Öljymarkkinoilla loiskuu, mutta ylituotanto voi loppua lyhyeen

Öljyalan investointivelka kasvaa, vaikka liuskeöljy onkin keikauttanut alan tasapainoa viime vuosina, kirjoittaa salkunhoitaja Kristian Nihtilä.

Öljy nousi loppuvuodesta 2018 tavallistakin enemmän uutisotsikoihin mustan kullan hinnan syöksyttyä 2018 viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Öljyn tynnyrihinta kävi korkeimmillaan lokakuun alussa (86 USD Brent / 76 USD WTI), minkä jälkeen Brent-laatu laski lähes yhtä soittoa jouluun asti, jolloin kauppaa käytiin futuurimarkkinalla enää 50 dollarin hintaan. Laskua kertyi siis kolmessa kuukaudessa parhaimmillaan 40 prosenttia.

Loppuvuoden hintapudotusta selittivät tilastot öljymarkkinan kääntymisestä selvästi ylijäämäiseksi, kun liuskeöljytuottajien lisäksi muun muassa Saudi-Arabia tuotti öljyä pumput punaisina Iraniin kohdistuvien pakotteiden voimaanastumista ennakoiden.

Öljyn ylitarjonnan lisäksi maailmantalouden kasvunäkymät heikentyivät vuoden 2018 jälkipuoliskon aikana, mikä vaikuttaa luonnollisesti öljyn kysyntään.

Ylitarjontatilanne herätti spekulaatiot öljyntuottajamaiden yhteenliittymän OPECin reagoimisesta. OPEC-maiden osuus maailman koko öljyntuotannosta on noin 40 prosenttia ja öljyvarannoista noin 80 prosenttia. Aiemmin OPEC-maat pystyivät ohjaamaan melko hyvin öljyn tarjontaa maailmanmarkkinalla ja tukeutuivat suunnitelmissaan ennusteisiin kysynnästä tulevien vuosien aikana.

Tänä päivänä OPEC joutuu kuitenkin huomioimaan uusia muuttujia ja jäsenmaiden tuotantokiintiöitä on käytännössä vaikea päättää puolta vuotta pidemmälle. Kuvaavaa on, että maailman kolmesta suurimmasta öljyntuottajamaasta (Venäjä, Saudi-Arabia ja USA) vain Saudi-Arabia kuuluu OPECiin.