Pohjoismaiset rahoitusmarkkinat amerikkalaistuvat kovaa vauhtia
Pohjoismaiset velkakirjamarkkinat tarjoavat entistä enemmän vaihtoehtoja sijoittajille, kirjoittaa salkunhoitaja Kristian Nihtilä.
Yhdysvaltain ja Euroopan rahoitusmarkkinat eroavat merkittävässä määrin toisistaan. Yhdysvalloissa varsinkin suuret yhtiöt hakevat rahoitusta usein joukkovelkakirjamarkkinoiden kautta, sivuuttaen pankit rahoituskanavina. Vaikka Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa pankit ovat edelleen pääasiallisia rahoituksen tarjoajia, ovat vanhan mantereenkin rahoituskanavat selvästi amerikkalaistuneet – eli muuttuneet entistä markkinavetoisemmiksi. Muutos Euroopassa koskee erityisesti matalan luottokelpoisuuden yrityksiä.
Esimerkkinä tästä voi kuvata pohjoismaisten yrityslainamarkkinoiden muutosta. Pohjoismaiset yrityslainamarkkinat ovat kasvaneet ja kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä vuosina 2014-2016 nähdyn öljymarkkinan pohjakosketuksen aikaan pohjoismaisesta high yield -markkinasta leijonanosa oli norjalaisia energia-alan yhtiöitä.
Esimerkiksi elintarvikkeiden tuottajat sekä kiinteistö- ja rahoitusalan yhtiöt ovat hakeneet rahoitusta pohjoismaiselta yrityslainamarkkinalta.
Kun energia-alan yhtiöt vetäytyivät öljyn hintapudotuksen seurauksena kuoreensa, pysyi pohjoismaisten yrityslainojen kysyntä vahvana. Tämän ansiosta pohjoismaisen high yield -markkinan toimialajakauma monipuolistui kertaheitolla: Esimerkiksi metsäsektori, elintarvikkeiden tuottajat sekä kiinteistö- ja rahoitusalan yhtiöt ovat hakeneet aktiivisesti rahoitusta pohjoismaiselta yrityslainamarkkinalta viime vuosien aikana. Aiempaa parempi toimialatarjonta tekee markkinasta myös entistä houkuttelevamman sijoittajille.
Pohjoismainen high yield -markkina on kasvusta ja toimialojen monipuolistumisesta huolimatta edelleen suhteellisen pieni. Suuret kansainväliset sijoittajat eivät vielä toimi kovin aktiivisesti tällä markkinalla, vaan rahoitus tulee enimmäkseen paikallisilta sijoittajilta, mikä on yksi syy pohjoismaisten yrityslainojen verrattain korkeaan tuottoon. Toisaalta suurien instituutiosijoittajien aktivoitumisesta näkyy jo merkkejä pohjoismaisella high yield-markkinalla.
Yksi pohjoismaisen markkinan ominaispiirteistä on, että melko harvalla yhtiöllä on virallista luottoluokitusta suurilta luokittajilta kuten Moody’silta tai Standard & Poor’silta. Myös tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että sijoittajat saavat pohjoismaiselta markkinalta korkeampaa korkoa kuin vaikka eurooppalaiselta markkinalta. Pohjoismaisella high yield -markkinalla ei ole indeksiä, mutta noin 5-6 prosentin korko on tyypillinen B+ tasoiselle yhtiölle. Euroopan markkinalla vastaavan riskitason yhtiöiden tuotot jäävät parisen prosenttiyksikköä alemmas.
Pohjoismainen velkakirjamarkkina on pysynyt hyvin aktiivisena myös alkuvuoden 2019 aikana: kymmenet pohjoismaiset pörssilistatut ja -listaamattomat yhtiöt ovat hakeneet uutta lainaa markkinoilta alkuvuoden aikana.
Aktiivinen ja monipuolinen yrityslainamarkkina on tullut jäädäkseen myös Pohjoismaihin, eikä näköpiirissä ole syitä, miksei sen merkitys kasvaisi entisestään lähivuosina. Päinvastoin, pankkien tiukentunut sääntely ohjaa pankkeja siirtämään yritysrahoitusta pankkilainapuolelta kaikille avoimelle joukkolainamarkkinoille. Lisäksi joukkolainojen dokumentaation standardointi ja kasvava sijoittajien kysyntä madaltaa keskisuurten pohjoismaisten yhtiöiden kynnystä hakea rahoitusta avoimilta markkinoilta.
Kristian Nihtilä
salkunhoitaja
Mandatum Life