Viikkokatsaus: Kiihtyykö elvytys Yhdysvalloissa ja Euroopassa?

Markkinakatsaus

Mitä vakuutuksia yrityksesi oikeasti tarvitsee?

Yrittäjyys

Hallituksen muistilista menestykseen

DIFin hallitustyötutkimus julkaistiin vuoden 2019 kesäkuussa. Tulokset kertovat, että parannettavaakin on: aikaa kuluu paljon muiden kuin ennalta valmisteltujen asioiden käsittelyyn ja kolmasosa tutkimukseen vastanneista kokee motivaationsa huteraksi. Hallitustyöskentelyn asiantuntija Leena Linnainmaa kannustaa hallituksia haastamaan työskentelytapojaan.

hallitusammattilainen_avaus_1280x720.jpg
Kuvat: Kaapo Kamu

Hallituksessa rakennetaan yrityksen tulevaisuutta ja menestystä. Tehtävä ei ole helppo eikä yksinkertainen. Hallituksen kannattaa omassa toiminnassaan miettiä ainakin seuraavia asioita.

Onhan hallituksen kokoonpano monipuolinen ja osaaminen laaja­alaista? Moni toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen kantaa huolta hallituskokoonpanon liian vähäisestä vaihtuvuudesta ja riittävästä osaamisesta yhtiön tulevien haasteiden edessä. Yrityksen nykytilan kannalta istuva hallitus voi olla hyvinkin pätevä ja osaava – mutta entä tulevaisuudessa? Riittävätkö hallituksen rahkeet siivittämään yrityksen kasvutavoitteita tai selviytymistä teknologisessa murroksessa? Jos hallituksen jäsenet eivät vaihdu, ei välttämättä synny riittävän monipuolista pohdintaa eri näkökulmista. Jos sama porukka on työskennellyt hyvässä yhteishengessä vuosia, voi olla haastavaa uudistaa ryhmän ajattelua.

Haluaahan jokainen hallituksen jäsen olla mukana oikeasta syystä? Hallituksiin saatetaan hamuta kymmenen hallituspaikan supermiehiä ja -naisia. Ennen hallituskandidaattien kartoittamista on kuitenkin syytä pohtia, miksi kyseinen ehdokas haluaa toimia juuri tämän yrityksen hallituksessa. Yhtiön toiminnassa pitää olla jotakin, joka motivoi hallitustyöhön. Jos aito innostus yhtiöön puuttuu, ei ole varmaa, että jäsen tekee työtään 110 lasissa.

Pääseehän ammattilaisten ääni esiin? Hyvässä hallitustyössä kaikki asiansa osaavat ja työhönsä motivoituneet hallituksen jäsenet osallistuvat päätöksentekoon ja keskusteluun. Puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, että näin käy. Hallituksessa voi olla introvertti, jolla olisi paljon annettavaa, mutta nopeasti reagoivat ekstrovertit hallitsevat keskustelua. Tärkeitä ja vaikeita asioita pohdittaessa puheenjohtaja voi ohittaa puheenvuoropyynnöt ja kehottaa esimerkiksi virkaiältään nuorinta hallituksen jäsentä kertomaan näkemyksensä asiaan ensin. Puheenjohtamisen keinoilla voidaan muuttaa hallitukseen pesiytyneitä voimasuhteita ja piintyneitä tapoja ja saada hallitus loistamaan.

Käytetäänhän aika fiksusti? Hallitusten kokouksissa jää joskus liian vähän aikaa paneutua strategisiin asioihin ja pohtia tulevaisuutta, jos keskustelu painottuu operatiivisten asioiden ja menneen raportoinnin käsittelyyn. Yksi ratkaisu voi olla esityslistan käsittelyjärjestyksen kiepsauttaminen ympäri, jolloin strategiset ja tulevaisuusasiat käsitellään ensin. Toinen vaihtoehto on, että jokainen asiakohta aikataulutetaan tarkoin ja puheenjohtaja pitää kiinni aikataulusta.

Haluaahan hallitus kehittyä? Hallitus voi parantaa suoritustaan omaksumalla jatkuvan kehittymisen periaatteen. ”Näin on ennenkin tehty” -asenne ei riitä tulevaisuuden haasteissa.

Eräs hyödyllinen muutostyökalu on hallitustyön arviointi. Se edellyttää kuitenkin aitoa sitoutumista ja halua kehittyä. Nöyryyttä ja rehellisyyttäkin tarvitaan. Jos hallitustyön arviointia pidetään tick the box -pakkopullana, se on ajanhukkaa. Hallitustyön arviointiin kannattaa ottaa mukaan myös toimitusjohtaja ja selvittää hänen näkemyksiään siitä, kuinka hyvin hallitus suoriutuu työstään ja esimerkiksi sparraa toimitusjohtajaa. Toimitusjohtajathan kaipaavat hallituksen panosta ja sparrausta, eivät suinkaan vierasta sitä. Loistavat tulokset tehdään aina yhdessä.

Tutkimus taustalla:

Suomalaisten suuryritysten hallitukset pitävät vuodessa noin kymmenen neljän tunnin mittaista kokousta. Mitä kokouksissa tapahtuu? Hallitusammattilaisten järjestö Directors’ Institute Finlandin luotsaama hallitustyötutkimus julkaistiin tämän vuoden kesäkuussa. Syvähaastatteluihin ja kyselyihin vastasi yli 300 hallitusjäsentä ja toimitusjohtajaa.

Tulokset sisältävät paljon positiivista. Kokouksiin valmistaudutaan huolella. Hallituksissa vallitsee hyvä keskinäisen luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri.

Parannettavaakin on. Noin kolmannes kokousajasta kuluu tärkeimmän eli strategiatyön parissa, mutta vain puolet ajasta käsitellään ennalta valmisteltuja aiheita. Loppuaika rönsyillään.

Konsensushenki jyrää. Yli 70 prosenttia yrityksistä kertoo strategiakeskustelun johtavan selkeään päätökseen. Vai taskulämpimään kompromissiin? Jos haastavat näkemykset on tapana haudata, ei ole ihme, että kolmasosa tutkimukseen vastanneista hallitusjäsenistä kokee motivaationsa huteraksi. 

Hallitustyöskentelyn asiantuntija Leena Linnainmaa kannustaa hallituksia haastamaan itseään ja työskentelytapojaan.

Teksti: Satu Rämö
Jaa artikkeli