Työntekijän taloudellisella hyvinvoinnilla on arvoa – myös työnantajalle
Työntekijän taloudellinen hyvinvointi ja erityisesti puutteet siinä vaikuttavat työmotivaatioon ja suoriutumiseen.
Kun ihminen voi hyvin, on hän todennäköisemmin myös työpaikallaan innostunut, energinen ja aikaansaava. Hyvinvointi koskee myös työntekijän omaa taloutta: monet tuoreet kansainväliset tutkimukset kertovat, että työntekijän taloudellisella hyvinvoinnilla on selvä yhteys motivaatioon, sitoutumiseen ja tuottavuuteen.
Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa turvallisuuden tunnetta ja tunnetta oman talouden hallinnasta – toisaalta myös vapautta tehdä valintoja, joiden avulla voi nauttia elämästä.
Työntekijän taloudellista hyvinvoinnista hyötyy myös työnantaja, minkä vuoksi yrityksissä ollaan yhä kiinnostuneempia siitä, miten työntekijöiden taloudellista hyvinvointia voidaan edistää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa edellisvuoden lopun Employee Financial Wellness -konferenssissa oli yli 150 osallistujaa maan suurimpien eli Fortune 500 -yritysten joukosta, kun vielä muutamia vuosia sitten paikalle saapui vain muutama utelias.
”Yritysmaailman parhaat käytännöt ja johtamisopit leviävät globaalisti nopeasti, joten keskustelu työntekijöiden taloudellisesta turvasta vilkastunee täälläkin,” Mandatum Lifen Yritykset ja yksityisvarainhoito -yksikön johtaja Tarja Tyni sanoo.
”Ympäröivä yhteiskunta ja sen tarjoama turvan taso on toki Yhdysvalloissa eri kuin Suomessa. Mutta myös meillä työntekijöillä on koko ajan suurempi huoli taloudellisesta toimeentulostaan erityisesti elämän murroskohdissa, kun rahan tarpeet ja omat tulot muuttuvat.”
Suomessa ja Euroopassa kiinnostusta vauhdittaa myös yritysvastuun nouseminen entistä vahvemmin yrityspäättäjien ja yritysten hallitusten agendalle. Yrityksissä halutaan panostaa aiempaa vastuullisempaan toimintaan kaikkien sidosryhmien ja erityisesti henkilöstön osalta. Koko henkilöstöä palkitsevien Palkkiorahastojen määrän kasvu on tästä hyvä esimerkki: viime vuonna Suomeen perustettiin ennätysmäärä uusia rahastoja, yhteensä 39 kappaletta, ja rahastojen määrä kasvoi 36 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Mistä yhteys työntekijän raha-asioiden ja tuottavuuden välillä syntyy?
Amerikkalaisten suuryritysten talousjohtajille tehdyssä kyselytutkimuksessa (2016)1 yli 80 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän yrityksensä hyötyvät työvoimasta, jonka talous on turvattu.
Myös Mercerin mukaan tuottavuus paranee, kun taloudelliset huolet eivät häiritse työntekijää. Työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen terveys paranee ja sairauspoissaolot vähenevät, sillä taloudellinen stressi aiheuttaa helposti ongelmia myös terveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Oman työ- ja taloudellisen tilanteen selkeys sekä hallinnan ja turvallisuuden tunne ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti poikkeustilanteet, kuten oma tai läheisen sairastuminen tai eläkkeelle jääminen, nostavat helposti huolen pintaan.
”Hyvin tuottavissa yrityksissä on yleensä myös tyytyväisimmät työntekijät, vaikka työtä tehtäisiinkin paljon."
Tyni huomauttaa, että raha itsessään on harvoin työntekijän voimakkain motivaatiotekijä erinomaisiin suorituksiin, mutta keskeinen turvallisuus- ja hygieniatekijä.
”Palkkaan liittyvissä asioissa puhutaan usein oikeudenmukaisuuden tunteesta. Työstä saatava rahallinen korvaus on tärkeä osoitus arvostuksesta ja siitä, että työntekijän panos on huomattu. Tämä taas vaikuttaa keskeisesti motivaatioon ja itsetuntoon, ja tätä kautta tuottavuuteen”, Tyni summaa.
”Hyvin tuottavissa yrityksissä on yleensä myös tyytyväisimmät työntekijät, vaikka työtä tehtäisiinkin paljon. Kyse on nimenomaan siitä, että hyvinvointiin, johtamiseen ja motivaatioon satsaamalla on onnistuttu pienentämään stressin määrää ja saavuttamaan positiivinen flow.”
Työnantajan tarjoamissa järjestelyissä vain on järkeä
Kun amerikkalainen Willis Tower Watson tutki toissa vuonna2 globaalisti työntekijöiden asenteita työsuhde-etuja kohtaan viime vuoden lopulla, kyselyyn vastanneet kertoivat odottavansa työnantajilta ratkaisuja, jotka on sovitettu heidän taloudellisiin tarpeisiinsa sopiviksi.
Monissa maissa, joissa työntekijällä itsellään on suurempi vastuu eläkkeestään, on eläkesäästäminen edelleen taloudellisen hyvinvoinnin keskustelun ytimessä.
”Suomessakin on eläkeuudistusten myötä alettu paljon aktiivisemmin pohtia, mikä kunkin oman eläkkeen määrä tulee olemaan ja mihin se riittää. Eläkkeen lisäksi suomalaiset voivat tarvita lisätuloja esimerkiksi vanhempain- tai opintovapaan rahoittamisen, pitääkseen muun tauon työelämästä tai toteuttaakseen jonkun muun haaveen”, Tyni toteaa.
”Kyselyjen mukaan suurin osa suomalaisista tunnistaa esimerkiksi eläkeaikaan varautumisen tarpeen, mutta ikuisuuskysymys tuntuu olevan, miksi niin harva kuitenkaan tekee mitään asian eteen.”
Selitys löytynee ainakin osittain käyttäytymispsykologiasta, kuten amerikkalaisen Financial Therapy Association -järjestön hallituksen jäsen Alycia DeGraff arvioi. Moni ihminen yksinkertaisesti stressaantuu, kun joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia taloudellisia päätöksiä. Stressi muodostuu helposti liian kuormittavaksi, ja päädymme vain unohtamaan koko asian.
“Työnantajilla on mahdollisuus tehdä säästäminen ja sijoittaminen työntekijälle helpoksi ja vaivattomaksi. Riskinottokaan ei tunnu niin suurelta, kun se tehdään yhdessä ja rahalla, joka ei koskaan käynytkään omalla tilillä,” Tyni summaa.
”Kynnys sijoittamiseen saattaa syntyä myös silloin, kun tuntuu, ettei itsellä ole riittävästi tietoa ja osaamista. Työnantajan tarjoamassa eläkevakuutuksessa sijoituskohteiden valinnassa voi hyödyntää samaa ammattilaisapua kollegojen kanssa ja Palkkiorahastohan sijoittaa koko henkilöstön kerryttämää palkkiopottia yhtenä kokonaisuutena.”
Suomalaisessa toimintaympäristössä työnantajan järjestämiä säästämis- ja sijoittamisvaihtoehtoja kannattaa miettiä jo siksikin, että ne ovat kustannustehokkaita ja verotuksellisesti järkeviä. Samalla voi vaikuttaa positiivisesti omaan työnantajamielikuvaan.
Lue lisää: Tapahtumatoimisto Tapaus perusti Palkkiorahaston – ”Onnistumisen hetkellä koko organisaatio palkitaan”
