Fearless Finns: Takaisin Keski-Eurooppaan

Tämän viikon Fearless Finns -blogia päivittää Riikka Honkanen, joka valmistautuu tällä hetkellä Itävallassa seuraaviin kilpailuihin. Riikka kertoo blogissa miksi pitää parisuurpujottelusta, ja miten se eroaa tavallisesta kilpailusta.

Kuvat: Skisport Finland

Mandatum Lifen kumppani, alppihiihdon naisten maajoukkue, kirjoittaa kauden aikana viikoittaista Fearless Finns -blogia Mandatum Lifen verkkosivuilla. Joukkueeseen kuuluu kaudella 2020-2021 Riikka Honkanen, Erika Pykäläinen, Rosa Pohjolainen sekä tällä hetkellä kuntoutusprosessia läpikäyvä Nella Korpio. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista sekä siitä, millaisia muutoksia poikkeuksellinen vuosi on tuonut uralle. Kaiken taustalla on alppimaajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.

Tätä kirjoittaessani joulukuun ensimmäisenä päivänä saavuin juuri Itävallan Kaunertaliin. Lähdimme aamulla päävalmentaja Nicolas Burtinin kanssa ajamaan Ranskasta Zurichin lentokentälle hakemaan Rosa mukaan kyytiin. On ollut kiireinen viikko, sillä Lech/Zuersin maailmancupin parallelkisa laskettiin heti Levin kisaviikonlopun jälkeisenä torstaina. Levin maailmancupkisan jälkeen ehdin olla yhden päivän kotona, jonka jälkeen lensin Keski-Europpaan.

Minun oli tarkoitus treenata ennen Lech/Zuersin parallelkilpailua, jotta saisin taas tuntumaa suurpujottelusuksiin pienen tauon jälkeen. Laukkuni, jossa oli laskuvarusteeni, jäi kuitenkin matkan varrelle Amsterdamiin. Treenaamisen sijaan minun piti jäädä yöksi valmentajallemme Nicolakselle odottamaan, että laukkuni tulee seuraavana päivänä, jotta pääsisimme lähtemään kohti Lechiä. Kilpailuaamuna pääsin onneksi laskemaan vaparia ja sain hieman tuntumaa suksiin.

Tykkään paripujottelusta ja parisuurpujottelusta, siinä on ihan eri fiilis kuin viikko49-1.jpgtavallisessa kilpailussa. Startti tapahtuu lähtötelineistä valo- ja äänisekvenssin mukaan. Ensin kolme punaista valoa, joiden jälkeen vihreä valo avaa lähtötelineen luukun. Luukku jumittuu jos suksenkärjet koskevat luukkuun ennen vihreää valoa, joten lähdön ajoitus on tärkeä. Tälle kaudelle parallelkisojen formaatti muuttui niin, että aamulla lasketaan karsintalaskut josta 30 nopeinta saavat maailmancupin pisteitä, mutta vain 16 nopeinta pääsevät finaalikierrokselle taistelemaan voitosta.

Parallelissa toinen kilpailija laskee vierellä samaan aikaan. Kilpailussa on silti tärkeää keskittyä vain omaan laskuun, eikä siihen mitä vieressä tapahtuu. Minulle oli helppoa keskittyä vain omaan laskuun, en itse asiassa edes tiennyt ketä vastaan lasken karsintakisassa ennen kuin vasta maalissa. Koska finaalikierrokselle pääsee vain 16 laskijaa, minun laskuni päättyivät karsintakilpailuun.

Kuulin, että rinne missä kilpailu laskettiin, rakennettiin kyseistä kilpailua varten. En ole ikinä aiemmin nähnyt myöskään niin lyhyttä kuuden hengen kuvullista tuolihissiä penkinlämmittimellä. Rinteen valotkin olivat ihan omaa luokkaansa, koska kilpailu laskettiin illalla.

Tällä viikolla treenaamme Rosan kanssa muutaman päivän suurpujottelua täällä Kaunertalissa ennen kun siirrymme Itävallan Hippachiin, jossa viikonloppuna kilpailemme kahdessa Eurooppacupin suurpujottelukilpailussa. 12.-13.12 on taas seuraavien maailmancupien aika, silloin ohjelmassa on kaksi suurpujottelun osakilpailua Ranskan Courchevelissa.

-Riikka

Jaa artikkeli