Allokaationäkemys: Paluu uuteen normaaliin

Koronavirusepidemian hellittäminen monissa maissa tarjosi sijoitusmarkkinoille seesteisemmän kesän jo siinä määrin, että markkinoille virisi ajatus paluusta alhaisten korkojen määrittämään uuteen normaaliin.

Koronaviruksen myötä uusi normaali on saanut uusia merkityksiä, mutta finanssikriisin jälkeen sillä viitattiin ympäristöön, jossa voimakas keskuspankkielvytys painoi korkotason alhaiseksi ja ajoi tuottohakuisemmat sijoittajat etsimään sijoituskohteita korkomarkkinoiden sijaan osakkeista ja vaihtoehtoisista sijoituksista. Tässä kirjoituksessa käytämme termiä sen koronaviruskriisiä edeltäneessä merkityksessä.

USA:ssa keskuspankki pyrki eroon uudesta normaalista vuosina 2017–2019 nostamalla ohjauskorkoaan useaan otteeseen ja antamalla taseensa hiljalleen supistua. Koronakriisin iskiessä ohjauskorko kuitenkin rojautettiin nopeasti nollaan ja keskuspankki aloitti massiivisen rahapoliittisen elvytyksen. Taas vastaavasti Euroopan keskuspankki ei ollut ehtinyt edes aloittaa ohjauskoron nostoja koronaviruksen iskiessä.

Koronakriisin helpottaessa kesäkuukausina sijoitusmarkkinoille levisi ajatus paluusta uuteen normaaliin. Ajatus sai vahvistusta USA:n keskuspankin syyskuun kokouksessa, jossa julkistetut johtokunnan arviot ohjauskoron tasosta tulevina vuosina vahvistivat markkinoiden odotukset siitä, että ohjauskorko todennäköisesti pidetään nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Paluu uuteen normaaliin onkin kenties koronaviruksen ohella yksi sijoitusmarkkinoiden teemoista tänä vuonna.

Teknologiayhtiöt heiluttavat osakemarkkinoita

Osakemarkkinoilla koronavuosi on ollut teknologiayhtiöille hurja. Jo ennen koronavirusta erinomaisesti tuottaneet suuret teknologiayhtiöt nousivat kevättalvella sijoittajien suosioon, sillä niiden katsottiin kärsivän pandemiasta vähemmän ja osittain jopa hyötyvän ihmisten kanssakäymisen, kaupan ja viihteen siirtyessä enemmän verkkoon.

Teknologiayhtiöiden kurssinousua voi perustella myös uudella normaalilla. Korkotason pysyessä alhaisena aiemmin odotettua pidempään myös riskitön korko on alhaisempi, mikä nostaa kasvuyhtiöiden tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa. Näin ollen teknologiayhtiöiden, joiden kasvunäkymien ovat hyvät ja joiden arvosta suuri osa perustuu tulevaisuuden kasvulle, teoreettinen arvo nousee. Sama voidaan tiettyyn rajaan asti yleistää myös muille toimialoille: korkotuottojen ollessa alhaisia myös osakesijoittajan on perusteltua tyytyä jonkin verran alhaisempaan tuotto-odotukseen, mikä kääntäen tarkoittaa hieman korkeamman arvostustason hyväksymistä.

Riskittömän koron ja siitä aiheutuvalla diskonttokoron laskulla ei kuitenkaan voi perustella taivaisiin kohoavia arvostustasoja. Näinpä sijoittajatkin heräsivät syyskuussa puntaroimaan, maksettiinko teknologiayhtiöistä jo liikaa suhteessa tulevaisuuden näkymiin. Silmiinpistävää syyskuun aikana nähdyissä kurssiliikkeissä on niiden painottuminen vahvasti USA:n teknologiasektoriin. Muilla toimialoilla ei ole nähty yhtä voimakkaita liikkeitä ja toisaalta Euroopan ja kehittyvien markkinoiden teknologiayhtiöiden osakekurssit ovat pudonneet amerikkalaisia vähemmän.

Markkinaspekulaatioissa on esitetty useita mahdollisia syitä kurssiliikkeille. Kevään aikana pienten kauppaerien osuus kaikista optiokaupoista on kasvanut, mikä kielii piensijoittajien aiempaa suuremmasta osallistumisesta optiokauppaan. Yhdeksi kurssiliikkeen syyksi onkin tarjottu osakeoptioiden erääntymistä syyskuussa, jolloin monet piensijoittajat olisivat sulkeneet positionsa ja jättäneet seuraavat, joulukuussa erääntyvät optiot hankkimatta. Toisaalta syyksi on tarjottu myös yksittäisten suursijoittajien voittojen kotiutusta sekä kolmannen vuosineljänneksen lopun lähestymistä, jolloin suuret eläkerahastot tyypillisesti tasapainottavat salkkujaan. Kevään kurssinousun oltua vahvasti teknologiapainotteista vastaavasti tasapainotuksessa suurimmat myynnit kohdistuisivat teknologiasektoriin.

Toistaiseksi korjausliikkeen syytä ja suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida. Olemme olleet varovaisia USA:n teknologiasektorin osalta ja syyskuussa vähensimme altistustamme sektoriin entisestään. Painotamme osakesijoituksissa tällä hetkellä mieluummin vakaita toimialoja ja yhtiöistä.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Korkosijoittajalle uusi normaali tarkoittaa alhaisempaa tuotto-odotusta ja harvempia mahdollisuuksia. Yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien myötä. Etenkin vähäriskiset investment grade -luokituksen lainat alkavat näyttää kalliinpuoleisilta, eikä tuotto-riski-suhde houkuttele.

Korkosijoittajalle houkuttelevimmat mahdollisuudet löytyvät tällä hetkellä korkeamman riskin high yield -velkakirjoista sekä yksittäisiltä markkinoilta, jotka ovat joidenkin suurten sijoittajien tutkan alla, kuten eurooppalaiset seniorilainamarkkinat. Näillä markkinoilla sijoittajan on kuitenkin syytä olla valikoiva ja painottaa huolellista yritysanalyysia.

Korkosijoitusten painotus onkin kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.

Korkotason pysyessä alhaisena ovat vaihtoehtoiset sijoitukset koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa.