Koronakriisi sai yrittäjät pohtimaan omaa taloudellista turvaansa

Yrittäjyys

Viikkokatsaus: Katkeaako kasvuyhtiöiden pitkä lento vihdoin?

Markkinakatsaus

Avioero voi panna henkivakuutuksen uusiksi

Henkivakuutuksen edunsaaja valitaan usein senhetkisen elämäntilanteen mukaan. Avioeron kohdalla nimen vaihtaminen ei välttämättä tule mieleen.

avioero-voi-panna-henkivakuutuksen-uusiksi.jpg

”Kunnes kuolema meidät erottaa” on kaunis ajatus – ja monien avioliittojen kohdalla se toteutuukin. Siksi avioparien on luonnollista muistaa toisensa myös vapaaehtoista henkivakuutusta hankkiessaan.

Useiden avioparien polut erkanevat kuitenkin jo ennen kummankaan kuolemaa. Tällöin henkivakuutusta on syytä tarkastella uudelleen.

Avioero-osituksessa vapaaehtoinen säästöhenkivakuutus luokitellaan ositettavaksi varallisuudeksi.

 

Avioero-osituksessa vakuutussäästöjä kohdellaan eri tavoin kuin jäämistöosituksessa eli tilanteessa, jossa toinen puoliso kuolee. Avioero-osituksessa vapaaehtoinen säästöhenkivakuutus luokitellaan ositettavaksi varallisuudeksi, eikä vakuutuksen edunsaajamääräys vaikuta käytäntöön silloinkaan, kun vakuutuksen ottajalla ei vakuutusehtojen mukaan ole oikeutta lunastaa säästöjä. Puolison on kuitenkin itse omistettava ositukseen menevä vakuutus, eli työnantajan vakuutukset eivät siihen kuulu.

Eron varalta vakuutussäästöt voi jo etukäteen rajata avio-oikeuden ulkopuolelle avioehdolla. Näin vakuutussäästöt pysyvät omissa käsissä, eikä edunsaajan asema vaarannu.

”Puoliso” vai nimetty edunsaaja?

Eron tullen henkivakuutus kannattaa joka tapauksessa tarkastaa. Edunsaaja valitaan yleensä senhetkisen elämäntilanteen mukaan, ja usein puolisot haluavat turvata toistensa taloudellisen tilanteen pahimman varalta. Eron yhteydessä edunsaajan vaihtaminen ei välttämättä tule mieleen.

Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin, eli edunsaajan ei tarvitse olla osallisena kuolinpesässä. Näin ollen edunsaajaksi voi päätyä entinen puoliso, jos henkivakuutuksen tietoja ei ole huomattu eron yhteydessä päivittää.

Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen voi antaa nimeämättä edunsaajia, esimerkiksi muodossa puoliso, lapset tai puoliso ja lapset. Jos edunsaajia ovat puoliso ja lapset, eikä puoliso ole kuolinhetkellä enää elossa, lapset saavat koko korvauksen. Jos edunsaajana on vain puoliso ja puoliso on jo kuollut, korvaus maksetaan kuolinpesään.

Eron tullen henkivakuutus kannattaa tarkastaa, sillä sen edunsaajamääräys ohittaa testamentin.

 

Puolison valitseminen edunsaajaksi päivittää edunsaajan, jos vakuutuksen omistaja menee uusiin naimisiin. Jos edunsaaja on kuitenkin valittu nimellä ja henkilötunnuksella, edunsaaja on edelleen entinen puoliso, ellei nimeä vaihdeta henkivakuutukseen.

Henkivakuutuksen voi ottaa myös pariturvana yhdessä kumppanin kanssa, mikä on yksin otettua turvaa halvempaa. Eron tullen myös pariturvan tarve on syytä arvioida.

Edunsaajan vaihtaminen avioeron yhteydessä ei tietenkään ole pakollista. Ero ei välttämättä tarkoita välirikkoa eikä kukaan kiellä turvaamasta läheisen taloutta, oli parisuhteen status mikä tahansa.

Jaa artikkeli