Viikkokatsaus: Koronaviruksen toinen aalto kiihtyy Euroopassa. Nähdäänkö markkinoilla pian maaliskuun kaltainen pudotus?

Markkinakatsaus

Mitä vakuutuksia yrityksesi oikeasti tarvitsee?

Yrittäjyys

Mihin suuntaan Suomen talous kehittyy?

Näitä indikaattoreita kannattaa nyt seurata.

restart_talouskehitys.jpg

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras mainitsi helmikuisessa talousraportissaan, että jos Kiinassa havaittu virus alkaa levitä laajemmin, on sillä vakavia vaikutuksia.

Olihan sillä. Kesän hengähdystauon jälkeen tartunnat ovat alkaneet levitä syksyllä yhä nopeammin. Ennätyksiä tartuntojen määrässä on tehty sekä maiden että koko maailmankin tasolla. Monissa maissa rajoitustoimia on taas lisätty. Toisin kuin keväällä, epidemiaa yritetään hillitä paikallisilla ja kohdistetuilla toimilla. Näin pyritään välttämään yhteiskuntien sulkemiset eli kokonaisvaltaiset lock-downit. Talouden ja terveyden tasapainottelu on herkkää ja hankalaa.

”Joka tapauksessa nyt on hyvä varautua siihen, että pahimmat ajat ovat edessä. Yritysten vaikeimmat ajat suomalaisessa teollisuudessa tulevat vuoden viimeisellä neljänneksellä ja ensi vuoden alussa.”

Rautaporras painottaa, että tilanne muuttuu koko ajan.

Bkt-, inflaatio- ja muut isot makrotalouden ennusteet ovat hyvin epävarmoja, mutta ennusteraportteja lukemalla saa silti hyvää osviittaa yleisestä talouskehityksestä.

Rautaporras vinkkaa kolme indikaattoria, joita seuraamalla saa täsmällistä tietoa talouskehityksestä:

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Indeksi kertoo, mille tasolle teollisuuden kysyntä asettuu Suomessa ja Euroopassa. Suomen teollisuus on jälkisyklinen eli siinä muutokset näkyvät viiveellä muuhun Eurooppaan ja maailmaan verrattuna. Syksyn mittaan selviää, miten hiljentynyt kysyntä näkyy tuotannon tasossa. Suomessa tuotetaan isoja investointihyödykkeitä, ja nyt moni tilaaja lykkää tai peruu hankintoja. Toisaalta muualla teollisuustuotanto on piristynyt. Se voi näkyy Suomessakin jossain vaiheessa.

http://www.stat.fi/til/ttvi/2020/07/ttvi_2020_07_2020-09-10_tie_001_fi.html

 

Euroalueen ostopäällikköindeksi

Ostopäällikkö hankkii yritykseen raaka-aineet, komponentit ja palvelut. Siksi hänen täytyy tuntea yrityksen valmistusprosessit ja tulevaisuudennäkymät. Taloustietoa tuottavat yritykset kyselevät ostopäälliköiltä heidän arvioitaan esimerkiksi uusista tilauksista ja varaston koosta ja jalostavat tiedon indekseiksi.

Kun ostopäällikköindeksin lukema on yli 50, talous kasvaa. Kun se on alle 50, talous supistuu.

”EU on suomalaisyritysten keskeisin vientialue. Kun seuraa koko euroalueen indeksiä, maittaiset heilahtelut lieventyvät. Composite-indeksissä ovat mukana sekä teollisuus että palvelut, mutta niitä voi seurata myös erikseen.” Linkistä löytyy lista tuoreimmista ostopäällikköindekseistä.

https://www.markiteconomics.com/Public/Release/PressReleases

 

Kuluttajien luottamusindikaattori

Tilastokeskus ja muut eurooppalaiset tilastoviranomaiset kyselevät kuukausittain, mitä mieltä kansalaiset eli kuluttajat ovat omasta taloudestaan ja tulevaisuudennäkymistä. Kuluttajien rooli talouden pyörien pyörittämisessä on nyt tavallista merkittävämpi, koska Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronasta muuta maailmaa paremmin ja vähemmillä poikkeustoimilla.

”Kuluttajien luottamuksesta näkee, onko tulossa märkä rätti -reaktio vai pidetäänkö nykytilaa uutena normaalina. Silloin toinen aalto ei olisi maailmanloppu.”

https://findikaattori.fi/fi/104

 

Jaa artikkeli