”Näkemyksemme mukaan”
Kun asiakkaiden varoja hoidetaan samoin kuin omia, kutsutaan sitä kanssasijoittamiseksi. Kanssasijoittamisessa Mandatumin asiakkaat pääsevät hyötymään Sampo-konsernin kanssa yhdessä muotoillusta sijoitusnäkemyksestä, erikoisosaamisesta, kontakteista ja suuren sijoittajan mittakaavaeduista.
Kun lääkeaineen partikkelikoko pienenee, sen biologinen hyväksikäytettävyys paranee, jolloin lääkeaine imeytyy paremmin kehon verenkiertojärjestelmään. Silloin mahdolliset sivuvaikutukset, ympäristöhaitat ja kustannukset pienenevät. Esimerkiksi tuiki tavallista kipulääkettä riittäisi murto-osa nykyisestä.
”Pienempi lääkemäärä riittää, koska lääkettä valuu vähemmän hukkaan elimistön läpi”, Mandatum Asset Managementin private equity -sijoituksista vastaava johtaja Alexander Antas sanoo.
Suomalaisen Nanoform-yrityksen teknologia on haluttua maailmalla ja yrityksen maine alan osaajana niin kova, että se on saanut rekrytoitua kansainvälisten lääkeyhtiöiden osaajia ja saanut heidät jopa muuttamaan Suomeen.
Siihen ja uusien nanonisointilinjojen rakentamiseen Nanoform on tarvinnut rahaa. Niinpä se otti pari vuotta sitten yhteyttä investointipankkiiriin, joka puolestaan otti yhteyttä Sampoon ja siihen kuuluvaan Mandatumiin.
”Heillä ei ollut vielä liikevaihtoa, mutta todella mielenkiintoinen, pitkälle kehitetty teknologia”, Antas kertoo.
Mandatum päätti osallistua yhtiön antiin ja ryhtyä Nanoformin omistajaksi. Nanoform kasvoi, ja kesällä 2020 se listautui pohjoismaisten pörssien First North Premium -listalle.
Nanoformia ostettiin myös Mandatum Life Eläke -sijoituskoriin. Näin tehtiin, koska yhtiön periaatteena on hoitaa asiakkaiden varoja samoin kuin omiaan. Sitä kutsutaan kanssasijoittamiseksi.
Kun Nanoformin osakkeet myytiin ML Eläke -korista listautumisen jälkeen, jäi niistä koriin noin nelinkertainen tuotto.
Ilman kanssasijoittamista eläkevarojaan säästävällä työntekijällä ei olisi pääsyä Nanoformin kaltaisiin kohteisiin, kansainvälisiin kiinteistöihin, pääoma- eli private equity -sijoituksiin eikä tavallisesti vain suursijoittajille tarjottuihin lainasijoituksiin. Kanssasijoittamisessa Mandatumin asiakkaat pääsevät siis hyötymään Sampo-konsernin kanssa yhdessä muotoillusta sijoitusnäkemyksestä, erikoisosaamisesta, kontakteista ja suuren sijoittajan mittakaavaeduista.
ML Eläkkeen sijoitustuottoja karttuu niille suomalaisyritysten työntekijöille, joille työnantaja on ostanut ryhmäeläkevakuutuksen Mandatumista. Sijoituskoriin mahtuu sijoittamisen koko kirjo perinteisestä osakesijoittamisesta yksittäisten, listaamattomien yritysten osakkeisiin, kiinteistösijoituksiin ja yksittäistapauksina neuvoteltuihin yrityslainoihin.
Kärsivällinen opportunisti jaksaa penkoa
Pitkäjänteisyys ja vastuullisuus ovat osa konsernin näkemystä: Sampo on sijoittajana kärsivällinen opportunisti, minkä ansiosta se löytää hyviä sijoituksia erityisesti huonoina aikoina. Koska sijoitukset mielletään pitkäaikaisiksi, asiantuntijat penkovat ja analysoivat ne perusteellisesti ennen ostopäätöksiä. Niin Antaskin teki Nanoform-sijoitusta harkitessaan.
”Sijoitus oli meille poikkeuksellinen ja urallani ensimmäinen näin alkuvaiheessa olevaan yritykseen. Mutta olemme joustavia ja opportunistisia. Tartumme tilaisuuteen”, Antas sanoo.
Nanoformille taas on Sammosta ja Mandatumista muutakin hyötyä kuin silkka raha.
”Tällaisia sijoituksia ei tarjota kenelle tahansa. Yrityksen perustajat kontaktoivat vain ammattimaisia yrityksiä. Aloittelevilta yrityksiltä kysellään usein, ketkä teitä omistavat. Silloin on eduksi, että omistajalistassa on kaltaisiamme hyvämaineisia sijoittajia.”
Sampo on sijoittajana kärsivällinen opportunisti. Sijoitusten pitää olla niin hyviä, että ne pärjäävät yli suhdanteiden ja markkinatöyssyjen.
Sammolla on omaa sijoitusvarallisuutta 20 miljardia euroa. Lisäksi sen sijoittamien asiakasvarojen arvo on kahdeksan miljardia euroa.
Konserni on pohjoismainen suursijoittaja, ja suurten sijoitusten menestyksekkääseen hoitamiseen tarvitaan kokemusta ja näkemystä. Se tarkoittaa joskus vastavirtaan uimista ja sitä, ettei sijoituskohteita valita indeksipainojen vaan syvällisen oman analyysin perusteella.
”Analysoimme jatkuvasti yksittäisiä kohteita ja käymme läpi hankevirtaa. Sitten peilaamme yksittäisiä hankkeita vallitsevaan tilanteeseen”, Mandatum Asset Managementin toimitusjohtaja Lauri Vaittinen sanoo.
Sijoittamisen perusoletuksena on, että markkinoiden stressitilanteita syntyy aina. Niinpä huonot ajat ovat yhtiölle hyvä tilaisuus.
”Harvinainen lainojen ostaja ilmaantuu, kun hinnat romahtivat eniten sitten vuoden 2009”, talousuutistoimisto Bloomberg uutisoi 24. maaliskuuta eli keskellä koronakriisiä. Mandatum ja Suomi mainittu!
”Meille on hyvä, kun moni haluaa päästä sijoituksistaan eroon. Silloin on tarjolla mielenkiintoisia kohteita”, Vaittinen kertoo. Ja kun on tarjontaa, ostajalla on paremmat mahdollisuudet neuvotella ostokselleen hyvät ehdot.
Finanssikriisi uudisti lainamarkkinoita
Pankkien pääomavaatimukset kiristyivät finanssikriisin jälkeen, joten ne eivät anna rahaa lainaksi entiseen malliin. Siksi yritykset eivät enää hakeudu automaattisesti pankkien puheille, kun ne tarvitsevat rahaa yritysostoihin tai muihin investointeihin. Yhä useammin ne neuvottelevat lainasopimuksen sijoittajien muodostaman ryhmän kanssa, joko pankkilainan sijasta tai sen rinnalle. Hyvät suhteet ja asiantuntemus vaikuttavat siihen, kenelle sijoitusmahdollisuuksia tarjotaan.
Tällaisten syndikoitujen tai muuten tapauskohtaisesti sovittujen yrityslainojen nousua pankkilainojen ja julkisten joukkovelkakirjalainojen rinnalle selittää sekin, että nollakorkojen ja kalliiden osakkeiden maailmassa sijoittajat tarjoavat mielellään rahojaan lainaksi, jos tuotto on järkevä riskiin nähden.
Yrityksiä nämä lainat houkuttavat myös, koska julkisille velkakirjamarkkinoille tarvittava virallinen luottoluokitus voi olla niille liian kallis tai muuten sopimaton.
Yrityslainoihin sijoittaminen on käsityötä muistuttavaa huolellista analyysia.
Isot toimijat voivat päästä vaikuttamaan lainaehtoihin ja lainan rakenteeseen. Parhaimmillaan ne voivat siis muokata sijoitustaan haluamaansa suuntaan neuvottelujen aikana. Yrityslainoihin sijoittaminen onkin käsityötä muistuttavaa huolellista analyysia.
Usein tämän tyyppisessä sijoittamisessa järkevä minimisijoitussumma on kymmenen miljoonaa euroa, joten välttämättä suurillakaan instituutiosijoittajilla ei ole yksin pääsyä markkinaan.
Vuonna 2020 Mandatum on sijoittanut esimerkiksi terveydenhuoltoyritys Mehiläisen, urheiluvälinevalmistaja Amerin ja kiinteistöpalveluja myyvän Kotikadun lainoihin.
Sijoittajakunta on mukana usein lainojen loppuun asti, joten sijoitukset ovat ennemminkin pitkiä ja strategisia kuin lyhyitä ja taktisia. Se sopii yhtiön pitkäaikaisen ja vastuullisen sijoittamisen linjaan.
Yrityslainojen tapaan pääomasijoituksissa tarvitaan suhteita ja asiantuntemusta. Tyypillinen pääomasijoittaja ostaa yrityksen, laittaa sen kuntoon muutamassa vuodessa ja myy eteenpäin.
Pääomasijoittaja voi rahoittaa ostoksensa lainalla, jonka se saa esimerkiksi aktiivisilta suursijoittajilta. Pääomasijoittaja voi olla myös rahasto, johon pääsee mukaan minimisummilla, jotka ovat usein yksityissijoittajien ulottumattomissa. Ennen koronaa pääomasijoituksiin oli niin kova tunku, etteivät kaikki halukkaat päässeet niihin mukaan. Tällaisissa tilanteissa sijoittajalle on hyötyä Mandatumin hyvistä suhteista.
”Mitä tehokkaampi markkina, sitä vaikeampi sitä on voittaa”, Vaittinen toteaa. Tehokkailla markkinoilla yksityissijoittajat voivat päästä lähelle ja ohikin suursijoittajien tuoton. Kaiken olennaisen ja julkisen tiedon pitäisi näkyä heti osakkeiden hinnoissa, joten yksittäinen sijoittaja ei voi pärjätä jatkuvasti markkinoita paremmin.
Kun sijoitetaan tehokkailla markkinoilla, tämä tarkoittaa, että kustannuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi yksityiset piensijoittajat voivat sijoittaa likvideihin pohjoisamerikkalaisiin osakkeisiin joko ostamalla suoraan esimerkiksi Applen ja Facebookin osakkeita tai sijoittamalla indeksirahastoon.
Epätehokkailla markkinoilla on toisin.
”Niillä tarvitaan taitoa ja kontakteja. Mitä epälikvidimpi ja epätehokkaampi markkina on, sitä enemmän salkunhoitajan rooli korostuu”, Vaittinen sanoo.
Paikallistuntemus on hurja etu kiinteistömarkkinoilla
Kiinteistömarkkina on epätehokas, koska se on voimakkaasti paikallinen. Suomalainen yksityissijoittaja ei voi mitenkään hankkia samoja tietoja kiinteistöistä ja niiden sijaintialueista kuin paikalliset, alueella liikkuvat asiantuntijat. Siksi Mandatum voi omien suorien sijoituksien lisäksi sijoittaa kiinteistömarkkinoihin ulkomaisten kumppanien kautta.
Vaittisen mukaan yksityissijoittajille tarjotut kiinteistösijoitukset ovat usein ”huonoa laatua”.
”Yksityissijoittajalle saatetaan tarjota kahdeksan prosentin varman tuoton kohdetta. Voi miettiä, kuinka luotettava tarjous on. Kukaan, jolla on tosi hyvä kiinteistökohde, ei kerää rahoja yksityissijoittajilta, vaan ottaa mieluummin yhteyttä muutamaan ammattisijoittajaan, jotka ymmärtävät bisneksen.”
Meillä on harvemmin orjallista allokaationäkemystä, koska menemme kohteet edellä.
Myös listattujen yhtiöiden markkina voi olla epätehokas. Tällaisia ovat esimerkiksi eurooppalaisten ja pohjoismaisten pienyhtiöiden markkinat. Epätehokkuus näillä julkisilla markkinoilla tulee siitä, että yrityksiä seuraavia analyytikkoja ja asiantuntijoita on vain vähän. Tietoa on tarjolla, mutta siihen ei perehdytä. Silloin se, joka perehtyy, voi löytää aarteen.
ML Eläkkeen asiakkaille kerrotaan salkun sisällöstä allokaation avulla. Allokaatio eli sijoituskohteiden hajautus esimerkiksi osakkeisiin ja velkakirjoihin tai maanosien tai toimialojen mukaan helpottaa salkun sisällön jäsentämistä.
”Meillä on harvemmin orjallista allokaationäkemystä, koska menemme kohteet edellä. Jos meillä on esimerkiksi osakepainoa suomalaisissa yrityksissä, se ei usein johdu siitä, että olemme päätelleet Suomen bruttokansantuotteesta suomalaisyritysten olevan hyvä sijoitus. Se johtuu siitä, että pidämme omistamiamme suomalaisyrityksiä hyvinä sijoituksina”, Vaittinen selostaa.
