Trumpin seuraavat kaksi vuotta: Infrapanostuksia ja korkojen nousua

Yhdysvaltojen välivaalit eivät koskeneet suoraan presidentti Donald Trumpia, mutta vaalien tulos antaa suuntaa Trumpin presidenttikauden loppupuoliskolle.

Yhdysvaltojen välivaalit eivät koskeneet suoraan presidentti Donald Trumpia, mutta vaalien tulos antaa suuntaa Trumpin presidenttikauden loppupuoliskolle.

Yhdysvaltojen tiistaina 6.11. järjestetyissä välivaaleissa ei äänestetty uudesta presidentistä, mutta vaalien tulosta voidaan kuitenkin pitää mittarina presidentti Donald Trumpin suosiosta.

Yhtenä Trumpin vuoden 2016 vaalikampanjan teemoista oli amerikkalaisen tuotannon ja työpaikkojen suojaaminen. Hän on jatkanut samaa linjaa presidenttinä esimerkiksi tuontitullien ja tariffien muodossa.

”On luultavasti toiveajattelua odottaa, että Trump muuttaisi aggressiivista kauppapolitiikkaansa rauhallisemmaksi tulevaisuudessa. Sijoittajien on syytä varautua nykypolitiikan jatkumiseen ja vääntöön yksittäisistä kauppasopimuksista, vaikka täysimittaiseen kauppasotaan ei päädyttäisikään”, Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen arvioi.

Juhani Lehtonen, korkosijoitusjohtaja
Juhani Lehtonen, korkosijoitusjohtaja

Syyskuun lopulla Yhdysvallat ja Kanada vahvistivat päässeensä sopuun Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan sopimuksesta, joka korvaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan. Sopimuksen voimaantulo vaatii kuitenkin hyväksynnän kaikkien maiden parlamenteilta.

”Yhdysvallat näyttää pääsevän kauppasopuun läheisten kauppakumppanien Kanadan ja Euroopan unionin kanssa. Vastapuoleksi kauppasodassa on päätymässä siten Kiina”, Lehtonen sanoo.

Luvassa infrapanostuksia

Yhdysvaltojen infrastruktuuri, kuten junaradat, tiet, lentokentät, sillat ja jätehuolto ovat heikossa kunnossa. Yhdysvaltojen infrastruktuurin kunnostus onkin yksi harvoista asioista, joista demokraatit ja presidentti Trump ovat samaa mieltä. Keskeinen ongelma infrastruktuurisuunnitelmassa on kuitenkin se, mistä rahat kunnostukseen löytyvät.

”Vaikka nämä investoinnit tulevat kiistatta tarpeeseen, voi kysyä kannattako tällaisia valtiontalouden elvytyspanostuksia tehdä nousukauden kuumimpaan aikaan”, Juhani Lehtonen sanoo.

”Suuret elvyttävät toimenpiteet nousukauden huipulla johtavat poikkeuksetta talouden ylikuumenemiseen ja inflaation kiihtymiseen. Kansantalouden kannalta olisi varmasti parempi, että nämä elvyttävät toimenpiteet säästettäisiin seuraavaan taantumaan.”

Trumpin toistaiseksi yksi merkittävimmistä uudistuksista on yhteisöveron laskeminen 35 prosentista 21 prosenttiin. Mittavat veroalennukset nostivat yritysten tuloksia ja osakekursseja.

Tuloskasvu on kolmannella neljänneksellä ollut keskimäärin yli 25 prosenttia suhteessa vuoden takaiseen. Analyytikot ovat kuitenkin laskeneet viime viikkoina ennusteita ensi vuodelle. Nyt ennustetaan noin kymmenen prosentin tuloskasvua ensi vuodelle.

Koroissa nousupaineita

Osittain veronalennusten seurauksena Yhdysvaltain liittovaltion budjetin alijäämä on kasvanut entisestään. Tänä vuonna alijäämä on neljä prosenttia BKT:sta.

”On selvää, että alijäämä kasvaa entisestään, jos ja kun Yhdysvaltain talous jossain vaiheessa kääntyy taantumaan”, Lehtonen sanoo.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on nostanut tasaisesti ohjauskorkoaan, ja seuraava nosto on luvassa vielä joulukuussa. Lehtonen uskoo Fedin nostavan ohjauskoron kolmeen prosenttiin tämän taloussyklin aikana.

Samalla kun Fed nostaa korkoja, se myy myös taseestaan valtionlainoja. Lisäksi Yhdysvallat laskee jatkuvasti liikkeelle uusia lainoja alijäämän seurauksena.

”Yksityisen sektorin täytyy ostaa nämä valtionlainat, koska muita ostajia ei markkinoilla tunnu oikein olevan. Näin ollen korkojen nousupaine ei ole hellittämässä.”

Välivaalien tulos tuskin suoraan vaikuttaa Fedin asemaan, mutta presidentti Trumpin suhtautuminen keskuspankkiin ei ole viime aikoina ollut suopea. Presidentti on syyttänyt Fediä liian tiukasta korkopolitiikasta sekä lokakuisesta pörssikurssien laskusta.

”Toistaiseksi Trump on tölvinyt Fediä lähinnä median kautta. Keskuspankki tekee rahapolitiikkaansa itsenäisesti, eikä markkinoilla ole epäselvyyttä tästä. Jos alkaisi olla, niin markkinareaktiosta tulisi varmasti tuntuva.”

Jaa artikkeli