Allokaationäkemys: Kohti parempaa uutta vuotta 2021

Käsittelemme seuraavassa tulevan sijoitusvuoden kannalta keskeisiä teemoja: koronavirusrokotteiden positiivisia vaikutuksia talouskehitykseen, keskuspankkien rahaelvytyksen jatkoa ja mahdollista asteittaista vähentämistä sekä osakemarkkinoiden toimialatuottojen eriytymistä.

Positiiviset uutiset koronavirusta vastaan kehitetyistä rokotteista voimistivat talouskasvunäkymiä marraskuussa, mikä heijastui positiivisesti myös sijoitusmarkkinoihin. Olennainen kysymys rokotteisiin liittyen on aikataulu. Rokotteista ei odoteta välitöntä apua taudin nujertamiseen, vaan asiantuntija-arvioiden mukaan väestötasolla riittävä immuniteetti voitaisiin USA:ssa saavuttaa aikaisintaan loppukeväästä, todennäköisemmin vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Euroopan osalta vastaavia arvioita aikataulusta ei ole esitetty. Parhaimmillaan rokotukset voivat kuitenkin hidastaa kevään mahdollisen kolmannen aallon leviämistä siten, että yhtä tiukkoja rajoitustoimia ei enää jouduttaisi ottamaan käyttöön. Lievemmät rajoitukset puolestaan antaisivat ihmisille enemmän kulutusmahdollisuuksia ja kohentaisivat etenkin rajoituksista kärsineiden toimialojen näkymiä.

Euroopassa viruksen toisen aallon myötä asetetut rajoitteet purevat ja päivittäiset tartuntamäärät ovat vähentyneet valtaosassa maita. Sen sijaan USA:ssa epidemia kehittyy huonompaan suuntaan ja osassa Aasian maista on viime viikkoina raportoitu kasvavia tartuntamääriä, mikä muodostaa riskitekijän sijoitusmarkkinoiden kannalta. Toisen aallon taloudellisten kokonaisvaikutusten ei odoteta olevan yhtä suuria kuin kevään ensimmäisen aallon vaikutusten, sillä toisella aallolla on ollut vähäisempiä suoria vaikutuksia muun muassa teollisuusyhtiöiden liiketoimintaan ja teollisuuden luottamus liiketoiminnan kehitykseen on pysynyt hyvänä koko syksyn.

USA:ssa syntyi marraskuussa odotettua vähemmän uusia työpaikkoja, mikä herätti huolia työmarkkinoiden toipumisen hiipumisesta. Työmarkkinatilastojen julkistaminen kirvoittikin keskuspankkiireilta kommentteja, joissa peräänkuulutettiin liittovaltiolta uutta elvytyspakettia. Neuvottelut uudesta paketista USA:ssa ovatkin saaneet joulukuussa uutta myötätuulta ja osapuolet ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan paketti voitaisiin hyväksyä jo ennen vuoden loppua. Japani ilmoitti joulukuun alussa uudesta, noin 700 miljardin dollarin arvoisesta lisäelvytyspaketista ja myös EU:n odotetaan aloittavan elvytystoimet uudesta elvytysrahastosta.

Vuosi 2021 tuo sijoittajille tutut haasteet: korkotaso, ja sitä myöten myös korkosijoitusten tuotto-odotus, on keskuspankkielvytyksen myötä painunut alas. Korkosijoitusten matala tuotto-odotus puolestaan on houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, mikä on nostanut osakkeiden arvostustasoa ja kannustanut etsimään vaihtoehtoisia tuotonlähteitä myös muista omaisuusluokista. Sijoitusympäristö tältä osin on varsin samanlainen kuin se oli ennen koronaviruksen ilmaantumista. Mikäli pandemia rokotteiden myötä hiljalleen hellittää ja maailmantalous lähtee toipumaan koronakriisin iskuista, on sijoittajien alettava arvioida sitä, millä aikataululla keskuspankit vähentävät elvytystään.

Keskuspankit ovat olleet merkittävässä roolissa kriisin taloudellisten vaikutusten pehmittämisessä, eivätkä ne aivan lähitulevaisuudessa ole vetämässä elvytystä pois. Euroopan keskuspankki ilmoitti joulukuun kokouksensa yhteydessä pidentävänsä muun muassa pandemian myötä aloitetun hätäosto-ohjelmansa kestoa vuoden 2022 maaliskuuhun saakka. Sijoitusmarkkinoiden luonteeseen kuuluu kuitenkin ennakointi ja elvytyksen vähentäminen asteittain on väistämättä edessä jollain aikataululla. Elvytyksen vähentäminen ei automaattisesti ole negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille; esimerkiksi vuosina 2017–2019 USA:n keskuspankin pienentäessä tasettaan markkinat kehittyivät suotuisasti, mutta se edellyttää talouskasvun jatkumista. Siinä missä tänä vuonna sijoittajat ovat voineet luottaa keskuspankkien toimivan talouden takuumiehinä, on ensi vuonna syytä antaa aiempaa enemmän painoarvoa talouskasvua kuvaaville indikaattoreille.

Koronaviruksesta kärsineet toimialat nousukärjessä osakemarkkinoilla marraskuussa

Positiivisten rokoteuutisten myötä toimialat, jotka ovat kärsineet eniten koronakriisistä, nousivat marraskuussa nousukärkeen. Näitä toimialoja ovat muun muassa energia, kiinteistöyhtiöt, matkailu ja lentoliikenne. Kehityksen taustalla ovat odotukset kulutuskäyttäytymisen muutoksesta uudelleen koronakriisiä edeltävään suuntaan. Vastaavasti koronakriisin suhteelliset voittajat, kuten teknologia ja kuluttajatuotteisiin keskittyneet yhtiöt, tuottivat marraskuussa koko markkinaa maltillisemmin. Talousnäkymien parantuminen rokoteuutisten myötä nostatti myös suhdanneherkkien toimialojen, kuten rahoitussektorin ja teollisuusyhtiöiden osakkeita.

Keskeinen kysymys osakemarkkinoiden kannalta on nyt, jatkuuko marraskuussa nähty kehitys eli kurovatko tänä vuonna heikommin tuottaneet toimialat syntynyttä tuottoeroa edelleen kiinni vai jääkö rokoteuutisten aikaansaama reaktio hetkelliseksi ilmiöksi. Mikäli marraskuussa nähty kehitys jatkuu, saattaa uusi trendi hyvinkin olla pidempiaikainen, sillä tuottoerot eri toimialojen välillä ovat tänä vuonna olleet poikkeuksellisen suuret ja muun muassa teknologiasektorin arvostustaso on viime vuosien voimakkaan kurssinousun myötä kohonnut.

Pitkäjänteisellä sijoittajalla ei ole syytä hötkyillä, sillä mahdolliseen trendikäänteeseen ehtii tarvittaessa mukaan. Täyskäännöksen sijaan osakesijoituksia on mieluummin syytä muokata asteittain sitä mukaan, kun näkymä käänteestä vahvistuu. Olemmekin marraskuussa muokanneet osakesijoituksia maltillisesti suhdanneherkempään eli syklisempään suuntaan.

Maantieteellisen jakauman osalta syklisempien toimialojen lisääminen on tarkoittanut Euroopan ja kehittyvien maiden osuuden kasvattamista. Vastaavasti teknologia- ja kuluttajayhtiöpainoitteisen USA:n osuutta on maltillisesti vähennetty. Osakemarkkinoiden kannalta positiivinen tekijä on yritysten tuloskehitys, joka on kesän jälkeen ollut selvästi pelättyä parempaa. Kohonnut arvostustaso kuitenkin tarkoittaa, että tuloskehityksen on pysyttävä hyvänä, jotta kurssinousu voi jatkua.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet talouskasvuodotusten parantuessa sekä keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien myötä. Samalla tuotto-odotus on kuitenkin alentunut. Olemme tästä johtuen antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa maltillisesti, sillä houkuttelevia korkosijoitusmahdollisuuksia on rajallisesti. Lokakuun lopussa hyödynsimme hetkellisesti heikentynyttä markkinatilannetta ja teimme pienen lisäsijoituksen eurooppalaisille lainamarkkinoille.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.

Matala korkotaso lisää vaihtoehtoisten sijoitusten houkuttelevuutta

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä korkotaso pysynee alhaisena pitkään. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Painotamme vaihtoehtoisia korkosijoituksia, kiinteistökehityshankkeita ja korkean kassavirran kohteita. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä korostuu nykyisessä ympäristössä.

Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia. Olemmekin tehneet sijoitussitoumuksen Mandatum Lifen kanssasijoitusmallin mukaiseen pääomasijoitusohjelmaan, joka sijoittaa pohjoismaisiin kasvuvaiheen yhtiöihin.