Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen – BSAG:n uusi hanke etsii mahdollisuuksia hiilidioksidin sitomiseen
Itämeren tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Uudessa hankkeessa tutkitaan maanviljelijöiden mahdollisuuksia sitoa hiiltä maaperään, mikä hillitsisi ilmastonmuutosta ja vähentäisi ravinteiden valumista mereen.
Itämeri on edelleen kriittisessä tilassa – sitä pidetään yhtenä maailman saastuneimmista meristä. Itämeren huono tilanne johtuu pitkälti maalta tulevista ravinnevalumista.
”Itämeren kunnon parantaminen edellyttää sekä maalta tulevan ravinnekuormituksen pienentämistä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä”, Baltic Sea Action Groupin eli Elävä Itämeri säätiön toimitusjohtaja Johan Schmidt toteaa.
”Maatalous on perinteisesti ollut rehevöittävien ravinteiden pääasiallinen lähde yhdessä yhdyskuntien jätevesien kanssa. Oikeanlaisilla maatalouden toimilla voidaan paitsi vähentää ravinnevalumia, myös hidastaa ilmastonmuutosta.”
Itämeren vesi vaihtuu hitaasti, ja meri on verrattain matala. Meren valuma-alue on laaja ja tiheästi asutettu, joten Itämereen päätyvä ravinnekuorma on suuri.
Meressä ravinteet ruokkivat levän kasvua, ja viime kesänä Itämerellä nähtiinkin poikkeuksellisen laajoja sinilevälauttoja, joita aiheuttivat etenkin fosforiravinteet.
Ilmastonmuutos pahentaa rehevöitymistä entisestään. Ilmaston lämmetessä sateet lisääntyvät, ja runsaat sateet taas huuhtovat lisää ravinteita maalta mereen.
Kohonneet lämpötilat kiihdyttävät myös levien kasvua ja meren pohjassa tapahtuvaa hajotustoimintaa. Itämeren pohjassa kärsitään jo nyt laajoista hapettomista alueista, sillä orgaanisen aineksen hajottaminen kuluttaa happea. Hapettomissa olosuhteissa pohjan sedimenteistä vapautuu sinne varastoituneita vanhoja ravinteita, mikä edelleen voimistaa rehevöitymistä.
Carbon Action -hiilipilotti tuo yhteen maanviljelijät ja Ilmatieteenlaitoksen tutkijat
Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on ihmisen tuottama liiallinen hiilidioksidin määrä.
BSAG on kerännyt yhteen Carbon Action -pilottihankkeen, jossa tutkitaan tehokkaita keinoja sitoa ja varastoida ilmakehän hiiltä takaisin maaperään. Työtä tehdään maanviljelijöiden kanssa kentällä, ja tutkimuspuolesta huolehtivat Ilmatieteenlaitoksen tutkijat verkostoineen.
”Päästövähennysten lisäksi on tärkeää löytää keinoja poistaa ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehästä”, Carbon Action -hiilipilotin tutkimuksesta vastaava tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Liskin mukaan tässä työssä maanviljelijöillä on keskeinen rooli. Hyvinvoivassa maaperässä kasvit sitovat ilmakehän hiiltä itseensä, ja osa tästä hiilestä varastoituu pitkäksi aikaa maaperään, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Hyvinvoiva maaperä myös estää ravinteita huuhtoutumasta vesistöihin.
Hiilikrediittien avulla kohti hiilineutraalia toimintaa?
Carbon Action -projektin puitteissa pohditaan myös päästökaupan tyyppisiä järjestelmiä, jotka aidosti mahdollistaisivat toimijoille tavan kompensoida hiilidioksidipäästöjään.
Tulevaisuudessa esimerkiksi hiilikreditit voisivat toimia mekanismina, jonka kautta maanviljelijöitä saataisiin nopeammin mukaan hiiliviljelyyn.
”Alustava ajatuksemme on, että hiilikreditit olisivat päästökaupalle rinnakkainen järjestelmä, jonka avulla toimijat kompensoivat päästöjään ostamalla tai luomalla hiilikrediittejä, joita syntyy, kun hiiltä varastoidaan maahan”, Liski pohtii.
”Carbon Action -pilotissa tavoitteenamme on löytää toimiva keino todentaa hiilen varastoitumista maaperään, koska vasta todentamisen kautta viljelijät voisivat saada aitoon tulokseen perustuvaa korvausta esimerkiksi hiilikredittien kautta”, Liski kertoo.
Yritysten rooli hiilikrediittijärjestelmässä olisi merkittävä, sillä se tarjoaisi toimijoille aidon keinon kompensoida päästöjään. Päästöjen leikkaamisen ja hiilen sitomisen avulla yksittäiset toimijat voivat päästä lähelle hiilineutraalia toimintaa.
Mandatum Lifen allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Carolus Reincke muistuttaa myös sijoittajia omien valintojen vaikutuksesta.
Itämerellä on suuri taloudellinen merkitys kaikille meren rannikkovaltioille. Kun sijoittaja huomioi ilmastoasiat globaalisti salkussaan, vaikuttaa se myös paikallisesti ilmastonmuutoksen etenemiseen ja siten meren hyvinvointiin”, Reicke huomauttaa.