Sinkku, uusperhe, lapseton: Mitä perinnöllesi tapahtuu?
Ei lapsia – miten käy perinnön?
Suomen yleisin perhetyyppi on lapseton aviopari, 36 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2016. Lapsettomien perheiden varallisuus kertyy: Tilastokeskuksen mukaan lapsettomilla pareilla nettovarallisuuden mediaani oli 173 500 euroa. Luku on yli kolminkertainen yhden hengen talouksiin verrattuna ja noin neljänneksen suurempi kuin pareilla, joilla on lapsia.
”Jos ensiksi kuolleelta aviopuolisolta ei jää lapsia, eloonjäänyt aviopuoliso perii hänet vaikka heillä olisi avio-oikeuden poissulkeva avioehto”, taustoittaa Mandatum Lifen senior legal counsel Seppo Mikkola.
”Lesken kuoleman jälkeen lesken varat jaetaan ensin kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten (vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä) ja lesken perillisten kesken. Ensin perii siis leski ja leskenkin kuoltua varat jaetaan ensiksi kuolleen puolison ja lesken sukuhaarojen kesken”, Mikkola jatkaa.
Puolison lakimääräisen perintöoikeuden voi kuitenkin ohittaa tekemällä testamentin jonkun toisen hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, koko omaisuuden voi testamentata rajoituksetta. Testamentilla ei kuitenkaan voi poistaa lesken asumisoikeutta viimeiseen yhteiseen kotiin.
Mikkola peräänkuuluttaa pohtimaan myös toissijaismääräystä, kun puhutaan aviopuolisoiden keskinäisestä omistusoikeustestamentista. Kysymys on siis siitä, kuka saa perinnön sen jälkeen kun ensisaaja eli leskikin on kuollut.
”Jos testamentissa ei ole selkeää toissijaismääräystä, molempien puolisoiden kuoltua perintö voi kokonaisuudessaan mennä pidempään eläneen puolison sukulaisille. Usein on tarpeen pohtia perinnön jakautumista lesken jälkeen molempien puolisoiden tahdon mukaan esimerkiksi molempien sukuun”, Mikkola sanoo.
Lapsettomat ovat ahkerimpia testamentintekijöitä. Noin 60 prosenttia lapsettomista pariskunnista on tehnyt testamentin. Kaikista suomalaisista vastaava luku on vain 10 prosenttia.
Sinkun perintö: kun muut ihmissuhteet ja hyväntekeväisyys korostuvat
Muiden ihmissuhteiden merkitys korostuu sinkun testamenttia laadittaessa. Ilman testamenttia varallisuus voi perimysjärjestyksen mukaan jakautua kaukaisillekin sukulaisille. Mahdollista on myös, ettei ketään perillisasemassa olevaa henkilöä ole ja omaisuus menee valtiolle. Vuonna 2016 valtio sai 26 miljoonaa euroa perintöomaisuutta3. Varoja käytetään yleishyödylliseen toimintaan, kuten luonnonsuojelualueiden kehittämiseen tai vanhus- ja nuorisotyöhön.
Kun rintaperillisiä tai muita läheisiä henkilöitä ei ole, moni päätyy tukemaan yleishyödyllistä toimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Suomalaiset lahjoittavat noin 15 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen perintöinä vuosittain. Valtaosa menee sairauksien vastaiseen työhön ja lastensuojeluun.
”Kannattaa harkita kuinka tarkkoja toiveita esittää. Testamentinsaaja ei välttämättä voi ottaa testamenttia vastaan, jos tarkoin määriteltyä toimintaa ei ole enää olemassa”, Mikkola sanoo.
Uusperhe: sinun, minun ja meidän lapset
Uusperheen perintösuunnittelussa on huomioitava mahdolliset yhteiset ja aiemman parisuhteen lapset.
”Kun lapsia on useammasta liitosta, avioehtosopimuksen laatiminen on suositeltavaa. Näin on helpompi varmistaa, että oma perintö ohjautuu halutulla tavalla”, Mikkola sanoo.
Ilman avioehtoa aviopuolisoiden varallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi ensin kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken. Osa varakkaamman aviopuolison varallisuudesta voi siten siirtyä tasingon kautta leskelle ja edelleen hänen perillisilleen. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että perintö voi lapsen kautta siirtyä ex-puolisollekin.
”Uusperheessä ei-biologiset lapset eivät lain mukaan myöskään ole samassa asemassa perintöä jaettaessa kuin biologiset lapset. Perinnönjaon oikeudenmukaisuus ja testamentin tarve on syytä varmistaa hyvissä ajoin myös tästä näkökulmasta.”
”Testamentti, avioehto ja henkivakuutuksen edunsaajamääräykset ovat hyviä keinoja varmistaa, että varallisuus siirtyy toivotusti. Suunnitelmia tehdessä mietitään, keiden taloudellista turvaa tai tasapuolisuutta halutaan parantaa.”
Esimerkiksi lesken taloudellista tilannetta ja elintasoa voidaan turvata määräaikaisella tai elinikäisellä hallintaoikeustestamentilla ja samalla varmistua siitä, että omaisuus on perillisten käytettävissä leskenkin kuoltua.
Testamentilla leski saa oikeuden käyttää ja hallita ensin kuolleen puolison omaisuutta ja pitää itsellään omaisuuden tuoton. Omistusoikeus perinnön kohteena olevaan omaisuuteen siirtyy kuitenkin heti ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Leski ei maksa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa ja lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää lapsille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.
Henkivakuutusten etuna on perillisten maksukyvyn varmistaminen perintöveroja tai pesänselvityksen aikaisia kuluja ajatellen.
”Lesken ja perillisten maksukyvyn varmistaminen kuolemantapauksessa on usein yksi tärkeimmistä tavoitteista perintösuunnittelussa.
”Maksukyvyn turvaamiseksi henkivakuutus on erinomainen apu, sillä sen perusteella maksettavan korvauksen saa ohi pesänselvityksen. Jos maksukyky ei lesken osalta ole ongelma, henkivakuutuskorvaus on tietyin edellytyksin verotuksellisista syistä järkevämpää ohjata kuolinpesään”, Mikkola sanoo.