Tulevaisuuden kysytyimmät kyvyt
Vuorovaikutustaidot ja kyky määritellä ongelmia
Robotti ei ole inhimillinen, eikä se pysty luomaan samaa riippuvuussuhdetta kanssakäymiseen kuin ihmiset.
”Työmme muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja sen myötä ihmisten keskinäinen riippuvuussuhde tiivistyy. Ongelmat vaativat yhä useamman henkilön panosta ratketakseen. Toisten osaamisesta tulee oma voimavara”, Tikka sanoo.
Robotti tekee mitä käsketään, joten kyky kyseenalaistaa korostuu.
”On osattava kysyä, onko tämä paras tapa ratkaista ongelma ja mikä on oikeastaan perimmäinen ongelma. Niin kutsutussa double-loop -oppimisessa ongelmasta ja ratkaisusta opitaan jatkuvasti lisää”, Tikka konkretisoi.
Hyvästä ongelman määrittelystä tulee arvokasta, sillä tekoälyn vahvuus on ratkaisujen ja laskujen suorittaminen. Siksi ihmisen rooliksi muodostuu ongelman määrittely ja kyseenalaistaminen.
”Koska robotti on Hercules, jolla on isommat lihakset ratkaisujen tekemisessä kuin ihmisellä, kannattaa ihmisen olla Buddha, joka keskittyy kysymään ´Mitä ja miksi?´.”
Nopea ja jatkuva oppiminen
Siirrymme entistä nopeasyklisempään toimintaan, jossa teknologian uudistuminen on jatkuva tila. Teknologian uusiutuessa ihmisten kyvyissä korostuu tarve omaksua uutta, kokeilla keskeneräistä, epäonnistua ja oppia nopeasti.
”Tulevaisuudessa on lähdettävä tekemään asioita sen sijaan, että vain tutkittaisiin ja mallinnettaisiin asioita. Uuden toimintamallin omaksuminen vaatii harjoittelua. Jos sitä ei osaa ja kaikki on kiinni perinteisessä liiketoiminnassa, tulee aika vaikeaa.”
Vaihtoehtoja hakeva ajattelu
Tekoäly on poikkeuksellisen tehokas deduktiivinen ajattelija, joten tulevaisuudessa ihmisiltä tarvitaan kykyä ajatella laajemmin ja etsiä luovasti vaihtoehtoja ratkaisuihin. Lateraalisessa ajattelussa kysymyksiä, ongelmia ja määritelmiä pyritään tulkitsemaan uudella tavalla. Ihmiset pärjäävät paremmin jos he ovat hyviä deduktiivisessa sekä lateraalisessa ajattelussa.
”Analogioiden ymmärtäminen ja abstrakti ajattelu korostuvat. Tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät hallitsemaan abstrakteja käsitteitä ja viemään analogioita ristiin toimialalta toiselle. Kyky soveltaa oppimaansa kaavoja rikkovasti korostuu.”
Tikan mukaan on oltava myös kykyä nähdä, miten tekoälyä kannattaa käyttää.
”Systeemiajattelu auttaa ymmärtämään, miten ja missä tekoälyä voidaan hyödyntää systeemissä parhaalla mahdollisella tavalla.”
Tekoälyn ohjaaminen
”Juuri nyt yleinen kansalaistaito on älypuhelimen käyttö. Tulevaisuuden perustaito on keskustella tekoälyn kanssa – kysyä kysymyksiä oikeassa muodossa ja pyytää tekemään simulaatiomallinnuksia”, Tikka kertoo.
Tulevaisuudessa ihmisten välisessä tuottavuudessa voi olla jopa 700-kertaiset erot riippuen kyvystä ohjata uutta teknologiaa.
”Ihmisten väliset tuottavuuserot tulevat kasvamaan merkittävästi, mikä luo haasteita johtamiselle.”
Tietotulvan ja -vauhdin hanskaaminen
Informaatiotulva ja jatkuvasti laulava sähköposti eivät valitettavasti ole poistumassa, joten on tärkeää keskittyä oikeisiin asioihin.
”Tässä mielessä visuaalisen viestinnän osaaminen korostuu. Raakadatan ja Excel-kaavioiden ymmärtäminen on monille vaikeaa, joten tulevaisuudessa on osattava tarinallistaa dataa.”
Enemmän kuin teknistä osaamista
Tulevaisuuden asiantuntijan perustaitoja on ymmärtää, mitä dataa työtehtävä generoi sekä mikä osa datasta on arvokasta ja mikä turhaa. On tiedettävä, miten dataa jalostetaan ja käytetään tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle.
”Sovellettu datatiede on tärkeää, mutta muutakin tarvitaan. Tieteen eri haarat eivät ole riittävästi tulleet yhteen kehittämään tekoälyä. Se on toistaiseksi liikaa tietojenkäsittelyn ja ohjelmistoalan juttu.”
Tekoälyyn liitetään myös eettisiä kysymyksiä. Tikan mukaan esimerkiksi empatia tulee korostumaan.
”Tekoälyltä puuttuu ihmisen empatia. Siksi tunneäly ja kuuntelu tulevat vastaisuudessakin olemaan tärkeimpiä työelämätaitoja”, Tikka summaa.