Rohkea syö rokan, kaino ei saa kaaliakaan

Olet kuullut, että suuret voitot vaativat rohkeutta. Ajatus tuntuu kieltämättä loogiselta. Arkajalka tuskin perustaa startup-yritystä, juoksee maratonia, vaihtaa alaa tai sijoittaa edes murto-osaa tuloistaan, vaan mieluummin säästää sukanvarteen.

Suosiiko onni vain rohkeaa, kuten vanha sananlasku sanoo? Toisinaan kyllä, jos käy niin sanotusti hyvä tuuri. Jos taas onni ei ole myötäinen, rohkea saattaa huomata olleensa tyhmänrohkea.

Talousmatemaatikko Nassim Nicholas Taleb, joka tunnetaan muun muassa teoksistaan Musta joutsen ja Antihauras, on tarkastellut erilaisten riskienhallinnan tyylien tuottoprofiileja ja kuvannut niiden mielekkyyttä.

Jos ihminen rakastaa riskejä eikä välitä varautua niihin, todennäköisesti häntä miellyttävä tuottoprofiili on konkaavi.

Tällaisen ihmisen käyttäytymistä Taleb kuvaa metaforalla:

Kuvittele maantie, joka on ripoteltu täyteen viiden sentin kolikkoja. Tiellä kulkee katujyrä. Konkaavin tuottoprofiilin suosija näkee kolikot mutta ei katujyrää – ja päättää mennä keräämään senttejä. Tuottoa kertyy, kunhan onnistuu välttämään jyrän alle jäämisen.

Konkaavin vastakohta on konveksinen tuottoprofiili. Sen perusajatuksena on, että maksat hyvinä aikoina pientä maksua ja saat ison korvauksen, jos jotakin pahaa tapahtuu. Talousmatemaatikkona Talebia miellyttää tässä mallissa eritoten se, että tappio on aina rajoitettu ja mahdollinen voitto voi olla suhteellisesti todella suuri. Siksi konveksinen tuottoprofiili on järkevä valinta riskienhallintaan.

Konveksinen tuottoprofiili sopii varsinkin rohkeille ihmisille. Jos olet vakuuttanut itsesi, omaisuutesi tai lähimmäisesi, toimit riskienhallinnan kannalta rationaalisesti: tasaat elämään kuuluvia riskejä ja leikkaat äärimmäisen negatiivisten tapahtumien vaikutukset pois – tai ainakin rajoitat niitä.

Useimpien on vaikea päättää asioista, joihin liittyy epätietoisuutta ja satunnaisuutta. Myös vakuutuspäätösten järkevyyttä punnitessa on usein vaikea erottaa toisistaan etukäteen tapahtuva ex ante -päättely ja jälkikäteen suoritettava ex post -järkeily.

Erityisen vaativaa on arvioida tehdyn päätöksen onnistumista jälkikäteen ilman, että päätyy jälkiviisasteluun. Arviointiin ilmestyy hyvin helposti sellaista tietoa, jota ei ollut käytettävissä päätöksenteon hetkellä. Hyvä esimerkki pieleen menneestä päättelyketjusta on se, kun ihminen harmittelee vakuuttaneensa turhaan.

Jos ihminen on vakuuttanut itsensä ja omaisuutensa järkevästi eikä saa elämänsä aikana yhtäkään vakuutuskorvausta, hän ei ole suinkaan ollut hölmö vaan erityisen onnekas.Toivoisin todella, että olisin itsekin niin onnekas. Minulla on kaksi lasta, joista esikoinen on sairastanut usein ja kuopus on ollut koko pienen ikänsä terve kuin pukki. Molemmilla on sama vakuutus. Olisin paljon mieluummin maksanut molempien vakuutusta turhaan kuin saanut näin paljon vastinetta esikoisen vakuutusrahoille.

Mikäli edessäsi on päätös, johon liittyy satunnaisuutta ja epävarmuutta, suosittelen päätöksen perustaksi rohkeuden ja realismin vahvaa liittoa. Rohkeutta tukee tällaisessa liitossa hyvä riskienhallinta.

Epävarmassa maailmassa on kannattavinta olla harkitsevan rohkea. Silloin saa hyvinä aikoina kauhatolkulla rokkaa ja huonoinakin päivinä vähintään runsaan annoksen kaalia.

Kirjoittaja Janne Sorainen on Mandatum Lifen aktuaarijohtaja.