisten sijoittajien sijoituspalettia. Ne vetoavat sijoittamisen suhteellisen helppouden ja tehokkaan hajautuksen vuoksi.

Kulunut vuosikymmen on ollut erityisesti indeksirahastojen kulta-aikaa. Viime vuonna yhdysvaltalaisissa passiivisissa indeksirahastoissa oli varoja jo enemmän kuin aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa.

Nimensä mukaisesti passiivisessa rahastossa ei ole taustalla aktiivista salkunhoitoa. Passiivinen rahasto voi sijoittaa ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan esimerkiksi Helsingin pörssin kahteenkymmeneenviiteen vaihdetuimpaan osakkeeseen ottamatta kantaa siihen, millaisia yrityksiä siellä kulloinkin on. Kun kuviosta puuttuu sijoitusammattilaisten aktiivinen kohteiden arviointi ja valikointi, passiivisten rahastojen juoksevat kulut ovat yleensä aktiivisia rahastoja pienemmät. Tämän vuoksi monet sijoittajat ovat alkaneet pohtia, kannattaako aktiivisesti hallinnoituihin rahastoihin enää sijoittaa ollenkaan.

Mandatum Lifen salkunhoitajan Topias Kukkasniemen mukaan asia ei ole niin suoraviivainen: molemmille rahastotyypeille on oma paikkansa.

”Passiiviset indeksirahastot sopivat hyvin tehokkaille markkinoille sijoitettaessa. Esimerkiksi suuria yhdysvaltalaisia yrityksiä seuraa niin moni analyytikko, että yksittäisen sijoittajan on vaikea löytää sellaista tietoa, jota ei muilla olisi. Suuret yhtiöt ovat lähtökohtaisesti aika lailla oikein hinnoiteltuja. Tällaisille kohteille passiivinen indeksirahasto on usein paras vaihtoehto”, Kukkasniemi sanoo.

”Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja voi tuoda sijoittajalle etua kohdevalinnassa vähemmän tehokkailla markkinoilla, vastuullisuusasioissa tai omaisuuslajeissa, jotka vaativat erityisosaamista.”

Ylituotto vaatii työtä ja tietoa

Amerikkalaisiin suuryrityksiin verrattuna esimerkiksi eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä seuraa pienempi joukko analyytikoita, ja toisaalta myös tietoa on usein vähemmän saatavilla. Tällaiset markkinat ovat niin sanotusti tehottomammat eli niillä on mahdollisuuksia löytää kohteita, joiden hinta ei vastaa kohteen kasvunäkymiä.

Hyvien kohteiden löytäminen vaatii kuitenkin sijoittajalta jalkatyötä, kontakteja sekä erityistietoa markkinasta ja sen kohteista. Esimerkiksi Mandatum Lifen European Small & Mid Cap -sijoituskorin salkunhoitajat tapaavat vuosittain 400–500 yritystä ympäri Eurooppaa aliarvostettuja yrityksiä etsiessään.

Informaatioetua ei kuitenkaan ole helppo saavuttaa, eikä historiallinen tuottokaan ole tae tulevasta.

”Suurin osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää vertailuindeksilleen pitkällä aikavälillä. Kun Mandatum Life sijoittaa itse rahastoihin, vaadimme niiltä näyttöä tuloksellisesta salkunhoidosta sekä johdonmukaista sijoitusprosessia, joka antaa edellytykset toistuvaan ylituottoon. Pääpaino rahastovalinnassa on sijoitusprosessin analysoinnissa”, Kukkasniemi kertoo.

Hyvien kohteiden löytäminen vaatii kuitenkin sijoittajalta jalkatyötä, kontakteja sekä erityistietoa markkinasta ja sen kohteista.

Aktiivinen rahasto voi olla hyvä valinta myös sijoittajalle, joka haluaa esimerkiksi hajauttamisen vuoksi sijoittaa kohteisiin, jotka eivät itselle ole niin tuttuja. Aktiivinen salkunhoito voi pelastaa sudenkuopilta.

”Sijoittaja voi luulla hajauttaneensa tehokkaasti, mutta todellisuudessa indeksirahastosta voi löytyä riskikeskittymiä. Esimerkiksi Euroopan korkomarkkinoille sijoittavassa indeksituotteessa saattaa olla suurella painolla Italian valtionlainoja tai eteläeurooppalaisten pankkien velkakirjoja, mikä ei esimerkiksi nykytilanteessa ole välttämättä se haluttu hajautus”, Kukkasniemi kuvaa.

Vastuullisuus näkyy aktiivisissa ja passiivisissa rahastoissa eri tavalla

Tiettyä indeksiä seuraava rahasto sijoittaa indeksin yrityksiin ottamatta kantaa niiden vastuullisuuteen tai yksittäisiin kohteisiin. Indeksirahasto ei poissulje esimerkiksi ase- tai öljyteollisuutta, eikä huomioi lapsityövoiman käyttöä, korruptiota tai yritysten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Viime aikoina tarjolle on tullut myös passiivisia rahastoja, jotka ottavat huomioon vastuullisuuden. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että tietyn alan yhtiöt rajataan pois rahaston seuraamasta indeksistä tai indeksissä painotetaan yhtiöitä, joiden vastuullisuusarvosana on parempi tai hiilidioksidipäästöt pienemmät kuin toimialalla keskimäärin.

Vastuullisuutta ei voi tarkastella pelkkien lukujen kautta, vaan se vaatii aina myös inhimillistä harkintaa.

Yritysten vastuullisuuden kokonaisvaltainen tarkastelu on kuitenkin vielä mahdollista vain aktiivisesti hoidetuille rahastoille, joissa sijoitusanalyysista ja -päätöksistä vastaa ihminen.

”Vastuullisuutta ei voi tarkastella pelkkien lukujen kautta, vaan se vaatii aina myös inhimillistä harkintaa. Hyödyntämällä neutraalien kolmansien osapuolten vastuullisuusraportteja ja tapaamalla yrityksiä kasvotusten salkunhoitaja pystyy tarkastelemaan yritysten vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti kaikista näkökulmista ja toisaalta myös vaikuttamaan suoraan kohteisiin, mikäli väärinkäytöksiä tai epäkohtia ilmenee”, Kukkasniemi konkretisoi.

Passiiviset rahastot kuitenkin kehittyvät, ja tulevaisuudessa vastuullisuutta voidaan huomioida paremmin myös passiivisissa rahastoissa.