Sijoittamista koronakriisin varjossa

Sijoitusmarkkinoille on viime viikkoina virinnyt positiivisempi tunnelma, mitä ovat edesauttaneet keskuspankkien voimallinen rahaelvytys ja valtioiden ilmoitukset massiivisista tukipaketeista. Lisäksi virustartuntojen määrän väheneminen suuressa osassa länsimaita ja sitä seurannut spekulaatio asetettujen rajoitusten asteittaisesta höllentämisestä on myötävaikuttanut optimismiin.

Markkinatasojen paluu maaliskuun stressitasoille vaatisi epäluottamuksen kasvamista valtioiden ja keskuspankkien kykyyn lieventää epidemian taloudellisia vaikutuksia. Tämä on mahdollinen, muttei nykytietojen valossa todennäköisin tapahtumapolku. Liikkumis- ja liiketoimintarajoitusten poistaminen ja talouden palautuminen kasvu-uralle ei kuitenkaan tule olemaan suoraviivainen prosessi. Keskeinen riski on koronaviruksen leviämisen kiihtyminen uudelleen rajoitusten poiston myötä, joka saattaisi johtaa rajoitusten kiristämiseen uudelleen.

Markkinakehityksen ja talouskasvun toipumisen kannalta epidemian kesto on ratkaisevaa. Maailmanlaajuisesti tartuntojen kasvu hidastuu tällä hetkellä ja tautiaallon huippu näyttäisi olevan lähellä monessa Euroopan maassa ja USA:n pahiten kärsineissä osavaltioissa. Kiinassa liikkumisrajoituksia on laajalti purettu, Hongkongissa ja Singaporessa lievennetty, vaikka uusia tautitapauksia on edelleen ilmennyt pienissä määrissä. Nykyennusteiden mukaan eristystoimenpiteitä ja liiketoimintarajoituksia voidaan ruveta purkamaan Euroopassa ja USA:ssa toisen neljänneksen aikana. Ilman väestön rokotesuojaa osa rajoituksista jäänee kuitenkin voimaan pidempään. On myös mahdollista, että kuluttajat eivät rajoitusten poiston jälkeenkään heti palaa samoihin kulutustottumuksiin joko virustartunnan pelon tai heikentyneen henkilökohtaisen taloutensa takia. Nykyennusteiden mukaan talousaktiviteetti pysyy keskimääräistä alhaisempana ja maailmantalouden kasvu tulee painumaan ennätysmäisen negatiiviseksi.

Rajoitusten takia työttömyys on kasvanut voimakkaasti länsimaissa, mikä nostaa kulutusvoiman menettämisen riskiä tilanteen pitkittyessä. Rajoitusten lieventyessä teollisuustuotannon käyttöaste palautuu todennäköisesti nopeammin, palvelusektoreiden käyttöaste hitaammin. Tilanteesta huolimatta kulutus- ja investointikysyntä ei tyrehdy kokonaan, vaan saattaa muuttaa muotoaan ja kohdistua erityyppisiin hyödykkeisiin ja palveluihin kuin aiemmin. Päivittäistavaroiden sekä digitaalisten palveluiden kysyntä on jopa noussut.

Keskeiset keskuspankit ovat laskeneet ohjauskorkojaan ja lisänneet rahan tarjontaa ylläpitääkseen uskoa rahoitusjärjestelmään, varmistaakseen kysynnän markkinoille tulevalle uudelle velalle sekä lieventääkseen epidemian taloudellisia vaikutuksia rahoitus- ja yrityssektorille. Maalis-huhtikuun aikana keskuspankit Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat ostaneet yritys- ja valtion velkapapereita markkinoilta yhteensä noin 3 000 miljardin euron edestä. Lyhyen aikavälin vaikutukset velkamarkkinoihin ovat olleet toivotun mukaiset riskilisien supistuttua ja markkinaheilunnan pienennyttyä. Pidemmässä juoksussa keskuspankkien rooli velkamarkkinoiden riskin hinnoittelussa tulee yhä kasvamaan, mikä ei ole ongelmatonta.

Yksittäiset valtiot ovat julkistaneet mittavia julkisen talouden menolisäyksiä epidemianaikaisen siltarahoituksen varmistamiseksi yhtiöille ja palkansaajille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa elvytysohjelmat ovat kooltaan toistakymmentä prosenttia suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen, mikä antaa kuvan maiden hallitusten arviosta epidemian talousvaikutusten mittakaavasta. Epidemian pitkittyessä tai mahdollisen toisen tautiaallon syntyessä ilmoituksia lisätoimista voi odottaa.

Epäilyjä toimenpiteiden toimivuudesta ja tehokkuudesta on kuitenkin esitetty. Valtioiden kyky korvata pienkuluttajan roolia taloudessa on rajallinen etenkin pienten ja keskisuurten palveluyhtiöiden osalta. Tämä tulee korostumaan, jos rajoitusten purkaminen pitkittyy. Pienten ja keskisuurten yritysten ollessa suurimpia työllistäjiä epäilyt eivät ole perusteettomia. Vaikka epidemian kesto länsimaissa parhaimmassa tapauksessa seuraisi Aasiassa nähtyä kaavaa, jossa eristystoimenpiteitä voitiin lieventää noin kolme kuukautta epidemian puhkeamisen jälkeen, tulevat vaikutukset yritysten taloudelliseen tilanteeseen olemaan huomattavasti pidempiaikaisia. Viranomaisten haastavin tehtävä on kohdentaa elvytystoimenpiteitä mikrotasolla estääkseen negatiivisen kierteen, jossa irtisanomiset johtavat kulutusvoiman pitkäaikaiseen menetykseen.

Öljyn hinta painui negatiiviseksi Yhdysvalloissa

20. päivänä pääasiallisena öljyn kaupankäyntivälineenä Yhdysvalloissa käytetyn WTI-öljylaadun hinta kävi toukokuun futuurisopimuksen osalta negatiivisena. WTI-futuuri on fyysisen selvityksen kaupankäyntiväline – toisin sanoen futuurinhaltioille toimitetaan öljyä erääntymisen jälkeen. Keskeisenä syynä poikkeukselliseen hintakehitykseen oli finanssisijoittajien, kuten maailman suurimman pörssinoteeratun öljyrahaston tarve myydä futuuripositiotaan ennen sopimuksen erääntymistä. Näillä markkinatoimijoista ei ollut missään vaiheessa tarkoituksenakaan ottaa vastaan öljytoimitusta, vaan sen sijaan myydä erääntyvä futuurisopimus ja siirtyä seuraavaan, myöhemmin erääntyvään sopimukseen. Tämä laukaisi toukokuun sopimuksen erääntyessä myyntiaallon, joka painoi hinnan hetkellisesti negatiiviseksi. Vastaavasti Euroopassa yleisesti käytetty Brent-laadun öljyfutuuri on puhtaasti instrumentti, eikä siihen kohdistunut samankaltaista myyntipainetta.

Taustalla on myös öljymarkkinassa vallitseva ylitarjontatilanne, joka edelleen jatkuu. OPEC-maat sekä Venäjä, Yhdysvallat ja Meksiko ovat sopineet öljyntuotantonsa leikkaamisesta yhteensä noin kymmenellä miljoonalla tynnyrillä päivässä, toisin sanoen noin kolmetoista prosenttia maailman päivittäisestä kokonaistuotannosta. Taloustilanteen takia öljyn kysyntä on kuitenkin laskenut arviolta kolmekymmentä prosenttia vuodenvaihteen tasoilta, joten tuotantoleikkaus on ollut riittämätön kysynnän vähenemiseen nähden. Tämä on johtanut varastokapasiteetin täyttymiseen ja varastohintojen nousuun. Korkean varastovolyymin takia kysyntä-tarjontatilanteen normalisoituminen kestänee pitkään.

Jatkamme varovaisesti asemoituneina

Tasaisen kassavirran ja vahvan taseen omaavien yhtiöiden osakkeet ovat olleet sijoittajien suosiossa viimeisen kuukauden markkinanousuna aikana. Sykliset sektorit, jotka tyypillisesti ovat nousukärjessä talouskasvun elpyessä, eivät suhteellisessa tarkastelussa ole pärjänneet erityisen hyvin. Merkillepantavaa on myös, että teknologiasektorin yhtiöiden tuloksentekokyvyn merkitys koko osakemarkkinan kannalta on viime aikoina korostunut entisestään viiden suurimman teknologiayhtiön muodostaessa noin viidenneksen koko Yhdysvaltain osakemarkkinasta. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tällainen markkinariskin keskittyminen pieneen yritysmäärään ei ole ollut pitkäaikaista.

Osakesijoituksissa jatkamme edelleen varovaisesti asemoituneina, sillä talous- ja tuloskasvuennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Olemme jo pidempään olleet alipainossa energiasektorin osakkeissa, sillä näemme toimialaan kohdistuvan kohoavia kustannuspaineita ja mahdollisia lainsäädännöllisiä rajoituksia ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun myötä. Tämä on toiminut hyvin energiasektorin kärsiessä öljyn hinnan laskusta. Eurooppalaisissa osakkeissa painotamme pieniä ja keskisuuria yhtiöitä emmekä niinkään suuria eurooppalaisia pankkeja, mikä on myötävaikuttanut positiivisesti. Painotamme myös keskimääräistä vähemmän velkaa taseessaan omaavia yhtiötä.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.