Haluamme nähdä läpi

Yhä useampaa sijoittajaa kiinnostaa, millaista maailmaa heidän sijoituskohteensa rakentavat. Vaihtoehtoisten sijoitusten vastuullisuusanalyysistä tulee luonteva osa sijoituspäätöstä.

Yhtiö, joka on ostanut pankeilta ­ongelmaluottoja ja tekee tulosta sitä mukaa, kun se saa perittyä rahat asiakkailta. Kuulostaa liivi­jengiltä, jonka kanssa vastuullinen sijoittaja ei halua olla missään tekemisissä.

Vaan entä jos perintäyhtiön toimintamalli perustuu asiakastyytyväisyyteen? Jos se on rakentanut toimintansa toimivien maksujärjestelyjen pohjalle?

Sittenhän kyseessä on itse asiassa vastuullinen yhtiö, joka pyrkii auttamaan velkaongelmaisia.

Entä miten suhtautua konkurssiin menneeseen saksalaiseen huonekalufirmaan, jolla on kiinteää omaisuutta ja tyhjä kassa? Jos sitä rahoittaisi, tulisiko hyötyneeksi siitä, että yhtiö irtisanoo työntekijöitään ja aiheuttaa heidän perheilleen taloudellisia vaikeuksia?

Tarkemmin harkittuna: ei. Yhtiö on jo konkurssissa eikä jatkamisen edellytyksiä ole. Jos konkurssipesältä ostaa kiinteän omaisuuden tai antaa sitä vastaan lainaa, tulee itse asiassa auttaneeksi yhtiön entisiä työntekijöitä, sillä saamillaan rahoilla konkurssipesä voi maksaa työn­tekijöiden palkkasaamiset heti eikä viidestoista päivä.

Edellä mainitut tilanteet ovat esimerkkejä vastuullisen sijoittamisen kovasta todellisuudesta. Ne osoittavat, että vastuullisuus vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.

Listattujen sijoitusten kuten pörssi­osakkeiden ja pörssiyhtiöiden liikkeelle laskemien lainojen kohdalla vastuullisuusharkinnassa auttavat arviointiin erikoistuneiden ­yhtiöiden laatimat raportit ja rankingit. Vastuullisuuden arviointi on järjestäytymässä standardeiksi.
Sen sijaan vaihtoehtoisissa sijoituksissa jokainen päätös on puntaroitava joka kerta erikseen.

Toisaalta juuri vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa myös vaikutusmahdollisuudet ovat suuret. Esimerkiksi pääomasijoituksissa kohdeyhtiöltä voidaan vaatia tai sitä voidaan kannustaa kohti ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa.

Kirkko puhui

Kirkko on ydintään myöten arvoyhteisö. Siksi on luontevaa, että vastuullisen sijoittamisen teemat korostuvat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sijoituspolitiikassa.

Kirkon työntekijöiden eläkevaroja hoitava Kirkon eläke­rahasto kuuluu vastuullisen sijoittamisen edellä­kävijöihin Suomessa. Sen toimintaa ohjaavat pyhän kun­nioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus.

Vaihtoehtoisten sijoitusten osalta vastuullisuuskysymykset vaativat Kirkon eläkerahaston sijoitusjohtaja Ira van der Palsin mukaan erityistä huomiota, koska uusia instrumentteja ja palveluntarjoajia on runsaasti.

”Olemme neuvotelleet kaikkiin pääomasijoitusrahastosopimuksiin side letterin vastuullisen sijoittamisen osalta vuodesta 2008 lähtien. Nykyään nämä asiat ovat arkipäivää, mutta vuonna 2008 vastuullisuusasioiden saaminen sopimuksiin vaati paljon työtä ja aiheutti kysymyksiä.”

Ira van der Pals

Managerit kuulivat

Samana vuonna Kirkon eläkerahasto allekirjoitti PRI-periaatteet, joiden mukaisesti se sitoutuu kehittämään vastuullisia sijoituskäytäntöjään jatkuvasti ja vaatimaan myös yhteistyökumppaneiltaan näiden periaatteiden noudattamista.

”Vaihtoehtoisten sijoitusten puolella managerit ovat vihdoin ymmärtäneet näiden periaatteiden tärkeyden”, van der Pals kiittelee.

Vaihtoehtoisten korkosijoitusten kohdalla Kirkon eläkerahasto on kuitenkin törmännyt sijoituskohteiden läpinäkyvyysongelmaan.

”Olemme joutuneet jättämään sijoitussalkun due diligence -prosessin kesken, koska manageri ei suostunut luovuttamaan täydellisiä omistus­listoja sijoitussalkustaan sijoituspäätöstä tehtäessä. Meille on äärimmäisen tärkeää, että tiedämme tarkalleen, mihin varat on sijoitettu”, van der Pals korostaa.

Tulevaisuus kuuluu vastuullisille

Pääomasijoitusyhtiö EQT on yksi Euroopan johtavista vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoajista ja edelläkävijä vastuullisuuden sisällyttämisessä sijoitusprosessiin. EQT sijoittaa hyviin yrityksiin, ja sen tavoitteena on saada yrityksissä aikaan kasvua, uudistumista ja kannattavuutta – myös tulevaisuuden omistajia ajatellen.

EQT:n vastuullisen ­sijoittamisen johtaja Therése Lennehag on edistänyt vastuullista sijoittamista näkyvästi myös pääomasijoittajien Euroopan laajuisessa kattojärjestössä Invest Europessa.

”Uskon, että vastuullisuus on edellytys sille, että yritys voi toimia ja menestyä tulevaisuudessa. Sijoitusyhteisö tarvitsee rohkeutta ja päättäväisyyttä, mutta myös inspiroivaa johtamista, jotta tarvittavat muutokset saadaan aikaiseksi”, Lennehag sanoo.

Jotta työ onnistuisi, oman organisaation kulttuurin ja jokaisen työntekijän ajattelutavan on oltava avoin ja kannustaa muutokseen.

”Pitkänäköisyys on EQT:n dna:ssa ja tärkeä osa toimintakulttuuriamme. Samaan aikaan olemme intohimoisia ja energisiä muuttumaan ja kehittymään. Kulttuurimme on ainutlaatuinen, ja pyrimme juurruttamaan sitä myös portfolioyhtiöihimme”, Lennehag kertoo.

Noin 35 miljardin euron verran pääomaa keränneelle EQT:lle vastuullisuus on enemmän kuin sanahelinää. Sen täytyy olla täysin integroitu osa sijoitus- ja arvonluontiprosessia.

”Vastuullisuus pienentää portfolioyhtiöiden, EQT:n ja sijoittajien riskiä ja tuo mukanaan uusia sijoitusmahdollisuuksia, lisää omistaja-arvoa sekä parantaa kohdeyritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Olemme ylpeitä, että voimme voi olla osa globaalien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista.”

Therése ­Lennehag

Therése ­Lennehag

EQT:n salkkuun kuuluu yrityksiä joka puolelta maailmaa. Suomessa yhtiö on pääomistaja vuonna 2016 Suomen parhaaksi työpaikaksi valitussa Mustissa ja Mirrissä, Terveystalossa ja päiväkotipalveluja tarjoavassa Touhulassa. Maailmanlaajuisesti EQT:n salkussa olevat yritykset työllistävät noin 100 000 työntekijää.

”EQT:n rahastojen omistamien yritysten myynnin keskimääräinen vuosittainen kasvu on noin 8 prosenttia ja liikevoiton noin 12 prosenttia. Henkilöstön määrä yrityksissä kasvaa reilut 10 prosenttia vuodessa. Vastuullisuus ja tuotto eivät missään nimessä sulje toisiaan pois, vastuullisuus on yksinkertaisesti hyvää liiketoimintaa. Mikä voisi olla parempaa kuin tuottaa vastuullista ja hyvää riskikorjattua tuottoa sijoittajille”, Lennehag kysyy.

Erikoistiimi integroi vastuullisuutta

EQT:llä on vastuulliselle sijoittamiselle ­omistautunut tiimi, joka tekee tiivistä yhteistyötä muun organisaation ja sijoitusammattilaisten kanssa integroidakseen vastuullisuus­näkökulman sijoitusprosessiin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tietoisuuden lisäämistä portfolio­yhtiön sisällä ja tukemista vastuullisuuteen liittyvissä pyrkimyksissä. Therése Lennehag johtaa tiimiä.

”Vastuullisuuden tarkastelu on osa due diligence -prosessia, kun tarkastellaan mahdollista uutta ­sijoituskohdetta.”
Lennehagin mukaan kaikki EQT:n sijoitussuositukset sisältävät vastuullisuusanalyysin.

”Yrityksessä aikaansaatava muutos on tärkein asia omistajuuden aikana. Vuonna 2014 laadimme portfolioyhtiöille ohjeiston, jonka tarkoituksena on stimuloida kokonaisvaltaista, innovatiivista ja strategista näkemystä vastuullisuusasioihin.”

Ohjeistus tähdentää, mitä odotuksia EQT:lla on yrityksille vastuullisuusraportointiin ja muuhun keskeiseen vastuullisuusinformaatioon liittyen.

”Läpinäkyvyys on meille todella tärkeää”, Therése Lennehag kertoo.

EQT keskustelee vastuullisuusvaatimusten täyttämisestä kohdeyritysten kanssa vuosittain.

”Olemme iloisia, että sijoittajia kiinnostaa yhä enemmän ymmärtää EQT:n vastuullisuuskäytäntöjä ja omistajuuden kannalta tärkeitä periaatteita. Sijoittajien on tehtävä yhteistyötä keskittyäkseen kaikkein oleellisimpiin vastuullisuusasioihin.”

Salkussa fossiilisia nolla

Vastuullisuuden korostaminen sijoitustoiminnassa on eräällä tapaa teemasijoittamista, joka perustuu sille johtoajatukselle, että vastuullisesti toimivat yhtiöt antavat sijoitusluokkana paremman riskikorjatun tuoton.

Esimerkiksi hiilidioksidipäästöiltään toimialansa parhaat yhtiöt pärjäävät oletettavasti paremmin, jos hiili­dioksidin tupruttelulle lätkäistään kova hintalappu. Siksi kahdesta salkusta, jotka ovat muilla mittareilla identtiset, oletettavasti paremmin menestyy se, jonka hiilijalanjälki on pienempi.

Vähä vähältä raha muuttuu kalliimmaksi yhtiöille, joiden jalanjälki on suuri. Sen viimeistään pitäisi ajaa yhtiöitä pienentämään päästöjään. Kun muutos etenee, parhaiden yhtiöiden joukkoon on entistä vaikeampi päästä.

Näin sijoittajat tekevät maailmasta euro eurolta paremman.

Hiilidioksidikysymykseen on kiinnitetty huomiota esimerkiksi WWF Suomessa, jolle ympäristöseikkojen huomioiminen sijoitustoiminnassa on itsestään selvää. Sijoittajanakin WWF Suomi haluaa olla osa ratkaisua, ei ongelmaa.

”Kun maailman valtiot siirtyvät panemaan toimeen ­Pariisin ilmastosopimusta, joka velvoittaa pitämään ilmastonmuutoksen puolentoista tai korkeintaan kahden asteen nousun puitteissa, kaikki nykyiset liiketoimintamallit eivät enää ole mahdollisia”, pohtii ympäristöasiantuntija Kaarina Kolle WWF Suomesta.

”Tämä koskee etenkin fossiilisen energian toimialoja. Fossiilisen energian tuottajat ja sen varaan laskevat toimijat ovat vaarassa jättää sijoittajan käteen mustan pekan.”

Siksi fossiilisen energian osuus on WWF Suomen salkussa pyöreä nolla.

Kaarina Kolle

Kaarina Kolle

Trendinä kaikki vihreä

Ympäristövastuullisuus on yksi vastuullisen sijoittamisen alateemoista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sijoittamista yhtiöihin, jotka edistävät ympäristöteknologiaa tai ympäristön kannalta kestävämpiä toimintamalleja.

Ala on niin kiinnostava ja trendikäs, että startup-maailma suorastaan kukkii yhtiöitä, jotka pyrkivät vähentämään päästöjä, tehostamaan jätteiden käyttöä ja niin edelleen. Sijoittajien kiinnostus ohjaa aloittelevia yrityksiä suuntaamaan liiketoimintaansa. Ja se, että rahoitusta on tarjolla, mahdollistaa yritysten kasvamisen.

”Voimme etsiä tuottoisia sijoituskohteita esimerkiksi uusiutuvan energian saralta”, WWF:n Kolle sanoo.

”Edelleen kasvava vihreiden joukkovelkakirjojen markkina tarjoaa vaihtoehtoisia sijoituskohteita, mikäli markkinat lähtevät kunnolla kasvamaan. Tärkeää on tosin varmistaa se, että sijoituskohteet todella ovat vihreitä sanan todellisessa merkityksessä”, hän huomauttaa.

Sijoitusvarallisuus on Kaarina Kollen mukaan erittäin konkreettinen tapa lähettää signaali siitä, millainen liiketoiminta on yhteisön, yhdistyksen tai yrityksen arvojen mukaista.

”Meille on tärkeää, että olemme tietoisia oman varallisuutemme ympäristökuormasta. Jos emme tiedosta asiaa, voimme tajuamattamme olla mukana kiihdyttämässä ilmastonmuutosta.”

Nälänhätä paisuttaa salkkua

Vaihtoehtoisista sijoituskohteista raaka-aineet, erityisesti maatalous­hyödykkeet, ovat vastuullisuuden kannalta kimurantteja. Jos sijoittaja ostaa salkkuunsa vaikkapa vehnää eli käytännössä vehnäfutuuria, hän odottaa vehnän hinnan nousevan. Koska kysynnän ja tarjonnan lait ohjaavat vehnän hintaa, hinnannousu edellyttää joko tuotannon laskua tai kysynnän laskua.

Sijoittaja joutuu siis päättämään, haluaako hän pelata kehnon satokauden puolesta.

Nosti hintaa sitten kato tai jokin muu, hinnannousu heikentää kaikkein köyhimpien ihmisten mahdollisuuksia ostaa viljaa. Otsikoissa näkyvä nälänhätä tarkoittaa siis salkussa kurssinousua.

Kirkon eläkerahasto ei halua joutua tällaiseen tilanteeseen. Siksi se ei sijoita suoraan raaka-aineisiin.

”Oikeus ruokaan on maiden rajat ylittävä ihmisoikeus. Osallistuminen maataloustuotteiden kaupankäyntiin sijoitusmielessä ei ole mielestämme kestävää toimintaa”, Ira van der Pals linjaa.

Hyvä ei sulje pois tuottoa

Kirkon eläkerahaston sijoitukset tuottivat 7,9 prosenttia vuonna 2016. Tulos näyttää kohonneen korkeammaksi kuin suomalaisilla eläkeinstituutioilla keskimäärin. Rahaston perustamisvuodesta 1991 lähtien kirkon eläkevarat ovat tarjonneet keskimäärin 8,1 prosentin vuosituoton. Mikään ei viittaa siihen, että vastuullista sijoitustoimintaa harjoittava instituutio olisi joutunut tyytymään matalampaan tuottoon.

Yksi Kirkon eläkerahaston käyttämistä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista on vaikuttavuussijoittaminen eli impact investing. Se tarkoittaa sijoituksia yrityksiin, organisaatioihin tai rahastoihin, joiden tarkoituksena on tehdä mitattavissa olevaa sosiaalista tai ympäristöllistä muutosta sijoitustuottojen rinnalla.

”Olemme tehneet kaksi vaikuttavuussijoitusta mikrolainarahastoihin. Molemmat mikrolainarahastot toimivat samalla strategialla: niiden varat sijoitetaan paikallisten mikrorahoituslaitosten lainasopimuksiin. Mikrorahoituslaitokset lainaavat rahaa kehittyvien maiden pienyrittäjille”, sijoitusjohtaja Ira van der Pals kertoo.

Hän muistuttaa, että mikrorahoittajilla on tärkeä vaikutus kehittyvien maiden talouskasvuun. Mikrorahoituslaitokset rahoittavat matalan tulotason yrittäjiä, jotka eivät saa rahoitusta tavalliselta pankkijärjestelmältä. Pienyrittäjän menestyminen rakentaa puolestaan taloudellista turvaa ja hyvinvointia yrittäjän omassa lähipiirissä. Liiketoiminnan kasvattaminen tuo positiiviseen talouskierteeseen mukaan lisää perheitä ja paikallisväestöä.

Onko kyse hyväntekeväisyydestä vai sijoittamisesta?

”Uskomme, että valitsemillamme vaikuttavuussijoituskohteilla voidaan taata eläkerahastolle riittävä tuotto sekä samanaikaisesti merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, kun kehittyvien markkinoiden paikallisväestön toimeentulo kehittyy.”

 

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisiin sijoituksiin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset, kiinteistösijoitukset (toimitilat, asunnot, tontit), erilaiset lainasijoitukset sekä infrastruktuurisijoitukset (kuten sähkö- ja tieverkot).

Hajautus on tärkeää

Esimerkiksi Suomen kiinteistömarkkina on 0,4 prosenttia maailmanlaajuisesta kiinteistömarkkinasta.

Suurempi kuin ajattelit

Esimerkiksi Euroopassa yritysten suorien lainasopimusten arvo on noin viisinkertainen verrattuna joukkovelkakirjalainamarkkinaan.

Jaa artikkeli