Allokaationäkemys: Kriisi ei ole vielä ohi

Keskuspankkien voimakas rahaelvytys, koronavirusaallon laantuminen länsimaissa ja sitä seurannut rajoitusten asteittainen purkaminen ovat viime kuukausina siivittäneet sijoitusmarkkinat hurjaan nousuun. Kesäkuun puolessa välissä kurssinousuun tuudittautuneet sijoittajat saivat kuitenkin tylyn muistutuksen, kun osakemarkkinat Euroopassa ja USA:ssa sukelsivat päivän aikana 4-6 prosenttia. Nykytilanne kysyy sijoittajilta kärsivällisyyttä, sillä kriisi ei ole vielä ohi.

Kurssinousun kolme vaihetta

Viime kuukausina nähdyssä voimakkaassa kurssirallissa on nähtävissä kolme vaihetta, joiden taustalla on osittain eri ilmiöt.

Ensimmäisen sysäyksen sijoitusmarkkinoiden käännökselle maaliskuun lopussa antoi keskuspankkien massiivinen rahaelvytys, johon nojaten sijoittajat uskaltautuivat ostamaan halventuneita osakkeita ja yrityslainoja. Toisessa vaiheessa uusien koronavirustartuntojen määrän laantuessa länsimaissa eri valtiot alkoivat asteittain avata asetettuja rajoitteita, mikä loi markkinoihin optimismia talouden nopeasta elpymisestä. Riskit mahdollisesta toisesta tartunta-aallosta tai talouden merkittävästä supistumisesta jäivät syrjään markkinoiden keskittyessä keskuspankkien toimiin ja talouksien avautumiseen. Kolmas vaihe houkutteli markkinoille toimijoita, jotka olivat jääneet paitsi kahdesta ensimmäisestä vaiheesta.

Ensimmäisenä kurssilaskusta toipuivat viime vuosien suosikkiosakkeet eli vakaat ja kannattavat yhtiöt, joiden liiketoimintaan virusepidemialla on lähinnä välillisiä vaikutuksia, kuten teknologiayhtiöt ja päivittäistavaroita valmistavat yhtiöt. Seuraavassa vaiheessa kurssinousu tarttui myös suhdanneherkempiin ja matalilla arvostuskertoimilla hinnoiteltuihin toimialoihin, kuten konepajoihin ja pankkeihin. Pienemmät yhtiöt piristyivät niin ikään. Kurssinousun viimeisimmässä aallossa ilmaa siipiensä alle ovat saaneet myös virusepidemiasta pahoin kärsineet yhtiöt ja toimialat, kuten lentoyhtiöt sekä matkailu- ja ravintola-ala.

Varsinkin touko-kesäkuun aikana osakemarkkinoilla on ollut nähtävissä tyypillisiä nousuhuuman merkkejä, esimerkiksi päästöttömien kulkuneuvojen markkinoille tähyävän, mutta toistaiseksi nollamyynnillä porskuttavan Nikola Corporationin osakkeen arvon äkillinen viisinkertaistuminen, konkurssiin hakeneen autovuokraaja Hertzin osakkeen yllättävä ylösnousemus ja viimeisimpänä Finnairin omituinen nousukiito merkintäoikeuksien irrottua osakkeesta. Tämän tyyppiset tapaukset ovat sinänsä tyypillisiä stressiaikoina, mutta herättävät yhtä kaikki kysymyksiä siitä, kuinka vahvasti sijoitusmarkkinoiden hinnoittelu on sidoksissa yhtiöiden fundamentteihin.

Osakekurssit ja yritysten tuloksen kehittyvät eri suuntiin

Kesäkuussa länsimaisilla osakemarkkinoilla nähtiin taas voimakasta hintaheiluntaa virustartuntamäärien lähdettyä uudelleen kasvuun keskilännen suurimmissa osavaltioissa Yhdysvalloissa. Tähän markkinoiden antamaan muistutukseen on syytä suhtautua vakavasti, sillä samanaikaisesti osakekurssien noustessa viime viikkoina odotukset yritysten tuloksista ovat edelleen heikentyneet ja koronaviruksen taloudelliset vaikutukset ovat yhä epäselvät. Mikäli merkittävä toista tartunta-aaltoa ei tule, suurin negatiivinen taloudellinen vaikutus kohdistuu länsimaissa toiselle vuosineljännekselle. Näin ollen pandemian vaikutukset yritysten tuloksiin konkretisoituvat sijoittajille heinäkuussa alkavalla tulosjulkistuskaudella.

Taantuman keston osalta keskeisimmät kysymykset mahdollisen toisen tartunta-aallon ohella ovat: muuttuuko äkillisesti lisääntynyt työttömyys rakenteelliseksi, ja toisaalta missä määrin kotitaloudet uskaltavat uudessa tilanteessa kuluttaa. Talouden avaamisen paria kuukautta länsimaita ennen aloittaneen Kiinan esimerkki on tässä suhteessa varoittava. Siinä missä Kiinan teollisuustuotanto on jo toipunut kriisiä edeltävälle tasolle, kiinalaiset kuluttajat ovat varovaisempia ja yksityinen kulutus on edelleen selvästi vähäisempää kuin ennen kriisiä. Tilastotietoa länsimaisen kulutuksen toipumisesta saadaan odottaa vielä tovi, vaikka esimerkiksi korttimaksudata osoittaa kulutuksen lähteneen normalisoitumaan.

Jatkamme varovaisesti positioituen

Osakemarkkinoiden arvostustaso on kohonnut kurssinousun myötä ja sijoitusmarkkinat vaikuttavat tällä hetkellä hinnoittelevan positiivista näkymää virusepidemian taloudellisten vaikutusten suhteen. Tänä vuonna vakaammat yhtiöt ja vähemmän suhdanneherkät toimialat, joita olemme painottaneet osakesijoituksissa, ovat olleet suhteellisia voittajia. Toukokuussa lisäsimme kuitenkin hieman pienten ja keskisuurten eurooppalaisten yritysten osuutta osakesijoituksissa. Kokonaisuutena asemoituminen osakkeissa on edelleen varovaista.

Korkomarkkinoilla yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien laajennuksien myötä. Pidemmän aikavälin tuotto-odotus yrityslainoissa on parempi verrattuna koronakriisiä edeltävään aikaan, vaikka tuotto-odotus onkin jo selvästi alentunut maaliskuun hetkellisesti korkeista tasoista.

Korkosijoituksissamme kannamme edelleen mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä. Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Keskuspankin elvytys ei ole heijastunut pohjoismaiselle yrityslainamarkkinalle yhtä voimakkaasti kuin mannereurooppalaiselle markkinalle. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.

Hintojen voimakkaan nousun myötä olemme toukokuussa tasapainottaneet korkosijoitusten profiilia vähentämällä korkeariskisempiä high yield -yrityslainoja globaalisti ja vastaavasti lisäämällä matalan riskin euromääräisiä investment grade -lainoja.

On muitakin vaihtoehtoja kuin osakkeet

Sijoitusmarkkinoille levinneen yleisen narratiivin mukaan osakkeille ei nyky-ympäristössä ole vaihtoehtoja korkotason ollessa niin matala. Näkemyksemme mukaan tämä käsitys on liiallinen yksinkertaistus, sillä osakkeiden lisäksi vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa.

Vaihtoehtoisista omaisuusluokista painotamme vaihtoehtoisia korkosijoituksia, kiinteistökehityshankkeita ja korkean kassavirran kohteita. Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa markkinaheilunta avaa hyviä tuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia. Etenkin pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa myös nyky-ympäristössä hajauttaa sijoituksiaan myös vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin ja hyödyntää lisätuotto, joka epälikvideistä omaisuuslajeista on saatavissa.