Pehmeä lasku sorvin ääreen
Pitkän sairausloman jälkeen täyden työtehon tavoittelu kannattaa hetkeksi unohtaa. Onnistuneeseen starttiin tarvitaan työntekijän, esimiehen ja koko työyhteisön panosta.
Kun työntekijällä on takana pitkä, mahdollisesti monen kuukauden sairausloma, paluu töihin on iso ja vaativa askel. Ei ihme, jos kauan poissa olleen työkaverin paluu hermostuttaa koko työyhteisöä.
Omaan työhönsä palaavaa jännittää. Ennen sairauslomalle jäämistä hän sai heikentyneen työkuntonsa vuoksi huonoa palautetta. Kotiin jäämisen jälkeen jatkuneet kivut ja vaivat lietsoivat pelkoa pysyvästä vammautumisesta. Toipumisen takkuaminen laski mielialaa, söi työmotivaatiota ja heikensi itseluottamusta. Työhön palaava aristaa sitäkin, miten muut häneen suhtautuvat.
Esimiestäkin jännittää. Hän on tilanteessa ensimmäistä kertaa. Ilman lääkärin asiantuntemusta hänen on vaikeaa arvioida, minkälaisissa voimissa työntekijä on ja mitä häneltä voi edellyttää. Vaikka johdon määrittelemät tuotto-odotukset aiheuttavat paineita, esimies yrittää olla suhtautumatta töihin palaavaan työntekijään riesana, joka saa aikaan vain puolet entisestä.
Myös työyhteisössä ollaan varpaillaan. Sairauslomalle lähteneen työt jaettiin työpaikalle jääneille. Kollegoita mietityttää, pystyykö työhön palaava hoitamaan vanhat tehtävänsä vai siirtyvätkö ne uudelleen heidän harteilleen.
Ulkopuolisena on helppo nähdä, mihin huonosti hoidettu työhönpaluu johtaa.
Pelko pois avoimella kommunikoinnilla
Alasta riippumatta on hyvä tutkia, mitä esimiehen, työkavereiden ja töihin palaavan työntekijän ajatuksissa liikkuu. Jos päällimmäisenä on pelko, paluusta tulee todennäköisesti vaikea.
”Valitettavasti puoli vuotta sairauslomalla olleiden työhönpaluista onnistuu vain puolet, sanoo Työterveyslaitoksen erikoislääkäri ja vanhempi asiantuntija Juha Liira.
Pitkittynyt työkyvyttömyys mutkistaa asioita paitsi sairauden ja työkyvyn myös motivaation kannalta. Siksi työhönpaluu vaatii sitkeyttä ja tahtoa sekä työntekijältä että työnantajalta.
”Puoli vuotta sairauslomalla olleiden työhönpaluusta onnistuu vain puolet.”
”Pitkällä sairauslomalla ihminen on herkässä tilanteessa, koska työkyky ja työidentiteetti ovat vakavasti uhattuina. Silloin tarvitaan ”kaikki miehet kannelle” -asennetta: jokaista tarvitaan työssä ja työelämässä oman kykynsä mukaan”, Liira toteaa.
Hänen mielestään paluu työhön tulisi nähdä eräänlaisena uuden työsopimuksen solmimisena. Silloin tarkastetaan, mitä työssä tulisi saada aikaan ja mistä uskalletaan sopia.
”Parhaiten paluu onnistuu työyhteisöissä, joissa esimiehellä ja työntekijällä on läheiset, keskustelevat välit ja työntekijä tuntee olevansa organisaatiolle merkityksellinen.”
Esimiehen ja työkavereiden kannattaa pitää sairastuneeseen kollegaan yhteyttä myös sairausloman aikana, ettei toipuva tunne vieraantuvansa porukasta.
Jäitä hattuun ja realismia suunnitelmiin
Kun paluupäivä koittaa, töihin ei kannata sännätä vanhalla tottumuksella.
”Moni työntekijä saattaa yliarvioida jaksamistaan halutessaan paluunsa onnistuvan. Esimiehen kannattaa muistaa, että paluu on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tukea ja seurantaa.”
Fiksu työnantaja panostaa paluuseen ehdottamalla työterveysneuvottelua, jossa työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri arvioivat yhdessä työntekijän työkyvyn ja pohtivat mahdollisuuksia työtehtävien keventämiseen. Voiko työpäivän pituutta alkuun lyhentää? Olisiko esimerkiksi uudesta työtuolista tai muista ergonomisista apuvälineistä hyötyä työssä jaksamisessa?
Sairausloman jälkeen työkyky usein aaltoilee. Yhtenä päivänä työ voi tuntua kevyeltä, mutta seuraavana päivänä oireileva lonkka tai selkä saattaa pakottaa työntekijän jäämään kotiin. Oikea työmäärä löytyy kokeilemalla.
Onnistuneet työhönpaluujärjestelyt vaikuttavat positiivisesti koko työyhteisöön.
Kaikki eivät intensiivisestä kuntoutuksesta huolimatta pysty sataprosenttiseen työtehoon. Silloin 60- tai 80-prosenttinen työaika on kelpo ratkaisu. Samalla kun suomalainen työkulttuuri muuttuu joustavammaksi ja erilaiset perhevapaat ja osa-aikatyön muodot yleistyvät, myös osakuntoisena työskentelemisestä tulee tavallista.
Onnistuneet työhönpaluujärjestelyt vaikuttavat positiivisesti koko työyhteisöön.
”Kun työntekijät näkevät esimiehen ymmärtävän ja kannustavan kollegan toipumista, heillekin tulee turvallinen olo”, Liira summaa.
Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Mandatum Lifen ja Kalevan sisältöpalvelussa, Tulevassa. Tulevasssa käsittelemme elämää ja sen arkojakin asioita rohkeasti – ja ajatuksella.
Tutustu Tulevaan » (linkki ei enää saatavilla)