Työkyvyttömyyseläkkeet koettelevat myös työnantajan taloutta
Työntekijän työkyvyn menetys aiheuttaa kustannuksia jokaiselle työnantajalle yrityksen koosta riippumatta. Työnantajalla on mahdollisuus paikata vaikeaan tilanteeseen joutuneen taloutta, mutta toisaalta varautua yllättäviin tilanteisiin myös omalta osaltaan.
Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle reilu 20 000 henkilöä, jotka eivät pysty jatkamaan työelämässä sairauden tai vamman takia. Yli 290 000 henkilöä sai viime vuonna sairauspäivärahaa lyhemmän työkyvyttömyysjakson vuoksi.
Kun työntekijän sairausloma alkaa, on hänellä ensimmäisenä mielessä toipuminen. Harva kuitenkaan miettii etukäteen, mitä toipumisaika tarkoittaa omalle taloudelle tai mitä tapahtuu, jos toipuminen takaisin työkuntoon ei onnistukaan nopeasti tai ollenkaan. Pitkät sairauspoissaolot rasittavat myös työyhteisöä ja työnantajan taloutta, erityisesti jos työkyky menee lopullisesti.
Mitä työkyvyttömyys maksaa työnantajalle?
Kun työssäkäyvä sairastuu, hän saa aluksi työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, jonka kesto riippuu työehtosopimuksesta. Tämän jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa 300 päivää eli noin vuoden ajan.
Jos työkyky on pysyvästi heikentynyt yli vuoden ajan, voi hakea työkyvyttömyyseläkettä eli niin kutsuttua sairauseläkettä. Työkyvyttömyyden kriteerit on määritelty lainsäädännössä.
Työkyvyttömyyseläketurva sisältyy TyEL-maksuun, jota kaikki yritykset maksavat työntekijöidensä palkkasumman perusteella. Jos yrityksen palkkasumma on yli noin 2,1 miljoonaa euroa, sen mahdollisiin työkyvyttömyysmaksuihin vaikuttaa maksuluokka, johon yritys kuuluu (luokat 1–11). Mitä enemmän yrityksellä on työkyvyttömyystapauksia, sitä suurempaan luokkaan yritys joutuu ja sitä suurempi maksu yritykselle työkyvyttömyydestä aiheutuu.
Pienemmillä, alle 2,1 miljoonan euron palkkasummaisilla yrityksillä tai yrittäjillä työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä maksu on vakio, mutta muilta työkyvyttömyydestä johtuvista kustannuksista ei pienikään työnantaja säästy.
”Merkittävimmät kustannukset työnantajalle aiheutuvat resurssivajeesta, töiden järjestelystä, mahdollisten ylitöiden teettämisestä ja uuden työntekijän rekrytoinnista ja perehdytyksestä”, Mandatum Lifen johtaja Sanna Rajaniemi sanoo.
Epätietoisuus työntekijän kuntoutumisen aikataulusta, sekä siitä, pystyykö työntekijä ylipäätään jatkamaan aikaisemmissa tehtävissään, voi pitkäksi aikaa merkitä työnantajalle ylimääräisiä järjestelyjä ja työtehtävien jakamista muiden työntekijöiden kesken.
Miten hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia riskejä?
Ensisijainen lähtökohta työkyvyttömyystapauksien ehkäisemiseksi on varmistaa, että työolosuhteet ja työtavat työpaikalla on järjestetty mahdollisimman turvallisiksi. Myös työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Esimerkiksi joustava työaika ja tuetut kuntoilu- tai kulttuuriharrastukset vaikuttavat jaksamiseen myönteisesti. Kaikkeen ei kuitenkaan aina pysty varautumaan – vahinkoja sattuu ja terveys voi pettää.
Työkyvyttömyystilanteiden aiheuttamiin kustannuksiin voi varautua vakuutuksella, josta maksetaan sovittu kertakorvaus. Vakuutussopimuksessa työnantaja ja vakuutusyhtiö määrittelevät korvauksen edunsaajan, joksi voi nimetä työntekijän tai työnantajan, tai jakaa korvauksen haluamassaan suhteessa näiden kesken.
”Osa firmoista hyödyntää vakuutusta henkilöstöetuna, joka takaa työntekijälle tai hänen perheelleen päivärahaa lyhytaikaisissa poissaoloissa tai kertakorvauksen työkyvyn mennessä pysyvästi. Etenkin nuorilla lapsiperheillä tällainen turva on merkittävä etu, kun totuttu tulotaso pienenee ja toisaalta on saatettu juuri ottaa iso asuntolaina”, Rajaniemi kuvailee.
Erityisesti monet yritykset, jotka haluavat toimia vastuullisesti ja huolehtia henkilöstöstään, vakuuttavat työntekijöitään henkeen ja terveyteen kohdistuvien riskien varalta.
Pienissä yrityksissä avainhenkilön työkyvyttömyys voi hetkeksi lamauttaa koko toiminnan. Näihin tilanteisiin on järkevää varautua ottamalla avainhenkilöille turva työkyvyttömyyden varalta ja määritellä edunsaajaksi yritys.
Ennalta-arvaamattomat kulut horjuttavat taloutta
Kokonaismäärä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävissä on viime vuosina laskenut, mutta samalla siitä on tullut entistä yleisempää yhä nuoremmilla ikäluokilla. Yleisimmät syyt työkyvyn menetykselle ovat mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Työkyvyttömyys on aina isku ihmisen tulevaisuuden suunnitelmille ja taloudelle. Sairastaminen tuo mukanaan myös yllättäviä kuluja.
”Kuluja tulee muun muassa sairaalavuorokausista, lääkkeistä ja kuntoutuksesta. Mutta jos menettää liikuntakykynsä ja joutuu remontoimaan asunnon esimerkiksi pyörätuolia varten esteettömäksi, puhutaan jo isommista summista”, sanoo Rajaniemi.
Mitä lyhyempi työura on ollut ennen työkyvyn menettämistä, sitä suuremmin se vaikuttaa myös vanhuuseläkkeen määrään.
”Työkyvyttömäksi jääneen tuleva eläke lasketaan oletusarvoisen kehityksen mukaan. Jos nuori on vasta työuran alussa, palkkataso on usein matala ja se olisi todennäköisesti kasvanut työuran loppua kohti. Eläkkeen alhainen taso voi tulla yllätyksenä”, Rajaniemi toteaa.
Työnantajan työntekijälleen ottama turva on konkreettinen lisä arjesta selviämiseen.