Wahlroos: ”Pitäkää salkuissanne riittävästi osakkeita”
Toimiva sijoitusresepti
Wahlroos pitää viime vuosien sijoitussuosituksensa ja kehottaa edelleen katsomaan osakkeisiin. Osakkeet ovat tuottaneet epävarmuudesta huolimatta hyvin viime vuosina. Wahlroos kertoo lisänneensä osakkeita salkkuun myös USA:n presidentinvaalien jälkeen, mikä osoittautui järkeväksi sijoituspäätökseksi. Korkomarkkinoilla, sen sijaan, sijoittajan on syytä olla varuillaan.
”Euroopan keskuspankin massiivinen osto-ohjelma luo kahdenlaisia vaikutuksia markkinoilla. Yhtäältä se lisää rahan tarjontaa, jonka pitäisi synnyttää inflaatiota, mutta samanaikaisesti se painaa pitkien bondien tuottoja”, Wahlroos sanoo.
Kun osto-ohjelmaa lopetetaan, pitkät korot voivat nousta nopeasti varsinkin, jos osto-ohjelma päättyy yllättäen. Sillä voi olla hyvin konkreettinen ja raju vaikutus sijoittajan salkussa.
”Silloin ei kannata olla yli-investoituna pitkiin korkopapereihin, koska ne voivat yhtäkkiä menettää paljon arvostaan. Korkomarkkinoilla voi edelleen ottaa yritysriskiä”, Wahlroos sanoo.
Entä paljon puhutut riskit?
Vuonna 2016 sijoitusmarkkinoilla hermoiltiin pitkälti kahdesta syystä: poliittisista muutoksista ja Kiinan talouskasvusta. Wahlroos pitää vain toista merkittävänä epävarmuuden kasvattajana tälle vuodelle.
”Ellei jotain yllättävää tapahdu, Kiina tuskin saa aikaan merkittävää epävarmuutta markkinoilla”, sanoo Wahlroos, joka piti jo vuosi sitten markkinoiden Kiina-huolia liioiteltuina.
”On selvää, että Kiinan talouden kasvuvauhti tulee hidastumaan. Useimpien kansainvälisten analyytikkojen mukaan Kiinan talouskasvu ei ole todellisuudessa ollut sitä, mitä maa on raportoinut. Tiedustelulähteiden arvio talouskasvusta vuonna 2015 oli noin 4,2 prosenttia, kun se virallisesti raportoitiin reiluun 7 prosenttiin. Ero kerrotun ja todellisen kasvun välillä on kuitenkin pienenemässä”, Wahlroos sanoo.
Siksi tuntuukin oudolta, että markkinat reagoivat niin dramaattisesti, kun Kiinan talouskasvuarvioita laskettiin yksittäisillä desimaaleilla. Wahlroosin mielestä talouskasvuvauhtia kiinnostavampi kysymys antaa vielä odottaa itseään siihen asti, että Kiinan vallanvaihto tulee ajankohtaiseksi. Kiinalaisen järjestelmän vakaus ei saisi murtua, vaikka nykyjohto suunnitteleekin muutoksia hallintorytmiin.
”Demokratian keskeinen juju on järjestelmällinen vallansiirto. Maissa, joissa ei ole demokratiaa, sääntöjen on oltava keskeisessä asemassa. Kriittinen kysymys on, tapahtuuko Kiinan johdossa jonkinlainen sääntösiirtymä, joka säilyttää järjestyksen”, Wahlroos pohtii.
Poliittisista riskeistä ajankohtaisin ja merkittävin on Wahlroosin mielestä brexit. Hän ei niinkään yllättynyt EU-jäsenyysäänestyksen lopputuloksesta kuin sen jälkimainingeista.
”Ajattelin, että eron toteuttamiseen olisi ollut joku järkevä suunnitelma olemassa. Kaiken lisäksi tässä [erossa] olisi ollut yksi fantastinen diili tehtävissä: liittyä ETA:aan ja sopia pienestä jäsenmaksusta EU:lle. Iso-Britannia pääsisi eroon sääntelystä, mutta pysyisi Euroopan sisämarkkinoilla.”
Wahlroosin mukaan diili ei kiinnostanut, sillä brexitissä ei ollutkaan kyse EU:sta, vaan maahanmuutosta. Häntä huolettaa, että brexit ajautuu takalukkoon ja tilanne johtaa liian jyrkkään politiikkaan.
”Soft-brexit -ratkaisun synnyttäminen EU:n kanssa on mahdotonta, jos maahanmuutto on kynnyskysymys. Ei ole mekanismia, jolla ero voidaan hoitaa järkevällä tavalla, elleivät britit saa neuvotteluasemaansa kuntoon”, Wahlroos sanoo.
”Ollaan nyt rehellisiä”
Suomalaiseen sijoittajaan maailmantalouden tapahtumat ovat vaikuttaneet paljon, sillä osakemarkkinoilla nähtiin paljon heiluntaa poliittisten riskien takia. Samaan aikaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja massiivinen osto-ohjelma on myös heikentänyt euroa, jonka vaikutukset näkyvät myös Suomessa – tosin ei niin voimakkaasti, kun voisi toivoa.
”Ollaan nyt rehellisiä. On täysin selvää, että jos euron kurssi on tippunut finanssikriisin aikojen huipuista 1,60:stä aina 1,05:een, se on tehnyt hyvää metsäteollisuudelle sekä konepajateollisuuden viennille”, Wahlroos sanoo.
”On itse asiassa yllättävää, että talouskasvu on vain yksi pilkku jotain prosenttia tilanteessa, jossa valuuttamme on devalvoitunut kolmen vuoden aikana lähes 30 prosenttia. Vanhoina hyvinä aikoina tällainen valuuttakurssimuutos olisi johtanut talousbuumiin”, Wahlroos jatkaa.
"Jos Suomi olisi kilpailukykyisemmässä kunnossa, devalvoituminen olisi tuottanut suuremman kasvusysäyksen”, Wahlroos sanoo, ja peräänkuuluttaa pitkään kaivattuja rakennemuutoksia. Suomen on oltava maa, joka luo edellytyksiä investoinneille.
”Niin kauan, kun emme saa muutoksia työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työmarkkinakäytäntöihin, Suomeen ei tule riittävästi investointeja.”
Vaikka Wahlroos toppuuttelee innostumasta liikaa Suomen tuoreimmista talousluvuista, nihkeä talouskasvu Suomessa ei ole kuitenkaan tarkoittanut huonoja osaketuottoja. Suomen osakemarkkinat tuottivat 2016 hieman yli 13 prosenttia (OMX Helsinki Benchmark Cap Total Return Index).
Wahlroosin mukaan osakkeita tukevat tällä hetkellä USA:n politiikka, vaikka onkin vielä epäselvää, missä määrin uusi presidentti aiheuttaa hintaheiluntaa markkinoilla.
”Valtaosa Trumpin sisäpoliittisesta ohjelmasta on sijoitusmarkkinoille hyvä asia”, Wahlroos arvioi.
Summaten, Wahlroosin neuvo sijoittajille on lopulta yksinkertainen.
”Be careful out there. Ja pitäkää salkuissanne riittävästi osakkeita.”