Luottamus: Yrityksen voimavara, jota ei voi rahalla ostaa

Luottamus työpaikalla lisää tuottavuutta, energiaa ja parantaa yhteistyötä, summasi professori Paul J. Zak Harvard Business Review -lehdessä alkuvuodesta1. Löydökset ovat vakuuttavat: korkean luottamuksen yrityksissä työskentelevät henkilöt kokivat olevansa 50 prosenttia tuottavampia ja nauttivat työstään 60 prosenttia enemmän kuin henkilöt, jotka työskentelivät matalan luottamuksen organisaatioissa.
Kuvat: Tomi Parkkonen

Luottamus työpaikalla lisää tuottavuutta, energiaa ja parantaa yhteistyötä, summasi professori Paul J. Zak Harvard Business Review -lehdessä alkuvuodesta1. Löydökset ovat vakuuttavat: korkean luottamuksen yrityksissä työskentelevät henkilöt kokivat olevansa 50 prosenttia tuottavampia ja nauttivat työstään 60 prosenttia enemmän kuin henkilöt, jotka työskentelivät matalan luottamuksen organisaatioissa.

Kokosimme Paul J. Zakin löydökset yhteen ja kysyimme Mandatum Lifen henkilöstöjohtajalta Anna Berglindiltä esimerkkejä luottamuksen ja työntekijäkokemuksen parantamisesta. 

Luottamus on isoja ja pieniä asioita

PwC:n tutkimuksen2 mukaan 58 prosenttia yrityksien toimitusjohtajista näkivät luottamuksen puutteen uhkaksi yrityksen kasvunäkymille. Myös Zakin tutkimusten perusteella työntekijät, joiden organisaatioissa luottamus on korkealla tasolla, ovat 70 prosenttia useammin sitoutuneita yrityksen päämääriin. He tekevät paremmin yhteistyötä ja pidempiä työuria työnantajallaan. Heillä on myös vähemmän kroonista stressiä.

”Hyvin toimivassa yrityksessä luottamus on kaksisuuntaista: henkilöstö luottaa työnantajaan ja työnantaja luottaa henkilöstöön. Luottamus on yrityksen kaiken toiminnan kivijalka ja asia, jonka vahvistamiseen organisaatiokulttuurissa on panostettava jatkuvasti”, sanoo Mandatum Lifen henkilöstöjohtaja Anna Berglind.

"Ilman luottamusta työntekijä ei uskalla tuoda uusia näkökulmia esiin tai haasta vanhoja rakenteita."

Kun henkilöstö tekee vastuullisia asioita työtehtävissään esimerkiksi asiakkaiden suuntaan, on itsestään selvää, että myös työnantajan pitää luottaa henkilöstöön.

”Toimintamallit tulee rakentaa henkilöstön eikä hallinnon näkökulmasta. Esimerkiksi työajanseurannan vapauttaminen tai vastuuttaminen työntekijälle ruokkii luottamusta. Meillä työntekijät tekevät työaikaleimauksensa sekä niihin tarvittavat muutokset itse. Oletus on, että jokainen kirjaa työaikansa oikealla tavalla, eikä erillistä valvontaa tarvita”, Berglind toteaa.

Uusi toimintamalli on poistanut paljon byrokratiaa työaikakirjauksissa. Henkilöstökyselyssä jopa 93 prosenttia henkilöstöstä ilmoitti, että johto luottaa ihmisten tekevän työnsä hyvin ilman jatkuvaa tarkkailua. Myös yleiset tutkimukset puoltavat autonomiaa: Citigroupin ja Linkedin tutkimuksen3 mukaan lähes puolet työntekijöistä olisi valmis luopumaan 20 prosentin palkankorotuksesta saadakseen lisää joustavuutta ja kontrollia työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen.

Hyvät toimintamallit rakentavat työntekijäkokemusta eli sitä, miten yrityksen toiminta ja käytännöt näyttäytyvät työntekijälle ja miltä henkilöstöstä tuntuu olla yrityksessä töissä.

”Hyvän työntekijäkokemuksen synnyttämän tunteen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Se näkyy myös parempana asiakaskokemuksena. Siksi henkilöstötyytyväisyyden on syytä olla myös yrityksen pitkäaikaisissa tavoitteissa ja on tärkeä selvittää myös, miten sitä systemaattisesti mitataan.”

Johto janoaa ideoita

Berglindin mukaan luottamuksen kautta rakentuu esimerkiksi henkilöstön sitoutuminen työnantajaan sekä vapaus ja uskallus ideoida.

”Ilman luottamusta työntekijä ei uskalla tuoda uusia näkökulmia esiin tai haasta vanhoja rakenteita. Kokeilemisen edellytyksenä on, että ihminen uskaltaa tehdä virheitä ja oppii niistä – eikä pelkää jakaa oppejaan muiden kanssa”, Berglind sanoo.

Innovaatiot nousivat tärkeimmäksi näkökulmaksi, kun toimitusjohtajilta kysyttiin, mitä asiaa vahvistamalla he uskovat saavuttavansa uusia tuottomahdollisuuksia (PwC 20th CEO Survey). Innovaatioiden nähdään syntyvän teknologian ja osaamispääoman tuloksena.

”Parhaista tekijöistä on kova kilpailu. Jokaisen yrityksen on syytä miettiä, miten hyvin se haluaa tulevaisuudessa ruokkia edellytyksiä ja osaamista uuden keksimiseen. Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius on sanonut, ettei kokeileva ja hyvinvoiva yrityskulttuuri synny yhdessä yössä. Siihen pitää panostaa jatkuvasti”, Berglind sanoo.

Myös Zak kirjoittaa, että kulttuuri vaatii pitkäjänteistä panostusta. Säännölliset tiimikinkerit ja hauskanpito piristävät organisaatiokulttuuria lyhyellä aikavälillä, mutta pysyvää luottamukseen pohjautuvaa organisaatiokulttuuria pitää rakentaa muilla keinoilla. Paul J. Zak esittelee artikkelissaan konkreettisia toimintatapoja, jolla johto voi lisätä luottamusta yrityksissä.

Vinkit: Ruoki luottamusta oikein

Kokosimme Paul J. Zakin löydökset yhteen ja kysyimme Mandatum Lifen henkilöstöjohtajalta Anna Berglindiltä esimerkkejä luottamuksen ja työntekijäkokemuksen parantamisesta. "Tunnista huippuosaaminen" ja "Aiheuta oikeanlaista stressiä ja haastetta", neuvoo tutkija.

Jaa artikkeli