Viimeinen tahto toteutuu
Kuoleman jälkeen vainajan omaisuudesta tulee osa perijöiden elämää. Fiksu perintösuunnittelu tasoittaa monta rahaan ja tunteisiin liittyvää kuoppaa.
Kukaan ei halua elää ikuisesti, mutta kaikki haluavat elää hyvän elämän. Hyvään elämään kuuluu myös omista läheisistä huolehtiminen sen jälkeen kun itseä ei enää ole.
”Hyvä suunnittelu ja oikeat sopimukset auttavat ohjaamaan perintöä toivotulla tavalla”, sanoo Mandatum Lifen lakimies Seppo Mikkola.
Kuolemaan liittyy aina suru, eikä vaikeassa elämäntilanteessa kukaan kaipaa yhtään ylimääräistä maallista harmia. Kaikkea ei voi ennustaa ja joskus lähtöjärjestys poikkeaa tavanomaisesta. Suunnittelemattomuus saattaa aiheuttaa yllättäviä tilanteita.
Jos esimerkiksi perinnön vanhemmaltaan saanut lapsi kuolee ilman omia lapsia tai testamenttia, voi hänen perijäkseen nousta aviopuoliso. Omaisuuden päätyminen vävylle tai miniälle saattaa tuntua suvun sisällä epäreilulta. Tilanne on tarvittaessa estettävissä testamentilla, jossa miniän tai vävyn perintöoikeus suljetaan pois.
Perintösuunnittelu tuo turvaa
”Jos sopimukset puuttuvat, lainsäädäntö kertoo, miten perintö jaetaan. Mutta se ei ole välttämättä sama asia kuin vainajan oma tahto”, sanoo Mikkolan kollega, Mandatum Lifen lakimies Laura Saloranta.
Perintösuunnittelun tarpeellisuuteen
havahdutaan elämän käännekohdissa.
Perintösuunnittelun tärkein väline on testamentti, jonka on tehnyt vain kymmenen prosenttia suomalaisista. Se on aika vähän, kun ottaa huomioon, että lähes jokaiselta jää jotain perittävää ja perinnöt ovat keskimäärin suurempia kuin ennen.
Samaan aikaan perhe-elämä on muuttunut paljon. Yhteisten lapsien lisäksi puolisoilla saattaa olla lapsia edellisistä liitoista, ja suhteet kaikkiin lapsiin voivat olla läheiset. Jos toinen vanhemmista kuolee, ei-biologiset lapset eivät lain mukaan saa perintöä, vaikka saman kodin jakavat vainajan biologiset lapset saavat.
Perintöoikeudelliset säädökset eivät välttämättä vastaa tämän päivän tarpeita. Ne on laadittu perinteisten ydinperhemallin mukaisesti, vaikka monen perheen todellisuus on nykyään paljon monimutkaisempi.
Perintösuunnittelun avulla pystytään turvaamaan oman lähipiirin taloudellinen asema, suojaamaan omaisuutta ja ehkäisemään riitoja. Useimmiten sen tarpeellisuuteen havahdutaan elämän käännekohdissa.
”Lapsen syntymä, avioliitto, läheisen kuolema tai vakava sairastuminen herättää usein huomaamaan, ettei näitä asioita ole suunniteltu vielä yhtään”, Mikkola sanoo.
Toteutuuko aikomus?
Varallisuuden hallinnassa ja perintösuunnittelussa on mietittävä tarkkaan, miten ja kenelle omaisuutensa haluaa siirtyvän sekä kartoitettava erilaisten vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Elämäntilanne sekä omat toiveet ja arvot määräävät lopulta sen, mitä tehdään.
Perintösuunnittelun lähtökohdat ovat aina yksilöllisiä. Yksi kokee tärkeimmäksi puolison aseman turvaamisen, toinen kantaa huolta sukutilan jatkamisesta. Joillekin voi olla tärkeää pitää omaisuus suvun hallussa tai minimoida perintöverot.
Valintoihin vaikuttavat useat eri säännökset, mikä tekee omaisuuden siirtämisestä välillä monimutkaista. Esimerkiksi testamentteja on erityyppisiä ja niitä verotetaan eri tavoin.
Perintösuunnittelu kannattaa tehdä yhdessä asiantuntijan kanssa, jotta oma tahto varmasti toteutuu eikä tule vahingossa toimineeksi omien aikomustensa vastaisesti.
Lainsäädäntö ei ole välttämättä
sama asia kuin vainajan oma tahto.
Aviopuolisot tekevät usein keskinäisiä hallintaoikeustestamentteja, joissa leski saa elinikäisen hallintaoikeuden kuolleen puolisonsa omaisuuteen. Järjestelyn tarkoitus on varmasti hyvä: turvata lesken toimeentulo ja toisaalta vähentää perinnönsaavien lasten maksettavaksi tulevaa perintöveroa.
Hallintaoikeuden alentama perintövero pitää kuitenkin maksaa ajallaan, vaikka lapset eivät saa hallintaoikeuden takia realisoida omaisuutta. Pahimmassa tapauksessa veroissa säästäminen saattaa aiheuttaa kassavirtaongelman ja ajaa lapset taloudellisiin vaikeuksiin. Tilanteen voi välttää esimerkiksi henkivakuutuksen avulla.
Henkivakuutus liittyy oleellisesti perintösuunnitteluun. Sillä turvataan edunsaajien toimeentulo heti vakuutetun kuoleman jälkeen.
”Henkivakuutuskorvaus maksetaan itse valitulle edunsaajalle ennen pesänselvitystä. Se ei jää muhimaan kuolinpesään, vaan edunsaaja saa korvauksen suoraan tililleen. Sen voi käyttää vaikka perintöverojen maksamiseen”, Mikkola sanoo.
Ennakointi, ennakointi, ennakointi
Perintösuunnittelussa ennakointi kannattaa, jotta asioita ehtii varmasti pohtia eri näkökulmista.
Esimerkiksi testamentattavaksi aiottua asuntoa ei välttämättä kannata verotuksellisista syistä myydä omana elinaikana. Myyntitilanteessa myyjä maksaa voitosta ensin pääomaveron, ja rahat aikanaan perivä maksaa niistä lisäksi perintöveron. Perinnöksi saadusta asunnosta maksetaan kuitenkin vain käypään arvoon perustuva perintövero.
”Tilanteessa täytyy tosin ottaa huomioon se, onko asunto-omaisuus toiminut kotina yli kahden vuoden ajan. Silloin asunnon myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa, jolloin on verotuksellisesti sama, periikö oma lapsi tulevaisuudessa vanhemmiltaan rahaa vai asunnon”, muistuttaa Saloranta.
Omaisuutta voi siirtää eteenpäin jo omana elinaikanaan. Se kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta pääsee hyödyntämään verovapaan lahjan edun.
Verovapaasti lahjanantaja voi antaa yhdelle lahjansaajalle korkeintaan 4 999 euroa kolmen vuoden välein. Lahjoittaminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä perintöveroa määrätessä huomioidaan myös ne lahjat, jotka perinnönjättäjä on antanut viimeisen kolmen vuoden aikana ennen kuolemaansa, vaikka lahjat olisivat alle lahjaverotettavan 5 000 euron rajan.
”Varallisuudesta luopumista omana elinaikanaan täytyy miettiä monelta kantilta. Mahdollistaako oma taloustilanne omaisuuden siirtämistä jo nyt? Onko omilla perillisillä rahantarve? Jos on tahto auttaa esimerkiksi ensiasuntoa ostavia lapsiaan ja oma kassavirta mahdollistaa lahjoitukset, omaisuuden siirtäminen elinaikana saattaa olla hyvä vaihtoehto. Lahjoittaminen kannattaa tehdä suunnitellusti”, Mikkola sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan perintösuunnittelua ei voi aloittaa liian aikaisin. Toinen tärkeä neuvo on, että aloittamisen jälkeen sitä ei kannata lopettaa.
Ajan kuluessa omat perhesuhteet ja varallisuus muuttuvat, ja lainsäädäntöön tulee jatkuvasti muutoksia erityisesti verotuksen osalta. Perintösuunnitelman ajantasaisuus onkin välillä syytä tarkistuttaa.
Ota asiantuntija avuksi
Mandatum Lifen lakimiehet Seppo Mikkola ja Laura Saloranta kertovat, miten perintösuunnittelu asiantuntijan kanssa hoituu käytännössä.
Ensimmäisellä tapaamisella selvitetään taustatiedot, kuten perhesuhteet, lapset, sukulaiset ja muut läheiset, sekä käydään läpi kokonaisvarallisuus. Asiakkaan kanssa keskustellaan toiveista ja tavoitteista eli siitä, kenelle omaisuutta halutaan siirtää. Lopuksi selvitetään, miten mahdolliset olemassa olevat sopimukset, kuten avioehto, testamentti tai henkivakuutus, on laadittu.
Asiantuntija käy läpi asiakkaan elämäntilanteen ja toiveet olemassa olevien sopimusten ja lainsäädännön kannalta. Jos olemassa olevat perintösuunnittelun välineet (esim. testamentti, henkivakuutus, avioehto) eivät riitä toteuttamaan perinnönjättäjän tahtoa, ne tehdään uudelleen.
Seuraavassa tapaamisessa käydään läpi ratkaisuehdotukset, jonka jälkeen viimeistellään tarvittavat uudet asiakirjat.