Henkivakuutuskorvausten perintöverotus muuttuu – mitä minun olisi hyvä tietää?
Perintö- ja lahjaverotuksen tehtiin muutoksia vuoden 2017 alussa. Mitä muutoksista tulee tietää ja miten taloudellisen turvan riittävyyden voi jatkossa huomioida? Mandatum Lifen Senior Legal Counsel Seppo Mikkola listasi oleellisimmat asiat.
Mikä muuttuu?
Perintö- ja lahjaverotusta kevennettiin vuoden 2017 alussa. Samassa yhteydessä henkivakuutusten kuolemantapauskorvausten osittainen verovapaus lähiomaisille päätettiin poistaa. Siirtymäaika umpeutuu vuoden vaihteessa ja 1.1.2018 lukien henkivakuutusten korvaukset tulevat kokonaisuudessaan perintöverotuksen piiriin. Muutos koskee perinteisten riskihenkivakuutusten lisäksi myös sijoitusvakuutuksia ja lisäeläkevakuutuksia.
Minulla on henkivakuutus – pitääkö minun tehdä jotain?
”Jos henkivakuutuksesi edunsaaja on lapsi tai lapsenlapsi, sinun ei tarvitse tehdä mitään”, Mikkola kertoo. Vuoden 2018 alusta henkivakuutuskorvausta verotetaan vastaavalla tavalla kuin muutakin lapsen saamaa perintöä.
”Jos henkivakuutuksesi edunsaaja on aviopuoliso joko yksin tai yhdessä lasten kanssa, kannattaa tarkistaa, onko voimassa oleva edunsaajamääräys edelleen verotuksellisesti tarkoituksenmukainen”, Mikkola korostaa.
Mikäli puolisolle tuleva vakuutuskorvaus ja mahdollinen perintö yhdessä jäävät alle 110 000 euron, ei muutoksille ole tarvetta, sillä puoliso saa 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä ja 20 000 euroa on perintöverotaulukon alaraja. Jos summa on vähintään 110 000 euroa voi olla järkevää kanavoida lesken osuus kuolinpesään, jolloin leskelle avio-oikeuden myötä tuleva verovapaa osuus kasvaa.
Mikkolan mukaan tärkeintä on tarkistaa turvasumman riittävyys ja varmistaa, että se vastaa todellista tarvetta. Henkivakuuttamisessa on lopulta kyse lähiomaisten arjen turvaamisesta kuolemantapauksen sattuessa.
”Jotta edunsaajan saama korvaus olisi edelleen samalla tasolla kuin ennen veromuutosta, on vakuutusturvaa mahdollisesti syytä nostaa”, painottaa Mikkola.
Minulla on sijoitusvakuutus – onko talouteni turvattu?
Sijoitusvakuutuksella yhdistät sijoittamisen ja perheen taloudellisen turvan. Sijoitusvakuutus on tavallista säästämistä ja sijoittamista, mutta kuolemantapauksessa kertyneet säästöt siirtyvät nimetylle edunsaajalle jo ennen pesänselvitystä, kuten tavallisessa riskihenkivakuutuksessakin.
"Sijoitusvakuutuksen henkivakuutusturvan riittävyys riippuu siitä, paljonko sopimukseen on ehtinyt kerryttää varallisuutta. Riskihenkivakuutuksessa turvasumman valinta ei ole omasta säästämisestä, vaan vakuutusmaksuista kiinni”, muistuttaa Mikkola.
Säästämisen ja vakuuttamisen perimmäinen tavoite on kuitenkin monesti sama: oman talouden hallinta ja siihen liittyviin riskeihin varautuminen. Sijoitusvakuutuksessa turva ja tuoton tavoittelu kulkevat käsi kädessä.
Kannattaako henkivakuutuksen ottaminen vaikka verotus muuttuu?
Taloudellisen turvan varmistamisen tarve ei katoa vaikka verotus muuttuu. Säästäminen ja vakuuttaminen ovat jatkossakin tärkeää varautumista tulevaisuuteen ja läheisten elintason turvaamista. Veroetujen tavoittelu ei ole henkivakuutuksen päämäärä. Verojen huomioiminen on keskeinen osa perinnönjaon suunnittelua, mutta sen ei kuitenkaan pidä antaa ohjata päätöksentekoa.
Yksi henkivakuutuksen tärkeimmistä eduista on korvauksen välitön maksu suoraan edunsaajalle. Henkivakuutuskorvaus on siten edunsaajan käytettävissä jo ennen kuolinpesän selvitystä. Kuoleman kohdatessa menot yleensä kasvavat hetkellisesti muun muassa perintöverojen, kuolemaan liittyvien menojen sekä oman arjen järjestelyyn liittyvien kuluerien takia. Henkivakuutuksen ansiosta elintason pystyy säilyttämään lähempänä entistä tasoa. On tärkeää, että varallisuutta on käytössä silloin kun sitä eniten tarvitsee.